Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen 19.1.2017:

Taustaa

Turun kaupungin uudistamisohjelmaan (Kv 17.6.2013 § 127) oli kirjattu toimenpiteeksi oikea-aikaisen sairaan- ja sairaalahoidon turvaaminen, mikä ei riittänyt konkretisoimaan terveysasemien toiminnan osalle toivottuja tavoitteita.

Kaupungin uudistamisohjelman toisessa vaiheessa (U2, Kv 25.8.2014 § 123) terveysasematoiminnan kehittäminen oli jo listattu toimenpiteeksi n:o 3 (Kaupungin terveyskeskuksen tuottavuuden nostaminen: Terveysasemien palveluanalyysi, asiakasprosessien kehittäminen ja tiiviimpi yhteistyö̈ muiden tulosalueiden kanssa; tarkoituksenmukainen palveluverkko, terveyshyödyn lisääminen, potilassegmentointi, terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon uudelleen tarkastelu, osaamisen hyödyntäminen, sähköisten palvelujen laajamittainen käyttöönotto; tämän lisäksi arvioidaan palveluverkkoa ja toteuttamistapaa).

Terveysasemapalveluiden kehittämistä ja tuottavuuden parantamista on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa useaan otteeseen vuoden 2014 alusta alkaen. Tammikuussa 2014 (sosterla 14.1.2014 § 8) sosiaali- ja terveyslautakunnalle esiteltiin terveysasemien palveluanalyysi, jossa oli tunnistettu terveysasematoimintaan liittyviä ongelmakohtia ja esitetty niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Tuolloin tunnistetut kehittämiskohteet ja niiden ratkaisuehdotukset on kuvattu taulukossa 1. Vuoden 2017 alkuun mennessä toteutuneet ratkaisut on kuvattu taulukon viimeisessä sarakkeessa. Palveluanalyysin pohjalta terveysasematoiminnan kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä on seurattu sosterla 20.5.14 § 151. Terveysasemien palveluanalyysia on lisäksi sivuttu toimintoanalyysin käsittelyn yhteydessä sosterla 10.2.2015 § 15 (terveyspalveluiden kehittämissalkku) ja 28.4.2015 § 78.

Taulukko 1.

Terveysasemien palveluanalyysissa havaittujen kehittämiskohteiden ratkaisuehdotukset vuonna 2014 ja toteutuminen tammikuuhun 2017 mennessä

Vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä (KV 17.11.2014 § 165) päätettiin valmistella terveyskeskus- ja hammashoidon palvelun tarjoamisen mahdollisuus ja kustannukset yhdessä tai useammassa toimipisteessä arkisin klo 20 asti turkulaisten palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kiireettömissä tapauksissa asukkaalla tulee olla valinnanvapaus terveysaseman suhteen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esiteltiin 31.3.2015 § 65 vaihtoehtoisia malleja siitä, miten ilta-aikainen vastaanotto olisi mahdollista järjestää ja mitä vaikutuksia tuottavuuteen, kustannuksiin ja henkilöstöön näillä eri järjestämistavoilla olisi. Tämän vertailun pohjalta päädyttiin toteuttamaan iltavastaanottoa ostopalvelutoimintana lisäämään tuottavuutta. Palvelu kilpailutettiin osana päivälääkäripalveluiden kilpailuttamista (sosterla 11.8.2015 § 152).

NHG Consulting Oy teki vuonna 2015 terveysasemien lääkäreiden työajan käyttöä koskevan selvityksen. Selvityksen perusteella tehtyjen havaintojen pohjalta sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä terveysasemien oman toiminnan kehittämissuunnitelman ja/tai ulkoistamisehdotuksen valmistelemisesta vuoden 2015 loppuun mennessä (sosterla 15.9.2015 § 166). Lautakunta päätti myös asettaa terveysasemien vastaanotoille tavoitemäärät, joihin päivän aikana keskimäärin tulisi vähintään yltää. Lisäksi jonottomuuteen, toiminnan vaikuttavuuteen ja määrällisten vastaanottotavoitteiden asettamiseen tuli laatia selkeä suunnitelma. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi em. päätöksen johdosta laaditun kehittämissuunnitelman ja esitetyt jatkotoimenpiteet 16.2.2016 § 28. Terveysasematoiminnan kehittämisen tukena käytettiin NHG Consulting Oy:n konsultointityötä.

Tilannekatsauksen yhteydessä 18.10.2016 § 196 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että pidennetyn aukioloajan laajentamisesta tuodaan esitys vuoden 2016 lopussa. Päätöksen jälkeen terveysasemien kehittämistoimenpiteitä on edistetty sosiaali- ja terveyslautakunnalle 18.10.2016 esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Terveysasemien odotusajat ovat hyvä mittari kuvaamaan sitä, miten hyvin julkisten perustason terveyspalveluiden kysyntä (tarve) ja tarjonta kohtaavat. Pitkät odotusajat kiireettömään hoitoon ovat merkkinä siitä, että kysyntä on suurempaa kuin kyseisen palvelun tarjonta. Kysyntään voidaan vaikuttaa tekemällä hoidon tarpeen arvio terveysasemien yhteydenoton yhteydessä. Hoidon tarpeen arvio tehdään useimmiten puhelinkontaktin yhteydessä, mutta se voidaan tehdä myös paikan päällä terveysasemalla. Tarjontaa voidaan lisätä esimerkiksi kasvattamalla vastaanottajaresurssia, lyhentämällä vastaanottokäyntiin käytettävissä olevaa aikaa tai laajentamalla vastaanottovalikkoa muihinkin ammattiryhmiin kuin lääkäreihin. Terveysasemien vastaanottotoimintaa kehitettäessä tulee kuitenkin aina pitää mielessä vastaanottotoiminnan perustehtävä: väestölle koituvan terveyshyödyn lisääminen.

Hyvinvointitoimialan toimintoanalyysissa (esim. sosterla 10.2.2015 § 15) on esitetty, että jokaisen palvelun pitäisi täyttää seuraavat edellytykset A ja/tai B:

A.Tehdään oikeita asioita (ns. input, esim. potilasjono)

•Hoidon/palvelun tarve on olemassa/todettu

•Yhdenvertaisuus toteutuu

•Asiat tehdään oikeassa paikassa oikeaan aikaan

•Resursseja käytetään oikea määrä suhteessa asiaan/palveluun

B.Tehdään asioita oikein (prosessit, esim. palveluketjut)

•Työnjako on optimaalinen

•Työtä ohjaavat tarve, näyttö ja tasapuolisuus

•Työtapoihin ja prosesseihin käytetään pienin mahdollinen energia ja aika (lean)

•Asioita osataan tehdä.

Tällöin toteutuu myös C: palveluiden kustannukset ovat suhteessa saatuun hyötyyn, minkä tulee ideaalitilanteessa olla myös mitattavissa (ns. output, esim. terveyshyöty).

Tätä periaatetta on hyödynnetty myös arvioitaessa terveysasemien palveluanalyysin toimenpiteiden etenemistä (ks. esim. sosterla 31.3.2015 § 65) sekä terveysasemien tuottavuuden paranemista.

Selvitys terveysasematoiminnan tuottavuudesta ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksesta

Keskustan terveysaseman kehittämistoimenpiteiden ansiosta (ks. tarkempi kuvaus sosterla 18.10.2016 § 196) lääkärivastaanottojen määrät ovat vuoden 2016 aikana lisääntyneet 25 %:lla ja asiakkaiden määrä 7 %:lla verrattaessa edelliseen vuoteen. Nousu on ollut merkittävästi suurempaa kuin muilla terveysasemilla. Tästä huolimatta jonotusajat ovat edelleen kohtalaisen pitkiä (ks. taulukko 2). Tätä selittävät palvelujen kysynnän kasvu ja uusi asiakaskunta tilanteessa, jossa samanaikaisesti on puuttunut työntekijöitä pidemmän aikaa: Keskustan terveysaseman 26 lääkärin virasta seitsemää on hoitanut keväästä lähtien vaihtuvat sijaiset, minkä lisäksi syys-lokakuussa 2016 kaksi ja marras-joulukuussa yksi lääkärin virka on ollut täysin vailla tekijää. Tämän lisäksi neljä lääkäriä tekee 80 % työaikaa.

Taulukko 2. Terveysasemien keskimääräinen jonotilanne (työpäivinä). Kehittämistyö alkoi syyskuussa 2015 (sosterla 15.9.2015 § 166).

Syksyn 2016 aikana erityisenä kehittämiskohteena on ollut Mäntymäen terveysasemakokonaisuus. Henkilökunta on ollut mukana kehittämistyöryhmässä suunnittelemassa kehittämistarpeita ja visioimassa tulevaisuuden (sote-ajan) terveysasemaa. Toimintaohjeita ja –tapoja on yhdenmukaistettu ja erilliset puhelinlinjat yhdistetty niin, että asiakas saa palvelun yhdestä numerosta. Ruotsinkielisille on säilytetty oma linja, millä turvataan ruotsinkielisen palvelun toteutuminen.

Mäntymäkien yhteinen akuuttitiimi Keskustan uutta toimintamallia mukaillen aloitti toimintansa 9.1.17. Akuuttitiimissä toimii kolme lääkäriä ja viisi hoitajaa, ja fyysisesti se sijaitsee Mäntymäki 2:n tiloissa. Tilat järjestyivät, kun muuta toimintaa siirrettiin ja tiivistettiin yhteiskäyttöisiin tiloihin. Akuuttitiimitoiminnalla tavoitellaan lisätehoa kiireellisten potilaiden hoitoon ja rauhoittavan sekä lisää aikoja kiireettömiin vastaanottoihin ja helpotusta jonotilannetta.

Muilla terveysasemilla on toteutettu vastaavanlaisia toimintamallimuutoksia samanaikaisesti Keskustan ja Mäntymäen toimintamallimuutosten kanssa. Erillistä projektointia ei pienemmille terveysasemille ole tarvittu, koska niissä toimintamuutokset onnistuvat ketteryydestä johtuen verrattain helposti. Esimerkiksi akuuttitiimi-tyyppinen toimintamalli on ollut käytössä jo pidempään Varissuolla ja Runosmäessä, ja myös Kirkkotien terveysasemalla on käytössä akuuttihoitajan ja päivystävän lääkärin toimintamalli. Runosmäessä on muutettu useita terveysaseman toimintatapoja lean–periaatteella, ja parhaillaan siellä kehitetään INR-hoidon mallia. Kehitettyjä toimintatapoja otetaan käyttöön muillakin terveysasemilla, kun mallit saadaan aukottomiksi. Nämä kuvaavat terveysasematoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Oheismateriaali 1               Tilannekatsaus vuoden 2015-2016 kehityksestä

Terveysasematoiminnan toimintaa vuosien 2015 ja 2016 osalta (kaikki terveysasemat, Keskusta, Mäntymäki 1 ja 2) on tarkasteltu NHG Consulting Oy:n toimittamassa oheismateriaalissa. Keskustan terveysaseman toiminnassa on nähtävissä selkeä ero vuoden 2016 osalta verrattuna vuoteen 2015: asiakasmäärän lisääntyminen, kiireettömien ja akuuttien vastaanottokäyntien lisääntyminen. Kun tavoitteena oli lisätä ei-kiireellisiä vastaanottoaikoja, tähän tavoitteeseen päästiin kaikkien terveysasemien osalta:

-ei-kiireelliset vastaanottokäynnit, v. 2016 vrt. 2015:

oKeskustan terveysasema +23 %

oMäntymäki (1) +18 %

oMäntymäki (2) +18 %

oRunosmäki +13 %

oVarissuo +7 %

oKirkkotie +11 %

-kiireelliset vastaanottokäynnit, v. 2016 vrt. 2015:

oKeskusta +28 %

oMäntymäki (1) –3 %

oMäntymäki (2) –3 %

oRunosmäki +1 %

oVarissuo +0,5 %

oKirkkotie +10 %

Mäntymäen terveysasemilla uusi akuuttitiimin toimintamalli otettiin käyttöön vasta vuoden 2017 alusta, joten muutoksen vaikutukset eivät näy näissä luvuissa.

Kaiken kaikkiaan terveysasemien asiakasmäärät ovat v. 2016 kasvaneet 5 % ja lääkäreiden vastaanottokäynnit 11 % edelliseen vuoteen verrattaessa ilman henkilökuntalisäystä. Keskustan terveysaseman mittareiden seurannan nojalla voidaan todeta, että keskeisin jonojen lyhenemiseen tai ei-lyhenemiseen vaikuttava yksittäinen tekijä on lääkärivakanssien täyttötilanne ja erityisesti vakituinen täyttötilanne. Erityisesti tyhjät lääkärivakanssit (myös lyhytaikaiset) mutta myös vaihtuvat sijaiset perehdytyksen tarpeineen vaikuttavat merkittävällä tavalla terveysaseman jonoihin. Tämä johtuu siitä, että lääkärikapasiteetista tulee turvata ensin ns. pakolliset toiminnot, kuten neuvola- ym. vastaanotot sekä akuuttihoito, ja kiireettömien aikojen täyttäminen on osuus josta on mahdollista ainakin väliaikaisesti ottaa puskurivaraa välttämättömien lääkärityön osuuksien hoitoon. Tämän vuoksi vakanssien täyttötilanteessa tapahtuva heittely näkyy kiireettömän hoidon jonossa välittömästi. Siitä huolimatta muu terveysasematyö hoituu sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Poissaolojen hoitamiseksi vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmaan on esitetty varahenkilöreserviä vähentämään haavoittuvuutta.

Pidennetyn aukiolon laajentaminen

Yhden lääkärin vastaanottona toteutetun pidennetyn aukiolomallin vaikutuksia on esitetty sosiaali- ja terveyslautakunnalle 18.10.2016 § 196.

1.2.–31.12.2016 välisenä aikana Mäntymäen terveysaseman yhteydessä toteutetulla iltavastaanotolla on käynyt yhteensä 869 terveysasemien potilasta. Potilaista 48 % on tullut Runosmäen terveysaseman alueelta, Varissuolta 9 %, Mäntymäki 1 terveysasemalta 18 %, Mäntymäki 2 terveysasemalta 9 %, Keskustasta 7 % ja Kirkkotien terveysasemalta 8 % potilaista koko aikana. Satunnaisia vastaanottoaikoja on jäänyt käyttämättä ja jonoa iltavastaanotolle ei ole. Iltavastaanotto vaikuttaa olleen Runosmäen ja Mäntymäki 1 ylivuotopaikka pitkään jatkuneiden jonojen takia. Muita palveluita (hoitaja- ja tukipalveluita) ei ole tähän asti ollut tarjolla.

Toukokuussa tehdyn palautekyselyn perusteella potilaat kertoivat 56 %:ssa syyn iltavastaanotolle hakeutumiseen olleen oman terveysaseman pitkä jono vastaanotolle. 10 % vastanneista kertoi asioinnin olevan helpompaa klo 16 jälkeen. Iltavastaanoton jonotilanne on ollut koko ajan hyvä ja tällä hetkellä vapaa vastaanottoaika löytyy seuraavalta päivältä. Ajanvarauksen yhteydessä terveysasemien hoitajat kertovat potilaille iltavastaanoton mahdollisuudesta. Informointia Turku-sivuilla ollaan tehostamassa.

Aukiolon laajentamisen vaihtoehtoja on useita. Esimerkiksi seuraavat:

1.Toteutetaan pidennetty aukiolo klo 16–20 väliselle ajalle nykyisellä terveysasemien henkilökunnalla resursseja lisäämättä (muutos nykyisiin työaikoihin).

•Vaikutus palvelujen saatavuuteen: ei lisää nykyistä resurssia eikä näin ollen myöskään lisää saatavuutta.

•Vaikutus kustannuksiin: lisää kustannuksia hieman.

•Vaikutus henkilöstöön: neutraali henkilöstön tavoiteluvun osalta.

•Muuta huomioitavaa: sisältää riskejä, mm. nykyisten kehittämistoimien toteuttaminen vaarantuu. Paikallinen lääkäripula on niin ikään merkittävä riski: Tälläkin hetkellä kolmannes terveysasemien lääkäreistä vaihtuu taajaan tahtiin. Paikoin on merkittäviä vaikeuksia saada sijaisia tai vakituisia viranhaltijoita.

2.Nykyisen yhden ostopalvelulääkärin iltavastaanoton klo 16–20 laajentaminen useamman (esim. neljän) ostopalvelulääkärin vastaanotoksi Mäntymäen terveysasemalla. Jos vastaanottajia on useampia, myös hoitajan työpanos tarvitaan.

•Vaikutus palvelujen saatavuuteen: lisää nykyistä resurssia ja samalla palveluiden saatavuutta, arviolta 2500 – 3000 vastaanottokäyntiä/ lääkäri/ vuosi.

•Vaikutus kustannuksiin: lisää palveluostoja, euromääräisesti yhden ostopalvelulääkärin aiheuttamat kustannukset ovat noin 57 000 € /vuosi. Neljän lääkärin iltavastaanoton kustannukset olisivat vastaavasti noin 228 000 € /vuosi. Lisäksi tulisivat mahdolliset hoitajatyön lisäkustannukset (noin 17 000 € /vuosi).

•Vaikutus henkilöstöön: ei vaikutusta omaan henkilöstötavoitelukuun, jos hoitajatyö toteutetaan resurssineutraalisti.

•Muuta huomioitavaa: Mikäli hoitajatyövoima klo 16–20 välisenä aikana toteutetaan resurssineutraalisti, vaihtoehto vähentää hoitajatyövoimaa klo 8-16 väliseltä ajalta vastaavasti, mikä haittaa tiimityömallin toteutusta ja hoitotyötä.

3.Laajennetaan iltavastaanottoa klo 16–20 useammalle terveysasemalle.

•Vaikutus palvelujen saatavuuteen: lisää nykyistä resurssia ja samalla palveluiden saatavuutta, arviolta 2500 – 3000 vastaanottokäyntiä/ lääkäri/ vuosi. Kolmelle terveysasemalle kahden lääkärin ja yhden hoitajan iltavastaanottona toteutettuna lisäisi vastaanottokäyntejä arviolta n. 15 000 – 18 000 vastaanottokäyntiä/ vuosi.

•Vaikutus kustannuksiin: lisää henkilöstökustannuksia; lääkärien osalta noin 30 000 € vastaanottavaa (puolipäivätoimista) iltalääkäriä kohden + iltatyön korvaus klo 18 jälkeen; hoitajien osalta noin 15 000 € puolipäivätoimista iltahoitajaa kohden + iltatyön korvaus klo 18 jälkeen. Kolmelle terveysasemalle kahden lääkärin ja yhden hoitajan iltavastaanottona toteutettuna henkilöstökustannukset olisivat yhteensä n. 225 000 € + iltakorvaukset + henkilösivukulut.

•Vaikutus henkilöstöön: lisää henkilöstön määrää. Edellisen laskelman mukaisesti toteutettuna vaikutus on +4,5 htv.

•Muuta huomioitavaa: osa-aikaisuuden mahdollisuus voi houkutella työntekijöitä, mutta samalla lääkärien rekrytoinnissa voi tulla ongelmia. Tämän lisäksi tulevat oheispalveluista (siivous, vartiointipalvelut) muodostuvat kustannukset niillä asemilla, jotka eivät muutoin ole auki klo 16 jälkeen, sekä laboratorio- ja röntgentutkimusten toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

4.Jatketaan nykyisellä yhden lääkärin iltavastaanottomallilla Mäntymäessä klo 16–20, minkä lisäksi Mäntymäessä toteutetaan vastaanottoaikojen laajennus vähintään muutaman (esim. neljän) lääkärin vastaanottona klo 16–18 välisenä aikana. Jos vastaanottajia on useampia, myös hoitajan työpanos tarvitaan.

•Vaikutus palvelujen saatavuuteen: lisää hieman nykyistä resurssia ja samalla palvelujen saatavuutta, mikäli suunniteltu työaika 16–18 välisenä aikana toteutetaan nykyisten työaikojen lisäksi lisätyönä tai erillisenä lääkärityöpanoksena. Neljän lääkärin kahden työtunnin lisäys päivään vastaa yhden kokoaikaisen lääkärin työpanoksen lisäystä.

•Vaikutus kustannuksiin: lisää henkilöstökustannuksia hieman joko lääkärien ja hoitajien lisätyökorvauksina tai vaihtoehtoisesti yhden lääkärin työpanoksen verran (n. 60 000 € /vuosi + työnantajasivukulut). Lisäksi mahdolliset hoitajatyön lisätyökorvaukset, mikäli tehdään lisätyönä. Aiemman ostopalvelulääkärin työpanoksen jatkamisen vuosikustannus on lisäksi n. 57 000 €.

•Vaikutus henkilöstöön: Jos toteutetaan lisätyönä, ei vaikutusta henkilöstötavoitelukuun. Tällöin riskinä on kuitenkin työntekijöiden väsyminen. Vaihtoehtoinen toteutustapa on yhden lääkärin työpanoksen lisääminen (+1 htv).

•Muuta huomioitavaa: Muiden tukipalveluiden aukiolon laajentamisen osalta (laboratorio, kuvantaminen) tulee neuvotella TYKS-SAPAn kanssa.

Palvelujen tarjoaminen klo 16 jälkeen lisää kilpailukykyä tulevaa sotea silmällä pitäen ja on asiakaslähtöistä palvelua. Kaikki sellaiset vaihtoehdot, joista saadaan palvelujen tarjontaa parannettua, edellyttävät kuitenkin panostusta toimintaan (lisätyövoiman lisäksi oheispalvelut ja tilaratkaisut). Oheiskustannuksia aiheuttavat mm. vartiointi, siivous sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimusten turvaaminen myös klo 16 jälkeisellä ajalla.

Laajennetun aukiolon toteuttaminen suurissa yksiköissä kuten Mäntymäki ja Keskusta tuottaa paremman hyödyn samoilla kustannuksilla kuin hajallaan olevien toimipisteiden avaaminen ilta-ajaksi. Sen lisäksi, että Mäntymäessä vartiointipalvelut ovat jo valmiina ja kiinteistö on käytössä muutenkin ilta-aikaan, edellä kuvatuista vaihtoehdoista viimeinen olisi muutoinkin toteutettavissa varsin nopeasti ja se on myös kustannuksiltaan kohtuullinen.

Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ei ole tällä hetkellä saatavissa ilta-aikaan. Mäntymäen sairaala-alueen ilta-aikaisen toiminnan näkökulmasta olisi tarpeen voida turvata palvelut myös sairaalan ja geriatrisen poliklinikan potilaille. Asiasta on käyty alustavia neuvotteluita TYKS-SAPAn kanssa, mutta toiminnan käynnistämisen yhteydessä tulee toiminta-aikojen laajentamisesta sopia yksityiskohtaisesti.

Mikäli laajennettua vastaanottoa toteutetaan vain yhdessä toimipisteessä (esim. nyt esitettävä vaihtoehto 4), klo 16 jälkeisiä vastaanottoaikoja tulee tarjota koko Turun väestölle, kuten tähän astikin. Tilojenkäytön näkökulmasta tulee useammassakin esitetyssä vaihtoehdossa ratkaistavaksi tilojen riittävyys päiväaikaiseen toimintaan.

Terveysasemien toimintakenttä tulevan sote-uudistuksen valossa

Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tulee olemaan tämänhetkisen tiedon valossa valinnanvapauden piirissä. Tämä asettaa terveydenhuoltolain tehtäväkentän ja toisaalta julkisen palvelutuotannon aivan uudenlaiseen tilanteeseen: kilpailemaan palveluiden tuottajan asemasta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tavalla, joka on vasta tarkemmin hahmottumassa.

Muutoksen johdosta terveysasemapalveluiden tulee valmistautua tulevaan tehtäväänsä huolella. Erityinen merkitys tulevassa kilpailuasetelmassa tulee olemaan paitsi hoidon laadulla ja siitä jaettavalla tiedolla (”millaista ja minkä laatuista hoitoa meillä saa”), myös ja nimenomaan asiakaskokemuksella. Viimeksi mainitun osalta keskeisiä elementtejä ovat palvelun saatavuus, turvallisuus, asiakastyytyväisyys, -keskeisyys, hoidon jatkuvuus, ajantasaisuus ja soveltuvuus.

Terveyspalveluissa on käynnistetty työskentely, jolla hiotaan ja parannetaan mainittuja elementtejä kaikilla tasoilla. Terveysasematoiminnan osalta ”sote-kuntoon saattaminen” pitää sisällään toiminnan tuottavuuden ja saatavuuden parantamisen lisäämistä edelleen.

Yhteenvetona aukioloajan laajentamisen järjestämisestä esitetään, että Mäntymäessä toteutetaan vastaanottoaikojen laajennus noin neljän lääkärin ja yhden hoitajan työpanoksen verran klo 16–18 välisenä aikana, minkä lisäksi jatketaan iltavastaanottoa nykyisellä ostopalvelulääkärin mallilla klo 16–20 Mäntymäessä. Työajan laajennus toteutetaan työnjohdollisena toimenpiteenä. Kustannusvaikutus on noin 140 000 € vuodessa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 25.1.2016:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy aukioloajan laajentamiseen järjestämisen suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja merkitsee tiedokseen selvityksen terveysasematoiminnan tehostamistoimenpiteistä.