Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen ja ylilääkäri Jane Marttila 16.3.2016:

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan 16.2.2016 § 27 kysymystä paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämisestä. Asia palautui uuteen valmisteluun: sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että uudelleenvalmistelussa arvioidaan Karlssonin Höltän kannattama esitys:

• paperittomille lapsille on Turun kaupungin valtuuston päätöksessä päätetty antaa samat palvelut kuin kuntalaisille, joten rokotusten poisjättäminen ei ole perusteltavaa
• paperittomille alle 18-vuotiaille ja raskaana oleville naisille tulee turvata myös erikoissairaanhoidon palvelut
• paperittomien kirjaaminen järjestelmään onnistuu henkilöllisyystodistuksen puuttuessa asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella ja keinotekoinen henkilötunnuksen loppuosa on mahdollista luoda
• esityksessä ei ole huomioitu niitä kuluja, jotka Turku jo maksaa paperittomien kiireellisestä hoidosta.

Oikea-aikaisen hoidon tarjoaminen on edullisempaa kuin saman asian hoitaminen myöhemmin päivystyksessä. Tästä Euroopan perusoikeusvirasto FRA julkaisi selvityksen syksyllä 2015. Lisäksi lautakunta päätti, että selvitetään asian taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset.

Tällä hetkellä paperittomia hoidetaan siinä toimipisteessä, josta he tulevat hoitoa pyytämään. Olisi kustannustehokkaampaa keskittää palvelut, jolloin samalla potilaiden tunnistamiseen liittyviä ongelmia saataisiin vähennettyä. Paperittomat hakevat palveluja myös Global Cliniciltä, jonka kanssa tehtävän yhteistyön syventämisen kautta paperittomat on mahdollista saavuttaa parhaiten.

Suunnitelma terveysasemapalveluiden toteuttamisesta sisältää seuraavaa:

1. Yhteistyötä Global Clinicin kanssa syvennetään. Tällä tavalla tavoitamme paperittomat nykyistä paremmin. Neuvotteluiden aloittamisesta on jo sovittu.
2. Kaupungin terveysasemista ulkomaalaistoimisto soveltuu parhaiten paperittomien terveysasemaksi. Osaava henkilökunta on tottunut hoitamaan maahanmuuttajia, ja tulkit ovat lähellä. Selvitämme parhaillaan mahdollisuutta järjestää paperittomien palvelut ulkomaalaistoimiston yhteyteen. Käytännössä tämä onnistuu luontevimmin vuoden 2017 alusta, kun ulkomaalaistoimisto muuttaa uusiin tiloihin.
3. Kustannusten seuraamiseksi suunnitteilla on virtuaalisen terveydenhuoltopisteen luominen, jonka yhteyteen kohdennetaan kaikki paperittomien terveydenhuollon kustannukset. Asian teknisen toteuttamisen selvittely on aloitettu.

Suunnitelma määräaikaisen henkilötunnuksen luomisesta

Pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä neuvolatyö, rokotussuojan rakentaminen lapselle sekä pitkäaikaissairauksien hoito vaativat jatkuvan potilaskertomuksen muodostumista. Suuri este pitkäjänteiselle perussairauksien hoidolle ja ennaltaehkäisevälle työlle on se, että paperittomilla henkilöillä ei ole papereita (pysyvää henkilötunnusta), jolloin jatkuvaa potilaskertomusta ei synny. Väliaikaisen henkilötunnuksen luominen on mahdollista teknisesti, mutta tämän yhdistäminen aiempiin tietoihin onnistuu vain, jos henkilö itse osaa esittää henkilötunnuksen terveydenhuollon toimipisteeseen hakeutuessaan. Henkilötunnuksen puuttuminen ja terveystietojen kohdentamisen puutteet aiheuttavat mm. seuraavanlaisia käytännön ongelmia:

• Lastenneuvolassa kasvun tai painon poikkeama normaalista löytyy tavallisesti siten, että ajankohtaista mittaustietoa verrataan aiempaan mittaustietoon (kasvukäyrä, painokäyrä). Yksittäisen paino- tai pituuslukeman mittaaminen ei anna samaa informaatiota, jos mittaustulos ei ole täysin poikkeava.
• Kattavan suomalaisen rokotussuojan rakentaminen vie kuusi vuotta ja sisältää ainakin 12 eri rokotuskertaa. Rokotusohjelman jatkaminen ei ole mahdollista jos tiedossa ei ole, mitä rokotteita lapsi on saanut aiemmin; tällaisessa tilanteessa rokotusohjelma aloitetaan aina alusta.
• Raskaana olevien äitien infektioseula on hyödytön niin äidille, tulevalle lapselle kuin yhteiskunnallekin (epidemioiden karsiminen), jos seulontanäytteitä ei pystytä sitomaan äitiin koko raskauden ja synnytyksen ajan ja vielä syntyvään lapseen neuvolavaiheessa.
• Pitkäaikaissairauksien hoito vaatii henkilön tunnistamista, jotta jatkuvasta potilaskertomuksesta voidaan seurata sairauden kulkua.

Tällä hetkellä paperittomille luodaan ns. väliaikainen henkilötunnus. Jos sama henkilö tulee uudelleen terveydenhuoltoon, pyritään hänen kohdallaan käyttämään aina samaa, hänelle luotua henkilötunnusta, jotta jatkuva potilaskertomus muodostuisi. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu, koska henkilöt eivät muista heille luotuja tunnuksia, eikä potilastietojärjestelmän hakuohjelma löydä edellistä luotua potilasasiakirjaa, jos hakukenttään kirjoitettu nimi vähänkin poikkeaa aiemmasta.

Ongelman muodostaa tällä hetkellä myös se, että Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on eri järjestelmät luoda väliaikaisia tunnuksia. Nykyisen käytännön mukaan samaa tunnusta ei tietoteknisistä syistä saa käyttää sekä sairaanhoitopiirissä (erikoissairaanhoito, synnytyssairaala, päivystys) että kaupungilla (neuvolat, terveysasemat).  Esimerkiksi äitiysneuvolan luomalla väliaikaisella tunnuksella tehtyjen potilastietojen välittyminen TYKS:n synnytyssairaalaan automaattisesti ei onnistu, eikä synnytyssairaalan tietojen välittyminen lastenneuvolaan onnistu automaattisesti.

1. Yhteinen väliaikainen henkilötunnus sairaanhoitopiirin kanssa on ensisijainen tavoite. Asian teknistä ratkaisua selvitetään.
2. Turku-lupa: Selvitetään mahdollisuutta myöntää alle 18-vuotiaille ja raskaana oleville määräaikainen oleskelulupa (ja tätä kautta luoda henkilötunnus), joka oikeuttaisi terveyspalveluiden käyttöön. Henkilötunnuksella pystyisi luomaan jatkuvan potilaskertomuksen, joka olisi yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisiin toimiin on siis ryhdytty. Teknisten ratkaisujen ollessa valmiit kustannusten seuranta lautakunnan edellyttämällä tavalla onnistuu. Väliaikaisen henkilötunnuksen luomiseen liittyviä ongelmia ratkotaan. Lautakunnalle tuodaan asiaa koskeva raportti siinä vaiheessa kun ongelmat on saatu ratkaistua. Siihen asti paperittomia hoidetaan valtuuston ja lautakunnan päätösten mukaisesti.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 23.3.2016:

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016 – 2019 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä 16.11.2015 § 197, että

”Taataan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville naisille oikeus terveydenhoitoon”.

Erillistä määrärahaa ei toimintaan osoitettu.

Sopimusryhmiltä saadun tiedon perusteella lauseella on tarkoitettu Helsingin toimintamallia.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 9.12.2013, että ns. paperittomien henkilöiden terveydenhuolto järjestetään siten, että kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan kaikille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien neuvola- ja sairaalapalvelut, samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

Seuraavassa tietoja Helsingin nykytilanteesta:

• paperittomille tarjottavat palvelut ovat osa normaalijärjestelmää
• ohjeena on, että alle 18-vuotiaille tarjotaan samat palvelut kuin helsinkiläisille ja muille paperittomille terveydenhuoltolain mukaiset kiireelliset palvelut ilman todellisten kustannusten perimistä
• vuosikustannusarvio on 100 - 200 000 euroa (tarkkaa tietoa ei ole saatavissa)
• kokonaisvolyymi ei ole edellyttänyt erillistä resursointia
• paperittomat saavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset
• erityistä erikoissairaanhoidon tarvetta ei ole ilmennyt

Edellä esitetty turkulainen toimintamalli vastaa Helsingin toimintamallia.

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi suunnitelman paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lammen seuraava muutosesitys raukesi kannattamattomana;

”Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi suunnitelman paperittomien terveyspalveluiden järjestämiseksi. Koska avoimia kysymyksiä on vielä varsin paljon ja ne aiheuttavat sen ettei palvelujen käytön ja kustannusten määrää voida arvioida, palveluja tarjotaan julkisina terveyspalveluina vasta kun nämä kahdessa lautakunnan kokouksessa esille tuodut ongelmat on ratkaistu. Julkisia terveyspalveluja ei pidä tuottaa ilman selkeitä kirjauksia. Myös asiakasmaksut pitää tuoda lautakunnan käsittelyyn koska ne ovat kuntakohtaisesti päätettäviä.”

Lampi ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan:

”Lautakunnassa käsiteltiin jo 16.2. paperittomien terveydenhoidon järjestämistä jolloin todettiin niihin liittyvän myös taloudellisia riskitekijöitä. Tässä kokouksessa nousi esille useita vielä ratkaisemattomia ongelmia mm. kustannusten seuraamisessa ja henkilötunnuksen luomisessa.

Selkeää esitystä siitä miten tätä paperittomien ryhmää tällä hetkellä hoidetaan ei ole esitetty.

Helsingin toimintamalli on esitetty varsin ylimalkaisesti. Sopimusryhmiltä saadun tiedon perusteella valtuuston päätöksessä tarkoitetaan Helsingin mallia.

Asiakasmaksuista päättävät kunnat itsenäisesti joten Helsingin mallia ei niihin automaattisesti voi soveltaa.

Julkiset terveyspalvelut eivät voi olla salaisia. Jokaisesta potilaasta ja hänelle tehdyistä tutkimuksista pitää löytyä kirjaus. Niinpä julkisten terveyspalveluiden aloittaminen pitäisi tapahtua vasta sitten kun nuo lautakunnan kokouksissa esiintuodut ongelmat on ratkaistu ja käyttäjien määrää ja kustannuksia voidaan seurata.”