Liite 1

Selvitys Turussa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä

Turussa on pitkät raittiustyön ja modernimman ehkäisevän päihdetyön perinteet. Tässä selvityksessä on käyty läpi Turun ehkäisevän päihdetyön toimintakäytäntöjä sekä verrattu toimintaa muiden isojen kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. Lisäksi selvityksessä on käyty läpi toiminnan resursoinnissa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulla.

Ehkäisevän päihdetyön laki

Ehkäisevää päihdetyötä määrittää 1.12.2015 voimaan astunut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) (aikaisemmin Raittiustyölaki 1982/828). Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä on luettavissa osoitteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150523

Lain mukaan kunnat huolehtivat ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. Kunnan tulee nimetä ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaava toimielin, joka huolehtii mm. kunnan päihdeolojen seurannasta ja tiedotuksesta, päihdehaittojen vähentämistä koskevan tiedon tarjoamisesta kuntalaisille, päihdehaittoja ehkäisevien toimien tukemisesta kaikissa kunnan tehtävissä sekä ehkäisevän päihdetyön toimista erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa. Lisäksi kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla.

Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuus ja toimintasuositukset

Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta on tutkittu sekä Suomessa että maailmalla. EU:n huumeseurantakeskus EMCDDA on vuonna 2011 julkaissut ehkäisevän päihdetyön laatusuositukset. Suomessa vastaavat laatukriteereitä on työstetty THL:n johdolla (Soikkeli ja Warsell (toim.). Laatutähteä kiertämässä. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. THL 2013.). Nuorisoalan ehkäisevää päihdetyötä Suomessa kehittää nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimi, joka on koonnut 2009 nuorten päihdekasvatusta ja nuorisoalan ehkäisevää päihdetyötä koskevat suositukset (Pylkkänen, Viitanen ja Vuohelainen (toim.) Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali. Preventiimi 2009.).

Ehkäisevän päihdetyön lain julkistamisen yhteydessä THL julkaisi kuntien ja muiden toimijoiden työn tueksi Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (THL 2015.) Toimintaohjelmassa esitellään kuusi painopidettä kuntien ja yhteistyötahojen vaikuttavaan, kattavaan ja kustannustehokkaaseen yhteistyöhön. Lisäksi toimintaohjelmaan on koottu tutkitusti toimivia menetelmiä

Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin

Turussa ehkäisevä päihdetyöstä vastaava toimielin on sosiaali- ja terveyslautakunta, jolle tehtävät ovat siirtyneet aikoinaan terveyslautakunnalta ja sitä ennen raittiuslautakunnalta. Lainsäädännön edellyttämiä tehtäviä Turussa on hoitanut virkamiestyöryhmä. Turussa on toiminut vuodesta 1998 palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama päihdehuollon johtoryhmä (29.4.1998 § 20). Päätöstä on täydennetty 28.9.1999 § 54, 3.2.2000 § 12, 30.3.2000 § 30, 5.6.2000 § 38 ja 25.4.2002 § 15. Ryhmän nimeksi on muutettu 24.4.2006 § 14 päihdetyön yhteistyöryhmä.

Päihdehuollon johtoryhmä koordinoi 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa turkulaisten päihteiden käyttäjien hoito- ja kuntoutusverkoston rakentamista ja hoitopolkujen kehittämistä. Päihdetyön yhteistyöryhmän tehtävänä vuodesta 2006 lähtien on ollut seurata Turun päihdeohjelman toteutusta ja kehittää yhteistyötä. Yhteistyöryhmä on koonnut vuosittain Turun päihdepalveluiden tilinpäätöksen.

Päihdetyön yhteistyöryhmä ei ole kokoontunut syksyn 2014 jälkeen. Tarkoituksena on ollut lakkauttaa ryhmä 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä ja nimetä uusi mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtoryhmä. Uudesta ehkäisevän päihdetyön työryhmästä on tehty esitys hyvinvoinnin ohjausryhmälle keväällä 2016. Tavoitteena on aikaansaada laaja-alainen työryhmä, jonka työ painottuu ehkäisevään päihdetyöhön.

Ehkäisevän päihdetyön resurssit

Turussa raittiustyötä ja sittemmin ehkäisevää päihdetyötä on virkatyönä tehty pitkään raittiustoimistossa, Terve kaupunki -toimistossa ja terveyden edistämisen yksikössä. 2015 organisaatiouudistuksen yhteydessä terveyden edistämisen yksikkö lakkautettiin ja ehkäisevän päihdetyön työntekijät, suunnittelija ja terveysohjaaja, liitettiin osaksi terveyspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluita. Ehkäisevän päihdetyön työntekijät toimivat laajassa yhteistyössä hyvinvointi-, vapaa-aika ja sivistystoimialan työntekijöiden kanssa. Lisäksi ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä tehdään useissa järjestöissä ja yhdistyksissä, jotka saavat työhönsä sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusta.

Taulukossa 1 on eritelty ehkäisevän päihdetyön kustannukset vuosina 2006–2016. Kustannukset koostuvat vakituisen henkilöstön palkkakustannuksista, määräaikaisten hankkeiden kustannuksista sekä lautakunnan avustuksista ehkäisevän päihdetyön järjestöille. Kustannuksissa tapahtuneita muutoksia selittävät ulkopuolinen hankerahoitus sekä osittain täyttämättä olleet vakanssit.

TAULUKKO 1. Ehkäisevän päihdetyön kustannukset vuosina 2006-2016

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän terveysohjaajan vakanssi on ollut täyttämättä vaihtelevasti, viimeksi tammi-lokakuussa 2015. Lisäksi vakituisen henkilöstön työpanosta on laskettu osaksi hankkeita, mikä on pienentänyt vakanssien henkilöstökulujen määrää. Vakituisen henkilöstön kustannukset ovat vaihdelleet vuosittain 30.000 eurosta 80.000 euroon vuodessa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta avustaa ehkäisevän päihdetyön järjestöjä. Ehkäisevän päihdetyön avustukset ovat osa lautakunnan avustusten kokonaisuutta, ja ehkäisevän päihdetyön osuus avustussummasta on pienentynyt. Avustussumma on laskenut 138.000 eurosta 95.000 euroon.

Turun kaupunki on saanut sosiaali- ja terveysministeriön avustusta useisiin erillisiin ehkäisevän päihdetyön hankkeisiin vuosina 2007–2012. Hankkeita on rahoitettu mm. STM:n terveyden edistämisen määrärahalla, ja niiden vuosikustannukset ovat olleet noin 50.000 - 100.000 euroa vuodessa. Hankkeiden rahoitus on laskettu mukaan ehkäisevän päihdetyön kokonaiskustannuksiin, joten tämä on nostanut summaa huomattavasti. Vuoden 2013 jälkeen ehkäisevään päihdetyöhön ei ole haettu hankerahoitusta. Ehkäisevän päihdetyön hankkeet on esitetty taulukossa 2.

TAULUKKO 2. Ehkäisevän päihdetyön hankkeet vuosina 2007-2013

Ehkäisevän päihdetyön toiminta ja menetelmät

Ehkäisevä päihdetyö pitää sisällään monenlaista toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä päihdepalveluiden ja hoitoketjujen kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vertaillut ehkäisevän päihdetyön keinoja päihteiden kysynnän ja käytön vähentämiseksi ja antanut suosituksia toimintamalleista, joita kunnat voivat hyödyntää ja soveltaa. Toimivia menetelmiä kuntien ehkäisevässä päihdetyössä ovat PAKKA (Paikallinen alkoholipolitiikka) –toimintamalli ja alkoholinkäytön riskikäytön lyhytneuvonta terveydenhuollossa eli mini-interventio. Kouluissa ja nuorisotyössä on siirrytty perinteisestä päihteiden riskejä korostavasta päihdevalistuksesta vuorovaikutteiseen ja keskustelevaan päihdekasvatukseen. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden yhteistyöhön soveltuvat Huolen vyöhykkeistö ja Lapset puheeksi –toimintamallit. Ehkäisevään päihdetyöhön liittyy myös tupakoimattomuuden edistäminen.

Turussa ehkäisevän päihdetyön suunnittelija ja terveysohjaaja tukevat kaupungin eri palvelualueiden työntekijöitä päihteidenkäytön puheeksiottoon ja riski- ja ongelmakäytön tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Alaikäisten päihdekokeilijoiden tunnistaminen, seulonta, päihdehaittojen ehkäisy ja hoito toteutetaan yhteistyössä poliisin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja lasten ja nuorten poliklinikan kanssa. Työikäisten ja ikääntyneiden alkoholin riskikäyttäjien tunnistaminen ja mini-interventio toteutuvat terveysasemilla ja työterveyshuollossa. Ehkäisevän päihdetyön työntekijät tukevat toimintaa tiedottamalla ja kouluttamalla henkilökuntaa sekä tarjoamalla esitemateriaalia työn tueksi.

PAKKA-toiminta, eli yhteistyö elinkeinonharjoittajien kanssa käynnistyi Turussa syksyllä 2014. Toiminta tapahtuu yhteistyössä alkoholin anniskelupaikkojen ja vähittäismyynnin kanssa. Konkreettista toimintaa ovat olleet esimerkiksi alkoholin ostokokeet.

Koulujen päihdekasvatusta tuetaan Päihdetietoa ja -taitoa mallin avulla. Mallissa ehkäisevän päihdetyön suunnittelija ja terveysohjaaja kouluttavat vuosittain 20–30 amk-opiskelijaa vetämään oppituntipakettia perusopetuksen kuudesluokkalaisille. Oppituntipaketti koostuu kolmesta kaksoistunnista, joiden aikana kuudesluokkalaiset saavat perustiedot päihdeaineista ja -haitoista. Lisäksi tunneilla tehdään itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja vahvistavia harjoituksia ja pohditaan miten päihteistä voi kieltäytyä. Päihdekasvatus-tunteja voidaan mallin avulla tarjota kaikkiin Turun alakouluihin.

Lapset puheeksi -mallin koulutuksia on järjestetty Turussa muun muassa Länsi 2012 -hankkeen aikana. Malli on käytössä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Muita ehkäisevän ja päihdetyön täydennyskoulutuksia järjestetään yhteistyössä Varsinais-Suomen päihdekoulutustyöryhmän eli Halko-ryhmän kanssa.

Lainmuutoksen mukanaan tuoma rahapelihaittojen ja -riippuvuuden ehkäisytyö on alkanut Turussa laajoilla ammattilaisille suunnatuilla koulutuksilla. Lisäksi hyvinvointitoimialan, sivistystoimialan, vapaa-aikatoimialan ja järjestöjen yhteistyössä ollaan kehittämässä lasten ja nuorten digipelihaittojen varhaista tunnistamista, haittojen ehkäisyä ja vanhempien ja perheiden tukemisen mallia.

Turussa toteutetaan Savuton kunta ja Savuton sairaala -toimintaa ja uutena toimintana on alkamassa Savuton leikkaus –mallin toteuttaminen, jonka avulla pyritään tukemaan tupakasta vieroittautumista ennen leikkausta ja sairaalajaksoa parhaan hoitotuloksen aikaansaamiseksi.

Ehkäisevä päihdetyö muissa kunnissa

Kuntien välillä on suuria eroja sekä ehkäisevän päihdetyön resursoinnissa että toimintatavoissa. Ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön aikaansaaminen sekä THL:n pitkäjänteinen kehittämistyö ovat kuitenkin yhtenäistäneet kuntien toteuttamia toimintamalleja sekä tuoneet yhteistä ymmärrystä siitä, mihin työhön kuntien kannattaa resursseja painottaa. Erityisesti suurimmissa kunnissa toiminta on melko yhteneväistä.

Kuuden suurimman kunnan päihdehuollon raportoinnissa on huomioitu ehkäisevän päihdetyön kustannukset, mutta ei työn tarkempaa sisältöä. Sekä Kuusikkokuntien yhteistyössä että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Pakka-kehittäjäverkostossa on keskusteltu ehkäisevän päihdetyön mittareista, joilla kuntien tekemää työtä voitaisiin arvioida ja vertailla. THL:n kokoamaan Sotkanet –tietokantaan ollaan luomassa alueellisia ja paikallisia ehkäisevän päihdetyön indikaattoreita. Toistaiseksi näitä mittareita ei ole käytössä. THL on tehnyt 2013 kartoituksen ehkäisevän päihdetyön rakenteista kunnissa ja uusintakysely on tekeillä syksyn 2016 aikana. (https://www.julkari.fi/handle/10024/116217) Tässä kyselyssä painotetaan kuitenkin vain rakenteita ja resursseja, eikä vielä itse työn painopisteitä.

Selvitystä varten oltiin yhteydessä Kuusikkokuntiin ja muutamaan muuhun kuntaan, jossa THL:n mukaan tehdään hyvää ja vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä. Samaan aikaan Espoo kartoitti kuntien tilanteita lain edellyttämän toimielimen ja sote-uudistuksen suhteen. Muita kuntia koskevat tiedot on koottu taulukkoon 3 (seuraavalla sivulla).

Selvityksen mukaan suurimmissa kunnissa ehkäisevän päihdetyön työmuodot ovat melko yhteneväiset. Pakka-toiminta on laajentunut lähes kaikkiin kuntiin. Muita yhteisiä toimintamuotoja ovat alkoholin puheeksiottoon liittyvä työ, koulutukset ja tiedotus. Turussa tehdään siis ehkäisevää päihdetyötä samalla tavalla ja samoin menetelmin kuin muualla Suomessa.

TAULUKKO 3. Ehkäisevä päihdetyö muissa kunnissa

Ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus sote-uudistuksessa

Tuleva sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa väistämättä ehkäisevän päihdetyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön nykyisiin rakenteisiin. Uudistuksessa terveyden edistäminen ja samalla ehkäisevä päihdetyö säilyvät kuntien tehtävänä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään kunnissa jatkossakin esimerkiksi sivistystoimen, varhaiskasvatuksen, liikunnan, kulttuurin ja muiden vapaa-ajanpalveluiden ja nuorisotoimen piirissä.

Osa ehkäisevästä päihdetyöstä kuitenkin siirtyy maakuntiin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin olennaisesti kiinnittyvät toimet, kuten päihteiden puheeksiotto, Audit-työ, savuttomuustyö ja tupakasta vieroitus siirtyvät siis kunnalta maakuntiin. Lisäksi maakuntien tehtävänä on tukea asiantuntemuksellaan kunnissa tehtävää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Olennaista onkin yhteistyön rakentaminen kuntien ja maakuntien välille. Kuntien toteuttama ehkäisevä päihdetyö auttaa myös maakunnalle kuuluvien tehtävien, kuten päihteiden saatavuuden sääntelyn ja siihen liittyvän valvonnan toteutumista. Näihin tehtäviin tarvitaan maakunnan toimia sekä tiivistä yhteistyötä kunnan ja maakunnan välillä.

Sote-uudistukseen liittyvä pohdinta ja suunnittelutyö ehkäisevän päihdetyön tulevaisuudesta on vasta aluillaan kunnissa. Helsingin kaupunki on linjannut, että ehkäisevä päihdetyö tulee jäämään kaupungin omaksi toiminnaksi. Mahdollisesti ehkäisevä päihdetyö yhdistetään kaupunginkanslian tai vaihtoehtoisesti tulevan vapaa-aika- ja sivistystoimialan yhteyteen. Muiden tässä selvityksessä mainittujen kuntien osalta suunnitelmat ovat kesken.

Maakunnallista suunnittelutyötä tulevien rakenteiden ja yhteistyön suhteen on virinnyt. Pakka-työssä on ainakin Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa suunnitteilla laajempi (alueellinen tai maakunnallinen) yhteistyö. Toisaalta Pakka-malli perustuu paikalliseen yhteistyöhön ja yhteisötason vaikuttamistyöhön, joten kuntakohtainen tai vieläkin paikallisempi ote säilyy laajemman Pakka-työn rinnalla. Tulevien suunnitelmien avainkohta onkin siinä, miten kuntien ja maakunnan yhteistyö ratkaistaan ja kuka kunnassa koordinoi ept-yhteistyötä. Päijät-Hämeessä koko alueen ehkäisevän päihdetyön yhteistyötä koordinoidaan jo nyt maakunnallisesti, mutta toiminta itsessään rakentuu kuntien moniammatillisen osaamiseen varaan.