Henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki 25.8.2015:

Turun kaupungin henkilöstöstä laaditaan vuosittain henkilöstöraportti. Tämän lisäksi hyvinvointitoimiala on aikaisempien vuosien tavoin laatinut toimialan raportin. Suunnitelmissa on luopua nykyisenkaltaisesta raportista ja hyödyntää ns. porautuvan raportoinnin (nykyinen kuukausiraportointi) mahdollisuuksia myös vuositason raportoinnissa.

Kunta10 -tutkimuksen tuloksia ei raportoida tässä yhteydessä, vaan vuonna 2014 tehdyn kyselyn tulosten käsitteleminen on ohjeistettu konsernihallinnon toimesta keväällä ja tuloksia on käsitelty toimialan Yt- elimessä. Yt- elin totesi yleisesti, että kehitettävää löytyy ainakin tiedonkulussa, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa, asenteissa ja syrjinnässä. Syrjinnästä tehtiin keväällä uusi kysely toimialalla. Tuloksia tullaan käsittelemään alkusyksystä Yt- elimessä ja palvelualueilla.

Liite 1Hyvinvointitoimialan henkilöstöraportti vuodelta 2014

Henkilöstöraportista on laadittu tiivistelmä, joka on liitteessä 2

Liite 2Henkilöstöraportin 2014 tiivistelmä

Useimmissa raportin taulukoissa tiedot on poimittu 31.12. tilanteesta aikaisempien vuosien tavoin. Taulukoissa, joissa on mukana useamman vuoden tietoja, vuosien 2010 ja 2011 kuvaavien lukujen muutoksia selittävät tekijät käyvät ilmi jokaisen liitteen alaviitteestä. Vakansseja ja henkilöstön määrää kuvaavissa liitteissä lukuihin on vaikuttanut merkittävästi mm. 1.8.2010 tapahtunut varhaiskasvatuksen siirtyminen opetustoimeen (1455 vakanssia eli n. 25 % koko henkilöstöstä). Tällöin muutokset näkyvät ko. vuoden kohdalla kaikissa niissä raporteissa, joissa luvut ovat vuositason lukuja. Muita työvoiman määrään merkittävästi vaikuttaneita henkilöstösiirtoja ovat olleet 1.1.2013 toteutetut työterveyshuollon siirto konsernihallintoon (85 vakanssia) ja ympäristöterveydenhuollon siirto ympäristötoimialalle (23 vakanssia).

Havaintoja raportin sisällöstä:

Henkilöstön määrä

Työvoiman määrä (palvelussuhteiset – palkattomat poissaolot, osa-aikaisuus huomioituna) oli vuonna 2014 yhteensä 4.689, mikä on 11 henkilöjaksoa enemmän kuin edellisenä vuonna (Liite 2). Henkilötyövuosina (= palveluksessa olopäivät henkilöjaksoina osa-aikaisuus huomioituna) laskettuna henkilöstön määrä väheni (0,65 %) edellisestä vuodesta (Liite 16).

Henkilöstön ikä

Henkilöstön ikää kuvaavat taulukot (liitteet 10 – 12) osoittavat, että vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä olivat 58 -vuotiaat. 58 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 lukien. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta 31.12.2014. Kun mukaan otetaan koko henkilöstö, keski-ikä oli huomattavasti alempi eli 43,55 vuotta. Yli 64 -vuotiaita koko henkilöstöstä 31.12.2014 oli 123 (esim. v. 2009/ 66 henkilöä).

Kouluttautuminen

Koulutusseurannassa (Liite 24) raportoidaan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen. Lain mukaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle tulee järjestää täydennyskoulutusta keskimäärin 3 – 10 päivää/vuosi. Liitteen 24 ammattiryhmäkohtainen jaottelu perustuu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamaan ohjeeseen. Vuonna 2014 velvoite toteutui suhteellisen hyvin eli koulutusta järjestettiin keskimäärin 2,7 pv/henkilö. Liitteestä 23 ilmenee, että v. 2014 järjestettiin huomattavasti enemmän osapäiväkoulutuksia.

Opintovapaata on vuoden 2014 aikana käyttänyt yhteensä 117 henkilöä. Se on n. 12,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna (Liite 22).

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta (liitteet 35 – 39). Sairauspoissaolopäivien määrä/henkilö on korkea (12 pv/hlö). Tulosaluekohtaisessa tarkastelussa suurimmat sairauspoissaoloprosentit ovat olleet vanhuspalveluissa (8,10 %). Suurin kasvu sairauspoissaoloissa on ollut Erikoissairaanhoidossa ja Sosiaalityön palveluissa; suurin pudotus Perusterveydenhuollossa ja Hallinnossa. Sairaustapausten kestojakautuma kertoo, että eniten sairaustapauksia on ollut 2-3 päivää kestäneissä poissaoloissa. Ne ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta kuten muutkin enintään 60 pv kestäneet poissaolot. Sitä vastoin 61 – yli 180 pv kestäneet sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet.

Huom. Tässä henkilöstöraportissa sairaus- ja tapaturmapoissaolojen laskemisessa käytetty laskentakaava poikkeaa työvoimaseurannassa käytetystä kaavasta. Tästä syystä Strategisen HR:n tuottamat tiedot kaupungin sairaus- ja tapaturmapoissaoloista poikkeavat hyvinvointitoimialan henkilöstöraportin luvuista.

Tapaturmapoissaolot ovat myös vähentyneet n. 10 % edellisestä vuodesta. Poissolopäivien määrä/henkilö on ollut 0,6/ hlö. Laskennassa ovat mukana myös palkattomat poissaolot, mikä nostaa tapaturmapoissaolopäivien määrää ja poissoloprosenttia.

Henkilöstön eläköityminen

Suuntaa antavan ennusteen mukaan (liite 30) vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrä vuosina 2015 – 2019 on yhteensä 576 eli n. 16 % kaikista vakituisista 31.12.2014 palveluksessa olleista. Vuonna 2015 heistä jäisi eläkkeelle 119. Vuonna 2016 eläkkeelle jäisi 118 ja v. 2017 102.

Liitteestä 28 ilmenee toistaiseksi myönnettyjen eläkkeiden määrä ja ennen eläkeiän saavuttamista eläkkeelle jääneet. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä 18 henkilöä (vastaavat luvut esim. v. 2009/ 40 ja v. 2012/ 24). Tämän osalta on todettava, että Turun kaupungin henkilökunnasta yhteensä 46 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennen eläkeiän saavuttamista eläkkeelle jääneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä vuonna 2014 oli 12,77 % (vuonna 2013/ 17,12 %). Näiden tietojen perusteella voidaan olettaa, että tehostettu uudelleensijoitustoiminta ja kahden viime vuoden aikana toteutetun ”Työkyvyn hallintamallin” käyttöönotto ovat tuottaneet tuloksia. Näillä toimenpiteillä on myönteinen merkitys myös talouteen, koska ennenaikaiset eläkkeet aiheuttavat huomattavia VARHE -maksuja.

Henkilöstön rekrytointi

Henkilöstön rekrytointia kuvaavat tiedot löytyvät liitteestä 25. Vuoteen 2013 verrattuna rekrytoinnit vähentyivät merkittävästi. Ulkoisella haulla vakansseja täytettiin 93 kpl (v. 2013/ 146 kpl), sisäisellä haulla 23 kpl (v. 2013/ 21 kpl) ja haettavaksi julistamatta 118 kpl (v. 2013/ 144 kpl) eli vakansseja täytettiin yhteensä 234 kpl (v. 2013/ 311 kpl).

Määrällisesti eniten täytettiin toisen asteen/ kouluasteista koulutusta (92 kpl) ja AMK-/opistoasteista koulutusta (63 kpl) edellyttäviä hoitoalan tehtäviä. Eri ammattiryhmistä eniten epäonnistuneita rekrytointeja (kelpoisuusvaatimukset täyttäneitä hakijoita ei lainkaan/ hakijoiden riittämättömyys) oli ryhmässä lääkärit ja hammaslääkärit (5 kpl = 19 % kaikista ko. ammattiryhmän rekrytoinneista).

Asia oli esillä toimialan yhteistoimintaelimen kokouksessa 28.8.2015.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee hyvinvointitoimialan henkilöstöraportin vuodelta 2014 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.