Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, sairaalapalvelut, vt. ylilääkäri Kari Koskela, ylihoitaja Terhi Painilainen, ylilääkäri Taru Falenius 1.11.2016:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 10.5.2016 § 97 hyväksynyt suunnitelman kuntoutuskeskuksen perustamiseksi Kaskenlinnan sairaalaan. Varsinainen toiminta käynnistyi 26.9.2016 ja näin luotiin mahdollisuus lyhentää passivoivaa sairaalahoidon kestoa mahdollisimman lyhyeksi ja jatkaa sen sijaan tehokasta kuntoutusta kotona. Sairaalasta kotiutuvien potilaiden intensiivisen jatkokuntoutuksen järjestämiseen eivät aikaisemmat palvelut riittäneet. Koska toiminta on vasta käynnistynyt, sen vaikutuksista ei ole vielä esittää tilastotietoja. Toimintaa tullaan arvioimaan jatkossa neljännesvuosittain ja toimintaluvut raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä.

Kuntoutuskeskus käynnistyi suunnitelman mukaisesti kotikäynneillä ja kotiympäristöön annetulla kuntoutuksella, ryhmäkuntoutus käynnistyi 17.10.2016 hankintojen viivästymisen vuoksi. Geriatrijohtoinen kuntoutus toteutuu 1) keskitettynä päiväkuntoutuksena, 2) kotiin vietävänä kuntoutuksena sekä 3) polikliinisena toimintana. Toiminta on joustavaa siten, että potilas saa maksimaalisen terveyshyödyn palvelusta. Jo ensimmäisten asiakkaiden hoidosta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että geriatrijohtoiselle tehostetulle monialaiselle avokuntoutukselle on Turussa tarvetta.

Kuntoutuskeskukseen asiakas ohjautuu lääkärin lähetteellä. Edellytyksenä kuntoutusjaksolle on äkillinen toimintakyvyn lasku, asiakkaan motivaatio ja asiakkaan riittävät voimavarat nousujohteiseen kuntoutukseen. Lähete käsitellään moniammatillisessa ryhmässä, jolloin tehdään alustava kuntoutussuunnitelma. Lähettävinä tahoina ovat toiminnan käynnistyessä sairaalapalveluiden vuodeosastot ja poliklinikat ja Turun yliopistollisen sairaalan traumatologian klinikka lonkkamurtumapotilaiden osalta. Parhaillaan aivohalvauspotilaiden hoito- ja kuntoutusketjua kehitetään yhdessä Turun yliopistollisen sairaalan neurologian yksikön kanssa. Liitteenä olevassa kaaviossa kuvataan asiakkaan kuntoutusprosessia.

Liite 1 Asiakkaan kuntoutusprosessi

Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen hoitojaksojen pituus on 1 – 3 kuukautta. Hoitojakson pituus on yksilöllinen, jaksoa sekä sen päättämistä arvioidaan moniammatillisesti. Kuntoutusjakson jälkeen seurantapisteet ovat 3 ja 6 kuukauden kohdalla diagnoosiryhmästä riippuen. Kuntoutuskeskuksen vaikuttavuuden ja oman toiminnan arviointi tehdään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vaikuttavuudesta tehdään tieteellistä tutkimusta.

Henkilöstö kuntoutuskeskukseen saatiin palliatiivisesta hoidosta vapautuneella resurssilla ja siten, että eläköitymisen ja vakanssimuutosten kautta perustettiin yhteensä 8 uutta vakanssia ja vastaavasti 10 vakanssia lakkautettiin. Ainoastaan yksi lakkautettava vakanssi on enää käytössä vuoden 2016 loppuun saakka. Uusia vakansseja ei ehditty perustamaan toiminnan muutoksen vaatimalla aikataululla ja siksi 2016 loppuun asti on käytössä vastaavat tilapäiset vakanssit. Terapeuttien vakanssit on perustettu lääkinnälliseen kuntoutukseen ja vakansseja vastaava määräraha tullaan siirtämään lääkinnälliseen kuntoutukseen vielä 2016 aikana.

Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen henkilöstöksi on muotoutunut suunnitelman mukaisesti: osastonhoitaja (1), kolme sairaanhoitajaa (3), kaksi lähihoitajaa (2), kaksi hoitoapulaista (2), osastonsihteeri (1), geriatri (1), kolme toimintaterapeuttia (3) ja kolme fysioterapeuttia (3). Kaskenlinnan kuntoutusosastojen fysioterapiaresurssia vahvistettiin muutoksessa yhden vakanssin verran.

Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa annettava välimuotoinen kuntoutus on ympärivuorokautista sairaalahoitoa taloudellisempaa toimintaa, koska toiminnasta ei aiheudu kuluja normaaliin vuodeosastotoiminnan tapaan. 25 palliatiivisen sairaansijan tilalle perustetulla kuntoutuskeskuksella arvioitiin suunnitteluvaiheessa menojen vähenevän vuodessa noin 245 000 euroa. Kun huomioidaan vakanssien muutoksista aiheutuva kustannus (nettokustannusvaikutus perustamisvuoden 2016 aikana arviolta 28.000 euroa ja vuonna 2017 yhteensä 16.440 euroa), oletettiin suunnitteluvaiheessa kustannusvaikutuksen (säästö) olevan kaikkiaan on noin 228.000 euroa vuodessa. Lisäksi arvioitiin, että säästöä syntyy kolmivuorotyön vähenemisestä n. 80 000 € erilliskorvauksista. Talousarvion laatiminen vuodelle 2017 on ollut haasteellista, koska kuluja on alkuvaiheessa kokonaisuudessaan vaikea arvioida. Samoin tämän vuoden toteumaa ei vielä pysty arvioimaan. Arvio on, että mm. kuntoutuskeskuksen perustamiskustannukset pystytään hyvin kattamaan syntyvällä säästöllä ja näin pysymään talousarviossa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 1.11.2016:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen tilannekatsauksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.