Hallinto, suunnittelija Päivi Syrjänen 17.9.2015:

Turun ympäristötoimialan kaavoitusyksikkö pyytää lautakuntien lausuntoa Yleiskaava 2029 kehityskuvista ja vaikutusarvioinneista sekä siitä miten eri vaihtoehdot tukevat toimialan tavoitteiden saavuttamista. Lausuntoja pyydetään 30.9.2015 mennessä.

Kehityskuvien vaihtoehdot on esitetty tiivistetysti kaavoitusyksikön materiaalissa ja kolmen kehityskuvavaihtoehdon vaikutuksia on myös arvioitu laajassa tausta-aineistossa.

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntöaineisto

https://www.turku.fi/yleiskaava2029/vaikutustenarviointi

Lausuntokierroksen jälkeen kaupunginhallitus päättää minkä kehityskuvan pohjalta yleiskaavaluonnos valmistellaan. Yleiskaavaluonnos on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Keväällä 2017 valmistellaan yleiskaavaehdotus hyväksytyn luonnoksen pohjalta.

Yleiskaavaprosessi

Yleiskaavan tarkoitusta ja maankäyttöä ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 §. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2029, jolloin Turun kaupunki täyttää 800 vuotta. Ympäristötoimiala on käynnistänyt yleiskaavan laatimisen sekä siihen liittyvän muun työn valmistelun vuoden 2010 alussa. Yleiskaavaan on sisällytetty yleis- ja yksityiskohtaisia tavoitteita. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Yksityiskohtaisiksi tavoitteiksi on määritelty neljä pääryhmää: keskustan kehittäminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet sekä liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa. Yleiskaavan tavoitteet linkittyvät pitkälti Rakennemalli 2035 tavoitteisiin, kaupunkistrategiaan, Turku-sopimukseen ja sen alaisiin ohjelmiin. Yleiskaavaehdotuksessa väestötavoitteena on 200 000 asukasta vuonna 2029 ja kaupungissa on tuolloin 105 000 työpaikkaa. Väestötavoite on asetettu vuonna 2012 hyväksytyn Rakennemalli 2035 mukaiselle tavoitetasolle.

Kehityskuvavaihtoehdot

Yleiskaavaehdotuksessa on kolme kehityskuvavaihtoehtoa:

Kasvu keskuksiin -kehityskuva: tavoiteltu kasvu keskitetään keskustaan ja aluekeskuksiin, tukeudutaan voimakkaasti olemassa olevaan palvelurakenteeseen, voimavarat suunnataan täydennysrakentamiseen, pääpaino kerrostalotuotannossa, liikkumisen painopisteenä jalankulku- ja pyöräilyliikenne;

Kasvukäytävät –kehityskuva: tavoiteltu kasvu keskitetään Turun ydinkeskustaan, vahvoille joukkoliikenteen laatukäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin; tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja infrastruktuuriin, voimavarat suunnataan täydennysrakentamiseen, pääpaino kerrostalotuotannossa, liikkumisen painopisteenä joukkoliikenne;

Hajautettu kasvu –kehityskuva: tavoiteltu kasvu sijoitetaan Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen, edellyttää uusia palveluja ja infrastruktuuria, voimavarat suunnataan uusien alueiden rakentamiseen, pääpaino pientalotuotannossa, liikkumisen painopisteenä autoliikenne.

Kehityskuvien vaikutuksista on laadittu monipuoliset ja laajat vaikutusten arvioinnit. Vaikutuksia on arvioitu paitsi suhteessa kaupungin strategiaan ja ohjelmiin, myös teemoittain asumiseen ja asuinympäristöihin, elinkeinoihin, kuntatalouteen, liikkumiseen ja liikenteeseen, palveluihin ja virkistykseen, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Arvioissa on esitetty eri mallien vahvuuksia ja heikkouksia. Esitettyjen vaikutusarviointien pohjalta voidaan todeta, että kokonaisuutena myönteisimmät vaikutukset saavutettaisiin Kasvu keskuksiin –mallilla, lähes yhtä myönteiset vaikutukset Kasvukäytävät mallilla, kun taas heikoimmat vaikutukset saavutettaisiin Hajautetun kasvun mallilla.

Hyvinvointitoimialan näkökulma

Kaupungin kehityskuvamallia valittaessa on tärkeää tunnistaa eri ikäryhmien ja eri elämäntilanteissa olevien kaupunkilaisten tarpeet. Lapsiperheet tarvitsevat tilavia asuntoja, joissa on turvallinen ympäristö. Ikäihmiset tarvitsevat asuntoja, joissa on huomioitu asukkaan toimintakykylähtöisesti asumisturvallisuuden toteuttaminen sekä turvallisen ja esteettömän asuinympäristön, jossa peruspalvelut ovat lähellä tai helposti saatavilla. Nuoret tarvitsevat asuntoja, joista on hyvät julkiset liikenneyhteydet. Ikärakenne kaupungissa muuttuu: ikäihmisten määrä väestöstä kasvaa ja asumisen tarpeet muuttuvat sen mukaisiksi. Asukkailla tulisi olla mahdollisuus valita asumisalueensa ja liikkumistapansa. Erityisen tärkeää on siis ottaa huomioon lasten, nuorten, ikäihmisten ja toimintakyvyltään heikommin selviytyvien henkilöiden tarpeet valittaessa kaupungin kehittämismallia.

Rakennetulla ja rakentamattomalla ympäristöllä, luonnonympäristöllä sekä eri kaupunginosia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on keskeinen vaikutus ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, asukkaiden osallistumiseen ja hyvän arjen kokemiseen. Liikenteellä on keskeinen vaikutus myös viihtyisyyteen. Sosiaalisesti kestävä ympäristö luo edellytykset hyvän asumisen ja liikkumisen toteutumiseksi asukkaiden koko elämänkaaren ajaksi.

Hyvinvointitoimialan palveluja ei kehityskuvavaihtoehdoissa ja vaikutuksia arvioitaessa ole mukana, arviointia on tehty päivähoito- ja koulupalvelujen näkökulmasta. Yleiskaavatyön edetessä tulisi sosiaalisten vaikutusten arviointia ja ihmisten vaikutusten arviointia entisestään vahvistaa, jolloin tarkennettaisiin mm. vaikutuksia muuttoliikkeeseen, työllisyyteen, palveluihin. Kaavoitustyöllä tulisi edistää eri alueiden monimuotoisuutta, viihtyvyyttä sekä alueiden vetovoimaisuutta ja ehkäistä alueiden eriytymistä eli segregaatiota. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi rakennuttamalla eri tulo- ja varallisuusluokille sopivia asuintaloja keskenään samalle alueelle. Eriarvoistumisen sijaan tulisi pyrkiä erilaistumiseen, jossa eri kaupunginosat ovat omaleimaisia ja luovat omaa identiteettiään ilman huono-osaisuuden kasautumista.

Hyvinvointitoimialan tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut on kustannustehokkainta tuottaa asukaskeskittymissä ja jo olemassa olevien palvelujen verkostossa. Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät -mallit pohjautuvat olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen tehostamiseen. Tästä näkökulmasta Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät –malli ovat soveliaimpia kuin Hajautettu kasvu -malli, missä edellytetään uusia palveluja, infraa ja yksityisautoilun lisääntyvää käyttöä.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 29.9.2015:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon Turun yleiskaava 2029 kehityskuvista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.