Hankejohtaja Kristiina Hellstén, suunnittelupäällikkö Jaana Halin, projektipäällikkö Sirpa Vainio ja terveysohjaaja Jenni Tähkävuori 9.12.2016:

Turku 2029-strategian Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen -ohjelman mukaan puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella yhteistyöllä, jossa

• palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita
• kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi
• kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen
• kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan
• kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.

Hyvinvointitoimialan avustuspolitiikkaa on uudistettu (sosiaali- ja terveyslautakunta 19.4.2016 § 77) ja tiloja päätetty luovuttaa järjestöjen käyttöön (sosiaali- ja terveyslautakunta19.4.2016 § 76). Selvitystyö siitä, mitkä hyvinvointitoimialan toiminnat tai tehtävät soveltuvat järjestöjen toteutettavaksi, millä aikataululla ja ehdoilla tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa ja millaisia henkilöstövaikutuksia mahdollisilla siirroilla on, on vielä kesken.

Järjestöjen edustajille tehtiin marraskuussa 2015 kysely, millaista toimintaa ja tehtäviä voitaisiin siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi ja millaiseen kumppanuuteen järjestöt ovat halukkaita ryhtymään. Vastauksista (n= 35) ilmeni, että järjestöillä on monia toimintoja, jotka tukevat, täydentävät tai voisivat korvata hyvinvointitoimialan omaa toimintaa. Järjestöt ovat myös valmiita tiivistämään yhteistyötä kaupungin kanssa. 

Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa on tehty monissa asioissa epävirallisesti ja ehkä pitkäänkin, mutta tätä ei välttämättä ole kirjattu mihinkään. Järjestöjen kanssa on tehty myös erilaisia, osin suullisia, yhteistyösopimuksia ja sitoumuksia, jotka tukevat sekä omaa että järjestöjen toimintaa. Sopimukset ovat liittyneet esimerkiksi erilaisiin projekteihin, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin ja tilayhteistyöhön. Sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämiin avustuksiin on liittynyt ehto avustuksen käytöstä tehtävästä selvityksestä, mutta ei erityisiä yhteistyö- tai kumppanuussopimuksia.

Hyvinvointitoimialan järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön dokumentointiin ei ole laadittu ohjeita, joten käytäntö on ollut kirjavaa. Palvelualueiden pitäisi olla tietoisia toistensa sopimuksista ja sitoumuksista, koska järjestöjen toiminta kattaa ehkä kaikki palvelualueet ja saattaa ulottua myös kaupungin muille toimialoille. Nyt tietoa siitä, millaisia sopimuksia on tehty, on vaikea löytää. Myöskään sopimusten toteutumisen seurantaa ei voida systemaattisesti toteuttaa.

1.   Laaja-alainen kehittämiskumppanuus

Tuloksekas kumppanuus perustuu keskinäiseen luottamukseen sekä yhteistyöhön sitoutumiseen. Sitoutuneet toimijat ryhtyvät toimintaan silloin, kun toisen osapuolen tai kumppanuuden yhteinen etu sitä vaatii. Luottamus ja sitoutuminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Sitoutunut toiminta vahvistaa luottamusta tulevaan sitoutumiseen, ja luottamus puolestaan edistää sitoutumista. Kumppanuudessa luottamus ja sitoutuminen sekä tiedon avoin liikkuminen ja yhteisen kokonaishyödyn arvostaminen ovat toimivan kumppanuuden elementtejä.

Laaja-alainen kehittämiskumppanuus voi rakentua joko järjestön tai kaupungin aloitteesta, kun yhteistyötä on jo tehty pidempään ja luottamus syntynyt. Tavoitteena on kehittää yhdessä kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä ja/tai sosiaali- ja terveyspalveluja tukevia toimintoja. Kumppanuudessa hyödynnetään molempien osapuolien osaamista ja kumpikin hyötyy kumppanuudesta.

Kirjoitetut tai kirjoittamattomat sopimukset kuuluvat hyvän kumppanuuden rakenteisiin. Kumppaneiden kesken on sovittava siitä, mitä kumppanuudella tavoitellaan, miten kumppanuustoimintaa koordinoidaan, mihin ja millä tavoin osapuolten tulee sitoutua kumppanuuteen ja miten tieto liikkuu osapuolten välillä. Kirjalliset sopimukset turvaavat toiminnan jatkuvuuden, vaikka avainhenkilöt vaihtuisivatkin. Liian tarkat kirjalliset sopimukset voivat kuitenkin heikentää toimijoiden autonomisuuden ja osallisuuden tunnetta, mikä pitkällä aikavälillä voi myös rapauttaa luottamuksesta nousevaa sitoutumista.

Kaupungin yleisten avustuslinjauksien (kh 4.4.2016 § 125) mukaan vakiintuneiden toimijoiden kanssa voidaan tehdä yhteistyön vahvistamiseksi ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen tueksi yhteistyösopimus kolmeksikin vuodeksi. Koska SoTe-uudistuksen vaikutukset julkisen ja kolmannen sektorin toimintaan eivät ole vielä tiedossa, hyvinvointitoimialalla on järkevää tehdä kumppanuussopimuksia enintään vuoden 2018 loppuun asti. 

Järjestön on toimitettava vuosittain selvitys edellisen vuoden avustuksen käytöstä ja seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma sosiaali- ja terveyslautakunnalle avustuksen anomista varten. Järjestön kanssa käydään tietojen toimittamisen yhteydessä neuvottelu, jossa arvioidaan tukeeko järjestön toiminta edelleen sovitussa muodossa palvelualueen toimintaa vai ovatko asiakkaiden tarpeet mahdollisesti muuttuneet.

2.   Yksittäiseen projektiin tai toimintaan liittyvä kumppanuus tai yhteistyö

Yksittäiseen projektiin tai toimintaan liittyvässä sopimuksessa määritellään sopimuksen tarkoitus ja se mihin kumpikin osapuoli sitoutuu, miten pitkäksi aikaa ja kuinka sopimuksen toetutumista seurataan. Tällaisen sopimuksen perusta voi olla esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykselle tai muille ulkopuolisille rahoittajille annetuissa aiesopimuksissa tai lausunnoissa. Sopimus syntyy, mikäli rahoittaja tekee asiasta myönteisen päätöksen.

3.   Tilojen luovutukseen liittyvä yhteistyö

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 19.4.2016 § 76 myös, että järjestöt voivat vuokrata hyvinvointitoimialan tiloja käyttöönsä. Tiloja luovutetaan tilapäiseen tai jatkuvaan käyttöön (vakiovuorot). Samalla lautakunta vahvisti yhdenmukaiset tilavuokrat tilatyypeittäin. Järjestölle, jonka toiminta tukee vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, annetaan tila ilman rahallista vastiketta. Tällöin järjestön kanssa tehdään yhteistyösopimus, jossa kuvataan millä tavalla järjestön toiminta tukee täydentää hyvinvointitoimialan omaa toimintaa.

Vakiovuorojen haussa toukokuussa 2016 tuli noin 70 hakemusta. Suurin osa järjestöistä anoi tilaa 0 eurolla yhteistyösopimusta vastaan. Päätökset tilojen luovuttamisesta tehtiin sosiaali- ja terveyslautakunnan 15.12.2015 § 248 periaatteiden mukaan. Elo-syyskuun aikana on tehty yhteistyösopimukset niiden yhdistysten kanssa, joille myönnettiin tila ilman rahallista vastiketta toimintaa vastaan. Yhteistyösopimuksen edellytyksenä oli, että tilojen käyttäjä hyväksyy hyvinvointitoimialan tilojen käyttöehdot ja ilmoittaa kunkin vuoron vastuuhenkilön.

Esitämme, että hyvinvointitoimialan ja järjestöjen yhteistyösopimukset luokitellaan jatkossa kolmeen ryhmään, joiden tavoitetasot määritelty hyvinvointitoimialan strategisessa sopimuksessa 2017:

1. laaja-alainen kehittämiskumppanuus vakiintuneiden kumppaneiden kanssa
2. yksittäiseen projektiin tai toimintaan liittyvä kumppanuus tai yhteistyö ja
3. tilojen luovutukseen liittyvät yhteistyösopimukset. 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 21.12.2016:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että hyvinvointitoimialan ja järjestöjen yhteistyösopimukset laaditaan 1.2.2017 lukien edellä esitetyn mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.