Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila ja suun terveydenhuolto, johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen 9.10.2015:

Taustaa

Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut hyvinvointitoimialan organisaatiouudistuksen toteuttamisen yhteydessä toimeksiannon selvittää suun terveydenhuollon organisaation uudistamista ”Suun terveydenhuollon organisatorista asemaa tulee arvioida osana terveyspalveluiden uudistusta. Tavoitteena tulee olla joustavampi toimintaympäristö ja selkeästi ketterämpi yksikkö, jolla voidaan vastata alati kasvavaan palvelutarpeeseen.”

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan suun terveydenhuolto selvitti kevään 2015 aikana, mikä on kustannustehokkain suun terveydenhuollon palvelutuotantomalli huomioiden SOTE-uudistuksen vaikutukset. Selvitys valmistui kesäkuussa 2015.

Liite 1Selvitys suun terveydenhuollon tehokkuuden lisäämisestä ja asemasta Turun kaupungissa

Selvityksen keskeisin johtopäätös on, että nykyisen palvelutuotantomallin uudistamisella on saatavissa merkittävää edistystä palvelutuotannon joustavuuteen, asiakasvaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Suun terveydenhuollon järjestämiselle liikelaitos- tai osakeyhtiömallilla ei ole tällä hetkellä taloudellisia ja toiminnallisia perusteita.

Esityksen sisältö

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään, että

1. Suun terveydenhuollon nykyinen palvelutuotantomalli ja organisaatiorakenne uudistetaan tuottamaan kustannustehokkaampia suun terveydenhoidon palvelukokonaisuuksia.
2. Palvelut järjestetään edelleen hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden sisäisenä tulosyksikkönä.
3. Palvelutuotanto- ja uudistettu tulosyksikkömalli otetaan käyttöön 1.1.2016 alkaen.  

Uudistetussa palvelutuotantomallissa haetaan kustannustehokkuutta, joustavuutta ja vaikuttavuutta erityisesti palveluprosessien järkeistämisen ja tuotannon tulostavoitteellisemman johtamisen kautta. Suun terveydenhuollon palvelutuotantomalli muutetaan pirstaloituneesta ja ammattiryhmittäin johdetusta työstä asiakaslähtöiseksi ja tiimiohjautuvaksi kokonaishoitotuotannoksi. 

Uuden palvelutuotantomallin avulla pyritään parantamaan hoidon saatavuutta kehittämällä hoitoprosesseja sekä moniammatillisia työtapoja, jolloin käytössä olevia resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin. Hoitoonpääsyjonon hallinta vie runsaasti kapasiteettia. Sujuvoittamalla hoitoon pääsyä ilman jonoa ja pyrkimällä hoitojaksojen lyhentymiseen pystytään minimoimaan hoitojen pitkittyminen ja vaikeutuminen. Samalla vapautuu resursseja, jotka voidaan ohjata lisääntyneeseen palvelutarpeeseen.  Panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan vähentää sekä yksilö- että väestötasolla hoidon kysyntää tehokkaasti pidemmällä aikavälillä. Uusi palvelutuotantomalli luo paremmat mahdollisuudet toiminnan vaihtelun hallintaan ja tehokkuuden lisäämiseen (potilasmäärien vaihtelu, työhyvinvointi ja sairauspoissaolot, työtilojen hyötykäyttö).

Palvelutuotannon tehostamistoimenpiteenä esitetään:

• palveluprosessien ja hoitoon pääsyn ohjauksen tehostamista ja kehittämistä tarveperusteisesti vastaamaan kysyntää.
• johtamisjärjestelmän muutosta edesauttamaan palvelutuotantoprosessien tehokkaampaa käyttöönottoa, joka edellyttää panostusta lähiesimiestyöhön.
• palveluiden ja hoitoloiden järjestämistä keskitettyihin ja alueellisiin moniammatillisiin tulosvastuullisiin yksiköihin.

Uudistettu palvelutuotanto on tarkoitus ottaa käyttöön suun terveydenhuollossa 1.1.2016 alkaen. Tämän mahdollistamiseksi esitetään välittömästi käynnistettäväksi ylösajon ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu. Tavoitteena on tukea henkilökuntaa ja valmentaa johtoa uuteen toimintatapaan sekä lähiesimiehiä ohjaamaan alueellista tai osatoiminnan moniammatillista palvelutuotantoa siten, että tilastollisesti osoitettavia tuloksia saadaan näkyviin vuoden 2016 aikana.

Kehittämistoimenpiteet ovat jatkumoa suun terveydenhuollon työskentelystä valtakunnallisessa Hyvä Potku – kehittämishankkeessa vuonna 2014. Hankkeessa pyrittiin moniammatillisesti kehittämään toimintaa kohti parempaa saatavuutta (lyhyt hoitoonpääsy) ja nopeampaa läpimenoaikaa (lyhyempi hoitojakso). Osa kehittämistoimenpiteistä on jo HYTO:n sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiä hankkeita mm. toimintoanalyysin osana. Projektit tullaan koordinoimaan keskitetysti ja viedään käytäntöön tehostetun lähiesimiestyöskentelyn avulla, jolloin kehittäminen saadaan yhdensuuntaistettua ja vaikuttavuus maksimoitua.

Toiminnalliset vaikutukset

Palvelutuotantomallin uudistus on yhteensopiva valtakunnallisten SOTE:n palvelutuotannon uudistuslinjausten sekä vertailuanalyysien kohteina olleiden suun terveydenhuoltoyksiköiden (Helsinki, Vantaa, EKSOTE) kanssa. Esitetty palvelutuotantomalli on kaupungille lyhyellä aikajänteellä kustannustehokkain ja joustavin järjestämisvaihtoehto, ja sitä voidaan mahdollisesti myöhemmin soveltaa valtakunnallisen SOTE-uudistuksen tuomiin paikallisiin tarpeisiin Turkua laajemmalla väestövastuualueella. Malli antaa etulyöntietua SOTE-uudistuksen yhteydessä käytäville useiden kuntien yhteisten palvelujen järjestämisneuvotteluille.

Selvitettäessä eri palvelutuotantomallin vaihtoehtoja tuli esiin, että liikelaitos- ja osakeyhtiömalleissa kaupunki joutuisi lyhyellä aikajänteellä panostamaan resursseja ja omaisuutta tulosyksikön eriyttämisessä omaksi taseyksiköksi. Mallit toisivat myös rinnakkaisen johtamisjärjestelmän nykyisen rinnalle ja jäykistäisivät kaupungin operointi- ja muutoskykyä SOTE-uudistuksessa. Myös henkilöstölle mallit toisivat ylimääräistä epävarmuutta ja vastakkainasettelua.

Suun terveydenhuollon palvelutuotannon ja hoitoonpääsyn johtaminen on uuden toimintamallin keskiössä. Palvelutuotantoa johdetaan kokonaisvaltaisesti kaupunkitasolla, millä varmistetaan palvelutuotannon yhtenäinen kehittäminen ja toteutuminen. Vaikka toiminnan tehostamisen yksi keino on jako toiminnallisesti tulosvastuullisiin alueisiin, budjettivastuu pysyy edelleen suun terveydenhuollon kliinisessä hammashoidossa sekä opetushammashoidossa.  

Hajallaan olevat hammashoitolat organisoidaan neljäksi alueelliseksi perushoidon toiminnalliseksi tiimiksi. Tiimien tehtävänä on vastata perushammashoidon alueellisesta tuotannosta palvelutuotantoprosessien ja hoitoonohjauksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tiimit vastaavat palveluprosessien käytännön toteutuksesta, palvelutuotannon laadusta, kustannustehokkuudesta, hoitojakson optimoinnista sekä siihen liittyvästä hoitojen yhdistelemisestä vaikuttavimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Tiimit vastaavat myös tiimin sisäisen kuormituksen tasaamisesta hoitotyöparien kesken.

Uusi palvelutuotantomalli mahdollistaa nykyistä paremmin suun terveydenhuollolle asetetut tavoitteet:

• suun terveydenhuollon palveluiden yhä kasvavaan kysyntään vastaamisen
• kustannustehokkuuden merkittävän parantamisen
• asiakaslähtöisen palvelun laadun ja hoitojaksojen vaikuttavuuden kasvattamisen.

Taloudelliset vaikutukset

Palvelumallin kehittämisellä ja palveluketjujen saumattomalla kokonaisuudella voidaan kustannustehokkuutta parantaa. Uudistamisella tavoitellaan yli 23.700 käynnin lisäämistä vuodelle 2016 nykyisellä kapasiteetilla. Tämä tarkoittaa oletetun asiakaskasvun hoitamiseksi arvioidun n. 10.000 käyntimäärän kasvun lisäksi n. 12.000 käyntikerran tehostamista mm. ostopalveluita vähentämällä. Tämä käyntimäärän kasvu tarkoittaa noin 1,7 M€:n laskennallista tuottavuushyötyä hoitoprosesseissa vuodesta 2016 lähtien. Lisäksi ennaltaehkäisevällä ja tarveperusteisella hoidolla haetaan merkittäviä säästöjä pidemmällä aikajänteellä. Kliinisen hammashoidon tuotantoyksikkökohtaisen käyntimäärän nostaminen vuoden 2014 luvusta 8,7 käyntiä/pv 10 käyntiin/pv tarkoittaa 15 % tuottavuuden nousutavoitetta vuoden 2014 tasoon nähden.

Liite 2Suun terveydenhuollon tehostamistavoite vuodelle 2016

Palvelutuotantomallin uudistaminen mahdollistaa vastaavien tehostamistoimenpiteiden suunnittelun myös vuosille 2017 ja 2018.

Tehokkuusmittareiden rinnalla suun terveydenhuollossa tullaan käyttämään myös hoitokäynnin ja hoitojakson vaikuttavuus- ja laatumittareita. Nämä mahdollistavat tehokkaamman hoitotuotannon vähemmällä käyntimäärällä pidemmällä aikajänteellä. 

Välittömät kustannukset syntyvät lisäpanostuksesta johtamisresursseihin ja johtamisosaamiseen sekä henkilöstön organisoinnista, muutosvalmennuksesta ja koulutuksesta uuteen toiminta- ja järjestämismalliin. Lisäksi muutostyöhön kuluvalta ajalta asiakasmaksusaamiset vähenevät tilapäisesti. Vuosina 2015 – 2016 muutoskustannukset ovat 100.000 €/v luokkaa. Lisäksi pysyvät palkkakustannukset kasvat noin 15.000 € vuodessa.

Kustannustehokkuuden merkittävä parantaminen edellyttää myös lähiaikoina sirpaleisen palveluverkon uudistamista ja kapasiteetin joustavaa kasvattamista vähintään 10 tuotantoyksikön hoitoloiksi. Tämä tarkoittaa uusien muunneltavien ja moniammatillisten tilojen järjestämistä pienten yksiköiden tilalle (esimerkiksi Dentaliaan). Lisäksi tarvitaan uusia tuotantoyksiköitä vakansseihin suhteutetusti.

Kausivaihteluiden ja tuotantojoustojen ylläpitämiseksi on varauduttava myös palvelusetelitoiminnan osuuden kasvattamiseen palvelupuskurina.

Henkilöstövaikutukset

Suun terveydenhuollon uuden toimintamallin toteutumisessa johtamisjärjestelmän ja palvelutuotannon laaja-alainen johtamisen kehittäminen on keskeistä.

1. Ylihoitajan virka esitetään muutettavaksi palvelupäällikön viraksi. Palvelupäällikön virka mahdollistaa laajan koulutustaustan ja monipuolisen osaamisen hyödyntämisen hoitotyön johtamisessa sekä palveluprosessien kehittämistyössä.
2. Lähiesimiesresursseihin panostetaan. Suun terveydenhuollossa tulee työskentelemään neljä vastaava hammaslääkäriä ja neljä osastonhoitajaa, jotka toimivat myös kliinisessä potilastyössä. Näin he pystyvät paremmin toimimaan alueilla henkilökunnan lähiesimiehinä sekä seuraamaan, kehittämään ja tehostamaan toimintaa hoitoloissa.

Tämän lisäksi vastaanottojen aukioloajan pidennyksen hyötyjä ja kustannuksia selvitellään.

Henkilökunnan tehtäviä ja sijoittumista arvioidaan uudelleen osaamisen ja kysynnän perusteella. Tarvittaessa henkilöstön tehtäviä ja sijoittumista muutetaan ja siten mahdollistetaan henkilöstön tuottavampi käyttö.

Palvelutuotantomallin uudistus ei aiheuta henkilöstön työehtoihin juridisia muutoksia. Siksi tämä on henkilöstölle myös turvallisin toteutusmalli, koska työehtosopimukset säilyisivät ennallaan. Toisaalta nykyiset virka- ja työehtosopimukset hidastavat muutosta dynaamisempaan suuntaan.

Henkilöstövaikutusta on testattu henkilöstöä ja pääluottamusmiehiä kuulemalla ja työhön osallistamalla useaan otteeseen selvitystyön aikana. Suurimmat haasteet henkilöstölle syntyvät toimintatapojen muutos- ja osaamisvaatimusten kasvamisesta. Tavoiteltavan palvelutuotantomallin käyttöönotto edellyttää pitkäjänteistä tukemista ja kehittämispanostusta muutoksen johtamiseen ja johtoryhmätyöskentelyyn sekä palvelutuotannon viemiseen käytäntöön.

Ehdotamme, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään:

1. Suun terveydenhuollon nykyinen palvelutuotantomalli ja organisaatiorakenne uudistetaan tuottamaan kustannustehokkaampia suun terveydenhoidon palvelukokonaisuuksia.
2. Palvelut järjestetään edelleen hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden sisäisenä tulosyksikkönä.
3. Palvelutuotanto- ja uudistettu tulosyksikkömalli otetaan käyttöön 1.1.2016 alkaen.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että

1. Suun terveydenhuollon nykyinen palvelutuotantomalli ja organisaatiorakenne uudistetaan tuottamaan kustannustehokkaampia suun terveydenhoidon palvelukokonaisuuksia.
2. Palvelut järjestetään edelleen hyvinvointitoimialan terveyspalveluiden sisäisenä tulosyksikkönä.
3. Palvelutuotanto- ja uudistettu tulosyksikkömalli otetaan käyttöön 1.1.2016 alkaen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.