Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, toimistopäällikkö Eira Virolainen ja va. johtaja Katriina Alho 12.11.2015:

Nykytilanne

Pientenlasten vastaanottokoti on 14 -paikkainen alle kouluikäisille lapsille ympärivuorokautista hoitoa antava vastaanottoyksikkö. Vastaanottokotiin on sijoitettu 0-7-vuotiaita lapsia kiireellisesti tai avohuollon sijoituksena. Vastaanottokodissa tehdään lisäksi avohuollon lastensuojelun sosiaalityön tarpeisiin asiakkaana olevien lasten ja heidän perheidensä tutkimusta ja arviointia.

Vuonna 2014 vastaanottokotiin on sijoitettu kiireellisenä sijoituksena 43 lasta. Lapsen sijoitus vastaanottokodissa voi jatkua kiireellisen sijoituksen jälkeen avohuollon sijoituksena. Osaan avohuollon sijoituksista sisältyy lapsen ja perheen tutkimus ja arviointi. Vuonna 2014 vastaanottokotiin on sijoitettu avohuollon sijoituksena 27 lasta joista 12 lapsen kohdalla on suoritettu koko perheen tutkimus ja arviointi. Viisi lasta on ollut sijoitettuna vastaanottokotiin yhdessä vanhempansa kanssa. Vuonna 2015 (12.11.2015 mennessä) vastaanottokotiin on sijoitettu kiireellisesti 32 lasta, avohuollon sijoituksena 20 lasta ja 3 lasta yhdessä vanhempansa kanssa. Vastaanottokodissa on vuonna 2014 ollut hoitovuorokausia 4108, hoitovuorokausihinnaksi on muodostunut 485,65 €. Hoitopäivien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2010, jolloin hoitovuorokausia oli 6226.

Vastaanottokodin käyttöaste vaihtelee kuukausittain. Marraskuussa 2015 vastaanottokotiin on sijoitettu viisi kouluikäistä lasta Mäntymäen perhekeskuksen ollessa täynnä. Vastaanottokodissa oli kesäkuusta 2015 marraskuuhun 2015 vapaana 5-6 paikkaa.

Vastaanottokodissa työskentelee tällä hetkellä johtajan lisäksi 1 sairaanhoitaja, 2 osastohoitajaa, 8 ohjaajaa ja 10 lastenhoitajaa. Lisäksi yksikössä työskentelee 3 laitosapulaista. Jotta vastaanottokodin henkilöstömitoitus vastaisi Valviran valtakunnallista ohjeistusta, tulee lastenhoitajavakanssit muuttaa ohjaajiksi.

Päivystysperheiden käyttö

Päivystysperheitä on valmennettu vuodesta 2013 alkaen. Päivystysperheiden käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Sijoitusten vähäisyys on johtunut pääosin siitä, että käytettävissä ei ole ollut riittävää henkilöstöresurssia, joka kykenisi huolehtimaan päivystysperheeseen sijoitetun lapsen ja vanhempien tapaamisten järjestämisestä tai päivystysperheen tukemisesta.

Pientenlasten vastaanottokoti on kehittänyt aktiivisesti päivystysperheprosessia yhteistyössä avohuollon sosiaalityön (sosiaalipäivystys ja aluetoimistot) ja Ulkopuoliset sijoitukset –yksikön kanssa. Prosessi päivystysperheeseen sijoitetun lapsen, hänen vanhempiensa tapaamisten järjestämisestä ja päivystysperheen tukemiseen liittyvästä työnjaosta ja tapaamisten järjestämisestä on valmis. Vastaanottokoti työstää edelleen sisäistä työnjakoaan; päivystysperheosastolle nimetään omat työntekijät joiden välisestä työnjaosta sovitaan sijoitusprosessien edetessä.

Turku valmentaa vuosittain n. 20 uutta perhehoitajaa. Valmennetuista perhehoitajista osalle annetaan lisävalmennus, joka antaa perhehoitajalle valmiudet toimia päivystysperheenä. Päivystysperhevalmennus on kilpailutettu (Sosterla 10.11.2015 § 220). Päivystysperhe sitoutuu toimimaan ympärivuorokautisesti vuorollaan varalla, jolloin akuutisti sijoituksen tarpeessa oleva lapsi kyetään sijoittamaan lastensuojelulain mukaisesti laitoksen sijaan perheeseen. Sosiaalilautakunta vahvistaa vuosittain päivystysperheenä toimivalle perheelle maksettavat korvaukset.

Vastaanottokodin resurssi päivystysperhehoidossa – muutostarpeet henkilöstörakenteessa

Tavoitteena on, että vastaanottokodin päivystysperheosastolla työskentelee jatkossa osastonhoitaja, 6 ohjaajaa ja 3 lastenhoitajaa. Em. henkilöstöresursointi toteutuu nykyisten avoimena olevien lastenhoitajavakanssien nimikemuutoksilla ohjaajaksi.

Henkilöstön koulutuksen ja osaamisen tulee vastata päivystysperheen tukemiseen ja päivystysperheeseen sijoitetun lapsen ja tämän perheen tilanteen kokonaisvaltaisen arviointiin. Kolmen lastenhoitajan nimikemuutoksen vuosikustannukset ovat n. 11 000 €/vuosi. Lisäksi osastohoitaja vakanssi tulee muuttaa vastaavaksi ohjaajaksi. Kun vastaanottokodissa ei jatkossa ole ympärivuorokautisesti sijoitettuna lapsia kuten tähän asti, on arvioitu, että myös 1 laitosapulaisen vakanssi voidaan lakkauttaa. Tällöin yksikössä työskentelee kaksi laitosapulaista.

Sijoituksen aikainen työskentely tähtää lapsen kotiutumiseen ja perheelle tarpeellisten tukitoimien arviointiin. Oleellisena osana työskentelyyn liittyy lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista sopiminen, lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen ja lapsen ja perheen kokonaistilanteen arviointi. Tapaamiset ja arviointityö tehdään pääosin vastaanottokodin tiloissa.

Perheen kuntouttaminen

Sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin tulleiden muutosten myötä perhekuntoutus on ensisijainen tukitoimi suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle. Tällöinkin tulee huomioida lapsen etu. Pientenlasten vastaanottokodilla on valmius päivystysperhesijoitusten lisäksi vastata lainmuutoksen mukanaan tuomaan muutokseen tarjoamalla yksittäisille pikkulapsiperheille mahdollisuuden perhekuntoutukseen kunnan omana palveluna. Vastaanottokodissa on perhehoitohuone, jossa kuntoutusta kyetään antamaan 2-3 -henkiselle perheelle. Perheitä kuntouttavaa toimintaa kehitetään samanaikaisesti Mäntymäen perhekeskuksen jalkautuvassa työryhmässä sekä Luostarinkadun lastenkodissa.

Kustannukset

Päivystysperhesijoitukseen liittyvät kustannukset muodostuvat päivystysperheelle maksettavista hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Kustannukset ovat lapsen hoidon tarpeesta riippuen 2.200- 2.800 €/kk.

Pikkulapsiperheiden kuntoutus tapahtuu pääsääntöisesti ostopalveluna. Perheitä kuntouttavaa työtapaa pyritään toteuttamaan ympärivuorokautisen kuntoutuksen sijaan perheiden omassa kodissa silloin kun lapsen sijoitus ei ole välttämätön. Toisinaan lapsen ja vanhemman yhteissijoitus on tarpeen lapsen olosuhteiden turvaamiseksi. Perhekuntoutuksen hoitovuorokausi maksaa palvelua ostavalle kunnalle 550 € - 650 €/vrk, 18.000 – 19.000 €/kk ja 114.000 €/6 kk.

Hyödyt

Lapsen sijoittaminen olosuhteisiin, jossa hänellä on pysyvät ja samat hoitajat ympärivuorokautisesti on nykyisen tutkimustiedon mukaan lapsen edun mukainen sijoitusmuoto erityisesti silloin, kun sijoitettavana on pieni lapsi. Tällöin lapsella on mahdollisuus kiintymyssuhteen muodostamiseen häntä hoitavaan aikuiseen. Myös perhesijoituksessa tulee huomioida lapsen lastensuojelulain mukainen yhteydenpito lapsen omiin vanhempiin ja lapselle läheisiin henkilöihin.

Sijaishuollon sosiaalityön keskeisenä strategisena tavoitteena on lisätä perhehoidon hoitovuorokausien määrää. Perhehoitosijoitusten lisääminen edellyttää, että käytettävissä on riittävä määrä henkilöstöä, joka kykenee vastaamaan päivystysperheiden sijoituksen aikaisesta tuesta sekä järjestämään lapsen ja vanhemman tapaamiset sijoituksen aikana. Ilman vastaanottokodin henkilöstön käyttämistä em. työhön, joudutaan työntekijäresurssi ja tapaamistilat ostamaan ulkopuolelta.

Vastaanottokodin toiminnan tulee kyetä vastaamaan joustavasti muuttuviin sijoitustarpeisiin. Tästä syystä päivystysperhetoimintaan siirrytään asteittain kevään 2016 aikana. Jatkossa päivystysperheosasto voi työskennellä 6-10 päivystysperheeseen sijoitetun lapsen ja perheen kanssa. Mikäli on tarve alle kouluikäisten ympärivuorokautiseen osastohoitoon, vastaa siihen vastaanottokodin toinen osasto tai väliaikaisesti päivystysperheosasto, mikäli päivystysperheisiin ei ole sijoitettu lapsia ja käytettävissä on riittävä henkilöstöresurssi.

Vastaanottokodin henkilöstölle on pidetty yt-lain mukainen kuuleminen 10.11.2015. Kuulemisessa ilmeni, että yksikössä on vielä tarvetta tehtävien täsmentämiseen ja henkilöstön nimeämiseen työskentelemään päivystysperheosastolla. Tämä kehittämistyö tehdään yksikössä kevään 2016 aikana. Yksikön sisäisen toiminnan kehittämisessä huomioidaan kulloinenkin sijoitustarve ja tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalipäivystyksen ja avohuollon sosiaalityön kanssa.

LiiteYt-kuuleminen muistio 10.11.2015

Esitämme, että Pienten lasten vastaanottokodin Päivölä -osasto muuttuu asteittain kevään 2016 aikana päivystysperheitä tukevaksi ja arvioivaksi yksiköksi. Päivystysperheille annettavan tuen lisäksi vastaanottokodilla on valmius toimia pitkäaikaisen perhehoidon ympärivuorokautisena tukena. Vastaanottokodin toiminnallinen muutos edellyttää lastenhoitajavakanssien muuttamista ohjaajiksi sekä osastohoitajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. Lisäksi laitoshoitajan vakanssi voidaan lakkauttaa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 12.11.2015:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedokseen, että Pientenlasten vastaanottokodin Päivölä -osaston työskentely muuttuu asteittain kevään 2016 aikana siten, että osasto vastaa päivystysperheisiin sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä tuesta ja arvioinnista sekä koordinoi päivystysperhetoimintaa. Vastaanottokodissa on lisäksi valmius tarjota yksittäisille pikkulapsiperheille kuntouttavaa työtä perhehoitotilassa. Toiminnan muutos edellyttää nimikemuutoksia.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.