Turun kaupungin

päihdepalvelujen

tilinpäätös

2014

Turun kaupunki

Päihdetyön yhteistyöryhmä

Sisällys

1.   Johdanto   3

2.   Turun kaupungin mielenterveys – ja päihdeohjelma sekä päihdepalvelut   6

2.1 Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma 2010–2015   6

2.2 Turun kaupungin päihdetyö   6

3. Ehkäisevä päihdetyö Turussa 2014   8

3.1. Terveyden edistämisen yksikkö   8

3.2. Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt   10

3.3 Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa   10

4. Korjaava päihdetyö Turussa 2014   11

4.1 Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka   11

4.2. Polikliiniset palvelut (A-klinikka, nuorisoasema)   13

4.3 Turun katkaisuhoito- ja selviämisasema   15

4.4 Päihdepsykiatrian yksikkö   17

4.5 Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat   19

4.6 Terveysneuvontapiste Milli   19

4.7 Päihdehuollon yksiköt   20

4.7.1 Päihdehuollon omat toimintayksiköt   20

4.7.2 Päihdehuollon tukiasuntoyksiköt   21

4.7.3 Hajautetut tukiasunnot   21

4.7.4 Päihdehuollon ostetut asumispalvelut   21

4.7.5 Päihdehuollon kuntoutumishoidot   22

4.8 Turun yliopistollinen keskussairaala   23

4.8.1 Addiktiopoliklinikka   23

4.8.2 HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka   23

4.9 Turun ensi- ja turvakoti ry   23

4.9.1 Ensikoti Pinja   23

5. Yhteenveto   26

Lähteet:   28

1.Johdanto

Tähän päihdepalvelujen tilinpäätökseen on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdepalveluja ja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta 2014. Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta.

Alkoholin kulutus

Alkoholin kokonaiskulutusta ja sen kehitystä voidaan käyttää alkoholin haitallisen kulutuksen yleisindikaattorina, koska väestön kuluttaman alkoholin kokonaismäärän ja erilaisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä on vahva yhteys. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä kohti lisääntyi yli kolminkertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2007. Vuodesta 2007 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt tai pysynyt ennallaan, mikä selittyy alkoholiveron korotuksilla ja hitaalla tai negatiivisella tulokehityksellä. (Indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos)

Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960- 2013

Alkoholiongelmat ovat etenkin tiheästi asuttujen asutuskeskusten ja urbaanien alueiden ongelma. Kaupunkikulttuuriin kuuluu haja-asutusalueita läheisemmin elämäntyyli, jossa aikaa vietetään kodin ulkopuolella paikoissa, joissa on myös alkoholitarjoilua, olivat nämä sitten ravintoloita, baareja, yökerhoja tai kulttuuri- tai urheilufoorumeita. Runsas kysyntä synnyttää myös monipuolisen ja runsaan tarjonnan. (Vanhatalo J ym.)

Turussa on perinteisesti käytetty valtakunnallista keskiarvoa enemmän päihteitä. Syitä tähän ovat mm. kaupungin koko ja väestörakenne. Huumausaineiden saatavuus on isoissa kaupungeissa helpompaa. Satamakaupunkina Turku toimii kauttakulkukaupunkina myös huumausaineille.

Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, tilastoitu kulutus/litraa

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Indikaattoripankki SOTKAnet.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan turkulaisista 20–54 -vuotiaista peräti 40 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa terveydellisiä riskejä. Se on myös yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa. (Kaikkonen R & co, 2014.)

Alkoholin suurkulutuksella on myös mittavia vaikutuksia taloudellisesti yhteiskunnallisella tasolla. Vuonna 2012 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 906–1 112 miljoonan euron haittakustannukset. Julkiset alkoholihaittakustannukset kasvoivat noin 1,8 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Julkisilla alkoholihaittakustannuksilla tarkoitetaan sellaisia julkiselle sektorille aiheutuneita kustannuksia, joita ei ilman alkoholin käyttöä olisi aiheutunut. Alkoholihaittakustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta. Pääryhmittäin tarkasteltuna eniten ovat kasvaneet sosiaalihuollon (7,1 %) ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon (1,9 %) haittakustannukset. Haittakustannuksista valtaosa aiheutui sosiaalihuollon, eläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon kustannuksista. (Jääskeläinen 2012.) Alkoholin liikakäytön aiheuttamia ongelmia ja sen aiheuttamia kustannuksia pystytään ehkäisemään kunnan palvelujärjestelmässä laajasti tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä, mini-interventioilla terveydenhuollossa sekä varhaisella puuttumisella

Nuorten päihteidenkäyttö Turussa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kahden vuoden välein kattavan kouluterveyskyselyn, johon vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kouluterveyskyselyjen valossa nuorten humalajuominen on tasaisesti vähentynyt koko 2000-luvun ja toisaalta raittiiden nuorten määrä lisääntynyt.

Nuorten asenteet kannabista kohtaan sen sijaan aiheuttavat edelleen huolta. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi. (Kouluterveyskysely 2013.)

Taulukko 2. Nuorten päihteidenkäyttö Turussa

Alkoholilain ja raittiustyölain uudistus

Vuonna 2014 uutta alkoholilakia ja raittiustyölakia valmisteltiin pyrkimyksenä puuttua aiempaa paremmin päihdehaittojen syntyyn. Suomeen vuonna 2011 nimetyn hallituksen ohjelman keskeisinä toimenpiteinä ovat olleet alkoholiohjelman jatkaminen, alueellisen koordinaation mallin vakiinnuttaminen, alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteleminen ja alkoholiverotuksen tarkistaminen. (Valtioneuvosto 2011)

Raittiustyölain uudistamisen tarkoituksena on paikallisen päihdehaittojenehkäisyn kehittäminen. Lain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholista, huumeista, tupakasta, lääkkeiden väärinkäytöstä ja rahapeleistä ihmisille aiheutuvia haittoja. Tarkoituksena on korvata vuonna 1982 annettu raittiustyölaki kokonaan uudella lailla ehkäisevästä päihdetyöstä. Ehkäisevän päihdetyön lakiluonnos lähetettiin lausunnoille syyskuussa 2014. Laki astuu voimaan 1.12.2015.

Päihdepalvelujen järjestäminen kunnan tehtävänä

Päihdeongelmaisten palveluiden ytimen muodostavat avohoitopalvelut, joita täydennetään tarvittaessa laitosmuotoisella katkaisuhoidolla ja pitkäkestoisemmalla

kuntouttavalla laitoshoidolla sekä arjen tukea antavilla päivätoiminnalla, asumispalveluilla ja vertaistuella. Päihdeongelmaiset hakevat apua myös yleisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi osa päihdeongelmaisista ja heidän läheisistään hakee apua vertaistuesta, kuten AA-ryhmistä. Suuremmissa kunnissa on yleensä monipuolisia avo- ja laitosmuotoisia erityispalveluja. Pienemmissä kunnissa on pääasiassa tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa annettavia palveluja, joita täydennetään tarvittaessa ostopalveluilla. (Valtiovarainministeriö 2012.)

Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tulee järjestää päihdepalvelut kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai ostaa muiden tuottamia palveluja. Päihdepalvelut voivat olla joko sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveyden

huollon palveluja säätelevät erilaiset lait, mistä syystä toimintaa muun muassa tilastoidaan eri tavoin.

Vuoden 2011 lokakuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tehtiin vuorokauden aikana 11 738 päihde-ehtoista asiointia. Eniten asiointeja tehtiin terveydenhuoltoon ja päihdehuollon erityispalveluihin. Päihdehuollon erityispalveluiden asiakasmäärät ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet. Erityisesti siirtymä kuntouttavista laitosmuotoisista palveluista asumispalveluiden suuntaan on nähtävissä, mutta samanaikaisesti myös sairaalahoidon osuus on kasvanyt. Huomionarvoista on myös se, että perusterveydenhuollon avohoidossa näkyy aiempaa päihde-ehtoista asiointia. (Kuussaari ym. 2012.)

2.Turun kaupungin mielenterveys – ja päihdeohjelma sekä päihdepalvelut

2.1 Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma 2010–2015

Turun kaupungissa tehtävää päihdetyötä ohjaa vuoden 2015 loppuun asti voimassa oleva Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelma. Ohjelma pohjautuu Kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan 2009–2015 (Mieli 2009) ja sen keskeinen tavoite on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen. Muita tärkeitä päämääriä ovat oikea-aikainen palveluohjaus ja siihen liittyvä hoitoketju- ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen roolin kehittäminen. Ohjelman toimenpide-ehdotukset on laadittu siten, ettei niiden toteuttamiseksi ole käytettävissä merkittäviä lisäresursseja, vaan niiden toteuttaminen edellyttää kehittämistahtoa eri hallintokunnilta, yksiköiltä ja työntekijöiltä.

Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumista seuraa kaupungissa päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdetyön yhteistyöryhmä on palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama työryhmä, jonka jäsenet koostuvat Turun kaupungin eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä.

Päihdetyön yhteistyöryhmän jäsenet vuonna 2014 olivat:

Toimistopäällikkö Merja Niinimäki (Hyto, sosiaalityön erityispalvelut)

Tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilä (Hyto, psykiatrinen erikoissairaanhoito)

Ylilääkäri Minna Aromaa (Hyto, lasten ja nuorten poliklinikka)

Tulosyksikköjohtaja Pirjo-Riitta Liuksila (Hyto, ehkäisevä terveydenhuolto)

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen (Hyto, hallinto)

Suunnittelija Minttu Ojanen/ Jenni Tähkävuori (Hyto, terveyden edistämisen yksikkö)

Toiminnanjohtaja Anne-Marie Rautiainen (Vapaa-aikatoimiala, Nuorisopalvelut)

Rehtori Soile Lehto (Sivistystoimiala, ammatillinen koulutus)

Erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma (Sivistystoimiala, perusopetus)

Vuonna 2014 päihdetyön yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa ja sen puheenjohtajana toimi Merja Niinimäki.

2.2 Turun kaupungin päihdetyö

Ehkäisevä päihdetyö

Päihdetyö koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluvat yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy. Yleinen ehkäisy kohdistuu koko väestöön tai johonkin väestöryhmään. Yleistä ehkäisyä on mm. kaikkien päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen ja myöhentäminen. Riskiehkäisyn kohderyhmä määritellään sellaisen riskin perusteella, jonka toteutuminen on todennäköinen. Riskiehkäisy on varhaista puuttumista tulevaa ongelmakäyttöä ennustaviin riskitekijöihin. Esimerkkejä riskiehkäisystä ovat alkoholin suurkuluttajien mini-interventiot ja suonensisäisesti huumeita käyttävien neulanvaihto-ohjelmat. Turussa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä koordinoi hyvinvointitoimialan alainen terveyden edistämisen yksikkö.

Korjaava päihdetyö

Korjaava päihdetyö on päihdehaittoihin ja niihin johtaneeseen käyttöön kohdistuvat palvelut, ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. (Laatutähteä tavoittelemassa, Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, Stakes 2006.)

Varhainen puuttuminen ja avohoito: Alaikäisiä päihdekokeilijoita hoidetaan Turun hyvinvointitoimialan Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalla. Yleisin reitti lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikan asiakkaaksi kulkee Turun hyvinvointitoimialan hallinnoiman Nuorten selviämisaseman asiakkuuden kautta tai kouluterveydenhoitajan lähetteellä. Aikuisen päihdeongelman laajuuden arvioi asiakkaan oman terveysaseman hoitaja tai lääkäri. Alkoholin riskikäyttäjällä on mahdollisuus mini-interventioon, joka sisältää alkoholinkäytön arvioinnin, laboratoriotutkimukset tarvittaessa, terveysneuvonnan ja seurantakäynnit. Riippuvuusongelmaisten avohoitopalvelut hankitaan A-klinikka-säätiön Länsi-Suomen palvelualueen Turun A-klinikkatoimelta ja Turun nuorisoasemalta, joka palvelee 15–24-vuotiaita asiakkaita.

Katkaisuhoito: Katkaisuhoitopalveluja ostetaan Turun A-klinikkatoimen katkaisuhoito ja selviämisasemalta (Katko). Selviämisasemalle asiakas voi tulla oma-aloitteisesti, omaisen saattamana tai yhteistyötahojen ohjaamana. Lähetettä ei tarvita ja selviämisasemalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Selviämisasemalla ei lääkitä, mutta taataan turvallinen paikka päihtymystilasta selviämiseen. Selviämisasemalta asiakas voi siirtyä kotiin tai jatkaa hoitoaan katkaisuhoitoasemalla paikkatilanteen niin salliessa. Vaikeiden päihde- ja mielenterveysongelmaisten katkaisuhoitoa tehdään myös Turun psykiatrian päihdeosastolla.

Kuntoutushoidot: Laitoskuntoutusjaksoja ostetaan useilta eri päihdehoitolaitoksilta eri puolilta Suomea. Ennen päihdehuollon laitoskuntoutusta koskevaa päätöksentekoa ,hoitoonohjaus käsitellään pääsääntöisesti moniammatillisessa päihdetiimissä, jossa on edustus sekä sosiaali- että terveydenhuollosta. Moniammatillinen päihdetiimi ei tee päätöksiä vaan antaa suosituksen hoidosta ja mahdollisesti myös hoitopaikasta. Sosiaalityöntekijä tekee aina kuntoutushoidosta viranhaltijapäätöksen.

Päihdeongelmaisten raskaana olevien ja päihdeäitien hoito on keskitetty Tyksin

HAL-poliklinikalle (Huumeet – Alkoholi – Lääkkeet – poliklinikka).

Päihdeongelmaisten äitien ja perheiden palvelua hankitaan myös Turun Ensi- ja turvakoti ry:ltä. Ensikoti Pinja on päihdeongelmien hoitoon erikoistunut kuntoutusyhteisö raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille ja heidän lapsilleen. Avopalveluyksikkö Olivia on tarkoitettu päihdeongelmaisille raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille sekä heidän lapsilleen sekä lasten isille.

Korvaushoito: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala tuottavaa opiaattiriippuvaisten hoidon yhteistyössä Tyksin addiktiopoliklikan kanssa. Turkulaisille potilaille tehdään omalla terveysasemalla alustava hoidontarpeen arvio, jonka perusteella kirjoitetaan lähete addiktiopoliklinikalle. Addiktiopoliklinikka tekee opiaattiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoitoarviot, minkä jälkeen turkulaiset potilaat siirtyvät korvaushoitoon Turun psykiatriseen erikoissairaanhoidon korvaushoitopoliklinkalle ja edelleen mahdollisesti omalle terveysasemalle.

Asumispalvelut: Turun hyvinvointitoimialan sosiaalityön tulosalue järjestää päihdeongelmaisten ensisuoja- ja asumispalvelut. Niitä tuotetaan itse sekä hankitaan ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta.

Haittojen ehkäisy: Päihdehoitopalvelujen rinnalla Turussa toimii kaksi päihteidenkäyttäjille tarkoitettua matalan kynnyksen palvelua, joiden ensisijaisena tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen: Ruiskuhuumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli sekä asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitettu Sirkkalan päiväkeskus.

3. Ehkäisevä päihdetyö Turussa 2014

3.1. Terveyden edistämisen yksikkö

Vuonna 2014 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija järjesti päihdekoulutuksia hyvinvointitoimialan henkilökunnalle ja muille työntekijäryhmille, kokosi Turun päihdepalvelujen tilinpäätöksen 2013 ja toimi puheenjohtajana sekä Pakka-toimintamallin tarjontatyöryhmissä että Varsinais-Suomessa päihdekoulutuksia järjestävässä Halko-ryhmässä. Suunnittelija toimi myös Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmän ja henkilökunnan päihdetyöryhmän valmistelijana ja sihteerinä sekä osallistui lukuisiin muihin työryhmiin. Suunnittelija valmisteli sosiaali- ja terveyslautakunnalle hyvinvointitoimialan avustukset sekä koordinoi järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä..

Nuorten selviämisasema

Nuorten selviämisaseman toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta tilanteessa, jossa hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen putkatiloissa ja on auki kouluvuoden aikana perjantai- ja lauantai -iltaisin klo 20.30 – 02.00. Talvikauden aikana selviämisasemalla työskentelee kaksi työntekijää, joista toinen on terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja toinen sosiaalityöntekijä tai muu sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kesäkaudella selviämisasemalla työskentelee kolme tai neljä työntekijää. Selviämisasema on auki kesäkauden rock tapahtumien aikana.

Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehdään lastensuojelu-ilmoitus. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon, joka määrittää nuorelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista. Turku on solminut kahdeksan lähikunnan/kuntayhtymän kanssa sopimuksen siitä, että ne korvaavat selviämisasemalle päätyneistä nuoristaan aiheutuneet kulut.

Taulukko 3. Nuorten selviämisaseman asiakastilastot

*Summa sisältää Millin erikoissairaanhoitajan palkan eikä se sisällä kuntalaskutuksen tuloja.

Koulujen päihdekasvatus

Terveyden edistämisen yksikössä toteutettiin vuosina 2010–2012 koulujen päihdekasvatuksen kehittämishanke, jossa rakennettiin koulutusyhteistyömalli lasten ja nuorten päihdekasvatuksen toteuttamiseksi Turussa. Hankkeen aikana luotiin pysyvä käytäntö Turun hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikön, alueen korkeakoulujen ja Turun perusopetuksen koulujen välillä kattavan ja laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseksi.

Vuonna 2014 terveyden edistämisen yksikkö koulutti 11 Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijaa päihdekasvattajiksi, jotka jalkautuivat pitämään päihdekasvatusoppitunteja Turun alakoulujen kuudesluokkalaisille. Yhteensä 3x 90 min tunnit pidettiin 15 luokalle. Oppitunnit täydentävät koulujen perinteistä opetussuunnitelmiin sisältyvää päihdeopetusta päihteiden käytön aloittamiselta ja päihdeongelmilta suojaavien tekijöiden vahvistamisen näkökulmasta.

Hankkeen aikana rakennetun mallin eri osat ja sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti Päihdetietoa ja taitoa -julkaisussa, jotta hankkeen tuotoksia voitaisiin hyödyntää muuallakin nuorten päihdekasvatuksessa.

Pakka-toiminta

Syksyllä 2014 Turussa aloitettiin Pakka-toiminta. Pakassa alueelliset toimijat (elinkeinonharjoittajat ja viranomaiset) yhdistävät osaamisensa ehkäistäkseen paikallisia alkoholihaittoja. Kysynnän ehkäisyn lisäksi mallissa painotetaan saatavuuden sääntelyä. Toimintamallissa pyritään kohti vastuullista anniskelua ja myyntiä sekä tehostetaan omavalvontaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Syksyn aikana Pakka-toiminnassa muodostettiin tarjontatyöryhmät, joissa ovat edustajat vähittäismyyntiliikkeistä, ravintoloista, poliisista, alkoholihallinnosta, palvelualojen ammattiliitosta (Pam), matkailu- ja ravintolapalvelu ry:stä (Mara) ja Turun kaupungin eri toimipisteistä. Toimintaa koordinoi Turun kaupungin ehkäisevä päihdetyö.

Kampanjat ja koulutukset

Turussa toimii päihdehoidon ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista koottu nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä), jonka tehtävänä on reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Ryhmään kuuluvat Lounais-Suomen poliisi, Turun vapaa-aikatoimialan Nuorten palvelut, Turun hyvinvointitoimialan terveyden edistämisen yksikkö ja lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka, A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Perinteinen, alkoholin välittämisen ehkäisyyn painottuva Älä välitä -kampanja järjestettiin keväällä 2014 keskusta-alueella ja syksyllä ehkäisevän päihdetyön viikolla Länsikeskuksen Citymarketissa. Kampanjassa yläkoulujen tukioppilaat jakoivat aikuisille esitteitä ja muistuttivat, ettei alaikäisille tulisi välittää alkoholia.

Halko-ryhmän tehtävänä on kartoittaa Varsinais-Suomessa päihdekoulutuksen tarvetta, järjestää alueellisesti tarkoituksenmukaisia koulutuksia sekä tiedottaa päihdekoulutuksista. Koulutuksia järjestetään ryhmän toimesta sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Halko-ryhmän jäsenet ovat alueen päihdehoitoyksiköiden edustajia ja muita asiantuntijoita. Vuonna 2014 Halko-ryhmä järjesti koulutuksen muuntohuumeista.

3.2. Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt

Turussa toimii useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä, joista seuraavat saivat vuonna 2014 sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämää Kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistysten avustusta:

•Kristillinen Yhdistys Toivo ry

•Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry

•Lounais-Suomen Liikenneturvallisuustyön keskus ry

•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

•Markku Juhani Fingerroosin säätiö

•Naistenkartano ry

•Operaatio TOIVO ry

•Raittiusyhdistys Taimi II

•Raittiusyhdistys Toivo II

•RS- Ajovalistus ry

•Suomen Pelastusarmeijan säätiö / Turun päiväkeskus

•Terveys ry Turun seudun alueyhdistys

•Tietu ry

•Turun A-kilta ry

•Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry

•Turun ETRA ry

•Turun Katulähetys ry

•Turun Valkonauha ry

•Varsinais-Suomen Raittiuspiiri ry

•Varsinais-Suomen Sininauha ry

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta (ent. peruspalvelulautakunta) tukee kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistyksiä vuosittain haettavilla avustuksilla. Lautakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön pääpaino on Turun kaupungin omaa palveluntuotantoa täydentävien toimintojen avustamisessa.

Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset ehkäisevän päihdetyön yhdistyksille

Viikolla 45 vietettiin valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa teemalla ”Kenet sinä teet onnelliseksi”. Viikon aikana järjestöt ja terveyden edistämisen yksikkö järjestivät yhteistyössä Hansa-torilla kampanjan aiheen nostamiseksi esille.

3.3 Ehkäisevä päihdetyö Turun ammatti-instituutissa

Turun ammatti-instituutin kahdeksassa eri koulutalossa on toteutettu ehkäisevää päihdetyötä sekä osana opetusta, että erillisinä tapahtumina ja teemapäivinä. Myös vanhempainilloissa on ollut esillä ehkäisevän päihdetyön teemoja.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön valinnaisessa tutkinnon osassa saaneet vertaispäihdekasvattajakoulutuksen, joka on toteutettu yhteistyössä MLL:n kouluttajan kanssa. Koulutuksen jälkeen opiskelijat ovat toteuttaneet toiminnallisia päihdekasvatustunteja ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille.  Päihdekasvatustunteja oli toteuttamassa 40–45 lähihoitajaopiskelijaa. 

Varhaisen puuttumisen mallia (VARPU-ryhmä) toteutetaan ryhmänohjaajan opinto-ohjaajan toimesta, jos herää huoli opiskelijasta tai hänen opintojensa etenemisestä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan apua terveydenhoitajalta, kuraattorilta, psykologilta tai koululääkäriltä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa käydään terveydenhoitajan vastaanotolla henkilökohtaista keskustelua nuoren päihteidenkäytöstä nuoren esitäyttämän lomakkeen pohjalta.

Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä tapahtumia ammatti-instituutissa:

oPäihdepäivä "Mä en ota, kiitos"

okoulupoliisin luennot

ohyvinvointimessut

oykkösten futisturnaus

oelämän eväitä kolmosille

oystävänpäivän tempaukset

oryhmäytyspäivät

oamissoudut

oliikunta- ja toimintapäivät

oRaide ryn tunti kaikille perustutkintoa opiskeleville 2.vuoden opiskelijoille Aninkaisissa.

4. Korjaava päihdetyö Turussa 2014

4.1 Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka

Lasten ja nuorten poliklinikan yhteydessä toimiva nuorisopoliklinikka on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon yksikkö. Poliklinikalla hoidetaan turkulaisia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla on varhaisen vaiheen päihteiden käyttöä. Nuorisopoliklinikan tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, päihderiippuvuuden syntymistä sekä nuorten syrjäytymistä.

Poliklinikalla on kehitetty alle 18-vuotiaille tarkoitettu varhaisen puuttumisen interventiomalli, joka perustuu motivoivaan haastatteluun ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Hoito-ohjelma pohjautuu yhdysvaltalaiseen Cannabis Youth Treatment -ohjelmaan, joka on muokattu Suomen oloihin soveltuvaksi. Hoito-ohjelmaan sisältyy lääkärin ja hoitajan arviokäynti perheelle, nuorelle yhdeksän yksilökäyntiä, vanhemmille/huoltajille oma käynti sekä perheen yhteinen päätöskäynti hoitajan vastaanotolla. Lisäksi intervention jälkeen on neljä seurantakäyntiä vuoden aikana. Interventiokäynteihin sisältyy tarvittaessa huumeseulanäytteiden ottaminen. Osa nuorista käy läpi lyhennetyn interventio-ohjelman.

Taulukko 5. Nuorisopoliklinikan asiakkaat

*Luku sisältää tulleet lähetteet 94 kpl, otetut huumeseulat ja edell. vuodelta siirtyneiden käynnit ja huu-meseulat

Taulukko 6. Nuorisopoliklinikan menot (brutto)

Nuorisopoliklinikalle tuli vuonna 2014 lähetteitä kaikkiaan 228 kpl. Eniten lähetteitä tuli Nuorten selviämisasemalta (109 kpl) ja toiseksi eniten poliisilta (55 kpl). Lähettämisen syynä oli 57 %:lla (136 kpl) alkoholin käyttö. Kannabis tai sen käytön epäily oli lähettämisen aiheena 39 prosentissa tapauksista (93 kpl).

Kuvio 2. Nuorisopoliklinikan saapuneet lähetteet lähettäjän mukaan   

Excel-taulukko

Nuorisopoliklinikan tyypillinen asiakas oli iältään 15–17 –vuotias. Nuorin asiakas vuonna 2014 oli 10-vuotias.

Kuvio 3. Nuorisopoliklinikan asiakkaitten ikäjakauma

-

Excel-taulukko

4.2. Polikliiniset palvelut (A-klinikka, nuorisoasema)

Turun kaupunki ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueelta. Avohoitopalveluja tuottavat Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka.

Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka ovat avohoitopoliklinikoita, joka palvelevat Turun ja Salon sekä ympäristökuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. A-klinikoiden asiakkaina ovat riippuvuusongelmaiset sekä heidän läheisensä, joille tarjotaan tuki- ja neuvontapalveluja. Nuorisoaseman palvelut ovat suunnattu Turun ja ympäristökuntien alle 25-vuotiaille riippuvuusongelmaisille nuorille ja heidän läheisilleen.

Taulukko 7. A-klinikan ja Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä

Turun A-klinikka ja nuorisoasema sekä Salon A-klinikka ovat avohoitopoliklinikoita, joka palvelevat Turun ja Salon sekä ympäristökuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. A-klinikoiden asiakkaina ovat riippuvuusongelmaiset sekä heidän läheisensä, joille tarjotaan tuki- ja neuvontapalveluja. Nuorisoaseman palvelut ovat suunnattu Turun ja ympäristökuntien alle 25-vuotiaille riippuvuusongelmaisille nuorille ja heidän läheisilleen.

Taulukko 8. Turun A-klinikan tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Työntekijät: 1 yksikköjohtaja, 1 alueen ylilääkäri, 1 vastaava sairaanhoitaja, ½ lääkäriä, 2 sairaanhoitajaa, 6 sosiaaliterapeuttia, 2 toimistosihteeriä, 1 alueen atk-vastaava.

Taulukko 9. Turun Nuorisoaseman tilastot

(koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

*Tiedot koskevat kolmen kuukauden ajanjaksoa

Henkilöstö: 1 yksikköjohtaja (yhteinen A-klinikan kanssa), 1 vastaava sosiaaliterapeutti, ½ lääkäriä, 2 sosiaaliterapeuttia, 1 sairaanhoitaja, 1 ohjaaja.

4.3 Turun katkaisuhoito- ja selviämisasema

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala hankkii päihderiippuvaisten katkaisuhoitopalvelut ostopalvelusopimuksella Turun / Salon katkaisuhoito- ja selviämisasemilta. Katkaisu- ja selviämishoitoasemat ovat yli 18-vuotiaille päihdekierteen katkaisuun ja vieroitusoireiden hoitoon tarkoitettuja palvelulaitoksia. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen sekä jatkohoidon suunnittelu.

Taulukko 10. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuhoitoasemalla

Taulukko 11. Katkaisuhoitoaseman tilastot

(koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

Henkilöstö: 1 yksikköjohtaja, 1 palveluohjaaja, 1 lääkäri, 1 vastaava sairaanhoitaja, 1.9.2012 alkaen 7 sairaanhoitajaa, 1.12.2013 alkaen 9 ohjaajaa, 4 muuta työntekijää.

Taulukko 12. Turkulaiset asiakkaat Turun selviämisasemalla

Taulukko 13. Selviämisaseman tilastot (koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita)

4.4 Päihdepsykiatrian yksikkö

Päihdepsykiatrian yksikkö kuuluu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon psykoosin hoidon palveluihin. Yksikön muodostavat päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 sekä korvaushoitopoliklinikka. Hyvinvointitoimialan omien yksiköiden lisäksi päihdepsykiatrian yksikkö tuottaa palveluita kaupungin muille organisaatioille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille sopimuksen mukaan.

Päihdepsykiatrian poliklinikalla tehdään päihteiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta sekä verkostotyötä alueen muiden päihdetoimijoiden ja lastensuojelun kanssa. Hoito painottuu huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoihin, joihin sisältyy lääkehoidon lisäksi supportiivista terapiaa ja perhetyötä.

Osasto A3 on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita (18-64v). Se vastaa ensisijaisesti turkulaisten ympärivuorokautisista päihdepsykiatrisista osastopalveluista.

Korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidiriippuvaisten korvaushoitoa, joka perustuu asetukseen (33/2008). Korvaushoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa potilaslähtöisesti määritellään hoidon tavoitteet ja sisältö. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Hoito on integroitua hoitoa, jossa yhdistyy opioidiriippuvuuden hoidon lisäksi psykososiaalinen hoito. Hoidoissa käytetään korvaushoitolääkkeenä joko metadonia tai buprenorfiinia/naloksonia sisältäviä lääkeaineita Hoitotakuu on toteutunut kaikkien potilaiden kohdalla ja he ovat saaneet hoitotakuun puitteissa ensimmäisen käyntiajan. Osa korvaushoitoon suunnitelluista potilasta eivät kuitenkaan ole aloittaneet hoitoa potilaasta johtuvista syistä.

Taulukko 14. Päihdepsykiatrisen yksikön asiakasmäärät

* Käynnit ovat jälkipoliklinikkakäyntejä (lääkärin ja/tai hoitajan tapaaminen), ja ns. poliklinikan töitä (seulojen otto, lääkkeiden jako, puhallutus jne.), joita osasto hoitaa virka-ajan ulkopuolella.

Taulukko 15. Päihdepsykiatrisen yksikön menot (netto)

4.5 Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat

Terveysasemilla toteutetaan kuntouttavan korvaushoidon jälkeen tapahtuva opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito, joka painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Terveysasemilla hoidettuja korvaushoitopotilaita oli vuonna 2014 yhteensä 84.

Taulukko 15. Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitopotilaat

4.6 Terveysneuvontapiste Milli

Terveysneuvontapiste Milli toimii suonensisäisesti huumeita käyttävien neuvontapisteenä. Toiminnassa noudatetaan suomalaisen terveysneuvontapisteen periaatteita. Näitä ovat 1) mahdollisuus asioida nimettömänä, 2) ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä 3) mahdollisuus osallistua tukikeskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, parantaa aineiden käyttäjien elämänlaatua sekä tavoittaa käyttäjiä tarjoamalla heille mahdollisimman helposti lähestyttävä paikka ja näin madaltaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiselle.

Millin toiminta on osa Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa. Millissä työskentelee yhden terveydenhoitajan lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteiden työntekijöitä vuorotellen. Näiden henkilöiden palkkakustannukset eivät sisälly Millin budjettiin. 

Asiakaskäynnit ovat laskeneet edelleen vuodesta 2013, mutta ruiskuja ja neuloja vaihdettiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaille on tarjottu A- ja B-hepatiittirokotuksia edellisten vuosien tapaan. Rokotuskattavuus on vanhojen asiakkaiden keskuudessa ollut erinomainen ja myös uusia asiakkaita on saatu hyvin rokotettua.

Millissä jaetaan kondomeja ja liukuvoidetta. Lisäksi lääkäri on ollut tavoitettavissa

2 tuntia viikossa ja se on mahdollistanut myös raskauden ehkäisykapseleiden asentamisen sitä haluaville. Millin henkilökunnan psykiatrinen sairaanhoitaja hoitaa säännöllisesti kahtena päivänä viikossa terveyskeskuksen korvaushoitopotilaita.

Taulukko 16. Millin asiakkaat ja menot

4.7 Päihdehuollon yksiköt

4.7.1 Päihdehuollon omat toimintayksiköt 

Hyvinvointitoimialan sosiaalityön tulosalue tuottaa itse päihdehuollon palveluja neljässä yksikössä. Sirkkalan päiväkeskuksen palvelut on suunnattu turkulaisille päihdeongelmaisille ja asunnottomille henkilöille. Se tarjoaa arjen tukipalveluja ja apua asioiden hoitamisessa. Sillankorva on asuntoa vailla oleville turkulaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu väliaikainen majoituspaikka. Sillankorvassa on 20 paikkaa päihtyneille asiakkaille ja 16 selville asiakkaille. Sillankorvan tavoitteena on antaa päihdeongelmaiselle hänen tarvitsemaansa perushoitoa, auttaa selvittämään päihdehuollon asumispalveluiden tarvetta ns. arviointijaksolla sekä ohjaamaan muuhun hoitoon. Sillankorvassa on mahdollisuus ruokailuun, peseytymiseen ja vaatehuoltoon. Päihteettömän asiakkaan arviointijaksolla (max. 2 viikkoa) selvitetään asiakkaan arjessa selviytymistä, tavoitteena saada valmiudet selviytyä seuraavan asumispalvelun piirissä. Päihtyneiden osasto toimii edelleen ensisuojana. Niuskalan hoitokoti tuottaa asumis- ja hoitokotipalveluja pääosin työikäisille ja hoitokotiin hakeudutaan pääsääntöisesti Sillankorvan arvioinnin kautta. Paattisten huoltokoti tuottaa eläkkeellä oleville päihdeongelmaisille hoidollisia palveluja.

Taulukko 17. Hyvinvointitoimialan omien päihdehuollon yksikköjen asiakastilastot

*Paikkaluku 1.3.2014 alkaen vanhan talon purkutyön takia

Taulukko 18. Hyvinvointitoimialan omien päihdehuollon yksikköjen menot

4.7.2 Päihdehuollon tukiasuntoyksiköt

Päihdehuollon tukiasunnot on suunnattu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea asumisessaan. Tukiasunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joihin hyvinvointitoimiala osoittaa asukkaat. Vuokrasopimukset tehdään kiinteistöyhtiön ja asukkaan välillä määräajaksi.

Päihdehuollon tukiasunnot, yhteensä 62 asuntoa, sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoyksikössä eli Liekakadulla (28), Paavinkadulla (23) ja Vähä-Heikkiläntiellä (11). Liekakadun tukiasuntojen asukkaiden tukeminen ja ohjaus on kytketty Niuskalan hoitokodin toimintaan. Paavinkadun tukiasuntoyksikön asukkaiden ohjaamisesta vastaa Sillankorvan ensisuoja. Sirkkalan päiväkeskus vastaa Vähä-Heikkiläntiellä asuvien päihdeongelmaisten tukemisesta. Asumispäiviä tukiasunnoissa oli vuonna 2014 20411.

4.7.3 Hajautetut tukiasunnot

Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK) päättyi 31.12.2011. Vuoden 2012 alusta toiminta vakiinnutettiin osaksi omaa toimintaa hankekauden hyvien tulosten innoittamana. TALK‑hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tarjota päihdeongelmaisille pitkäaikaisasunnottomille asiakkaille tuetun asumisen mahdollisuuksia. Päihdehuollon asumispalvelujen rakennetta on kehitetty itsenäistä asumista painottavaan suuntaan valtakunnallista linjausta noudattaen. Tukiasuntotoiminnan lisääntymisen myötä ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on vähentynyt.

Sirkkalan päiväkeskus toimii ohjaajatyön kotipesänä. Asukkaiden kanssa työskentelee 5 ohjaajaa. Asumispäiviä TALK-asunnoissa kertyi 18074 vuonna 2014.

Yksittäisten tukiasuntojen määrällinen kiintiö on 60. Asunnot on irrotettu tukiasuntotoiminnan käyttöön TVT Asunnot Oy:n normaalista vuokra-asuntokannasta. Kun tukiasuminen päättyy joko onnistuneesti, eli asuminen muuttuu normaaliksi vuokra-asumiseksi tai asumista ei voida jatkaa häiriöiden tms. syiden vuoksi, TVT Asunnot Oy tarjoaa tukiasuntokäyttöön korvaavan asunnon aiemman tilalle. Näin asuntojen määrä säilyy ennallaan.

Ohjaajien palkkamenot sekä päihdehuollon tukiasuntoyksiköissä että hajautetuissa, yksittäisissä tukiasunnoissa sisältyvät päihdehuollon omien toimintayksiköiden palkkamenoihin.

4.7.4 Päihdehuollon ostetut asumispalvelut

Vuonna 2014 hyvinvointitoimiala hankki kilpailutetuilta palveluntuottajilta päihdehuollon asumispalveluita yhteensä 34 800 asumisvuorokautta. Palveluita ostettiin yhteensä 1 701 535 eurolla.

Taulukko 19. Päihdehuollon ostetut asumispalvelut vuonna 2014

Päihdehuollon ostetuissa asumispalveluissa tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys asiakkaan omassa kodissa ja tuetun asumisen tavoitteellinen lisäys muihin palvelumuotoihin verrattuna.  

4.7.5 Päihdehuollon kuntoutumishoidot

Päihdehuollon kuntoutumishoidoissa oli vuonna 2014 56 aikuisasiakasta ja kuntoutumishoitoihin käytettiin 547 795 €.

Taulukko 20. Kuntoutumishoitopaikkojen asiakkaat ja hoitopäivät

Taulukko 21. Hyvinvointitoimialan hankkimat ostopalvelut yhteensä

Taulukko 22. Omien päihdehuollon yksiköiden ja ostopalvelujen kustannukset yhteensä

4.8 Turun yliopistollinen keskussairaala

4.8.1 Addiktiopoliklinikka

Tyksin addiktiopoliklinikalla tehdään opiaattiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoidon arviot sekä hoidetaan raskaana olevien ja jo synnyttäneiden opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Lisäksi hoidetaan ne korvauspotilaat, joilla on somaattisia hoitojaksoja kesken VSSHP:ssä. Addiktiopoliklinikka tarjoaa myös 4 -5 käynnin interventiojaksoa somaattisessa hoidossa alkoholiperäisistä syistä oleville potilaille. Sairaanhoitaja tekee konsultaatioita somaattisille osastoille ja jatkokäynnit toteutetaan addiktiopoliklinikalla. Jatkokäyntien yhteydessä tarjotaan myös mahdollisuutta tavata lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Taulukko 23. Asiakastilastot (turkulaiset asiakkaat)

Kaupunki maksaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen palveluhinnaston mukaan addiktiopoliklinikan palveluista 80 – 350 € / käynti palvelusta riippuen. Hoitotakuu toteutuu, esim. korvaushoitoarviot aloitetaan alle 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Turkulaisten potilaiden jatkohoito tapahtuu Turun psykiatrian korvaushoitopoliklinikalla.

4.8.2 HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) – poliklinikka

Tyksin HAL-poliklinikalla hoidetaan turkulaisia päihderiippuvaisia odottavia ja vastasynnyttäneitä äitejä. Kaikki Turun äitiysneuvolassa todetut päihteiden riskikäyttäjät saavat lähetteen HAL- poliklinikalle, jossa tehdään psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän haastattelut ja erikoislääkäritutkimus. Asiakaskäyntien määrä vaihtelee käytetyn päihteen mukaan. Pääsääntöisesti potilas käy erikoislääkärillä 1-3 kertaa. HAL--työryhmä tapaa äitiä myös verkostotapaamisissa.

4.9 Turun ensi- ja turvakoti ry

4.9.1 Ensikoti Pinja

Ensikoti Pinja on Turun ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämä raskaana oleville naisille ja vauvaperheille ympärivuorokautista palvelua tarjoava kuntoutusyksikkö. Kuntoutus koostuu samanaikaisesta päihdekuntoutuksesta, vanhemmuuden tukemisesta sekä varhaisen vuorovaikutuksen hoidosta. Kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset sekä vauvaperheet.

Toiminnan tavoitteena on:

1)sikiövaurioiden ehkäisy tai minimoiminen

2)toimivan ja vauvan tervettä kehitystä tukevan vuorovaikutuksen syntyminen äidin ja vauvan välille

3)arkielämän taitojen hallinnan lisääntyminen niin, että äiti selviää ilman päihteitä vauvan kanssa kotoutumisen jälkeen

Kuntoutuksen viitekehyksenä on kiintymyssuhdeteoria, objektisuhdeteoria ja sen menetelminä on mm. reflektiivinen työote, yhteisökuntoutus, omahoitajatyöskentely, verkostotyö, toiminnallisuus, motivoiva haastattelu, valokuvaterapeuttinen työskentely, vuorovaikutuksen video-ohjaus sekä ratkaisukeskeisyys. Päihteettömyyden tukena ovat valvotut huumeseulat ja alkometripuhallutukset.

Kuntoutukseen tarvitaan lähettäjäkunnan maksusitoumus, mutta raskaana olevien naisten kuntoutuksen ensimmäiset kolme kuukautta ovat kunnille ilmaisia Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Pinjan henkilöstörakenne on seuraava: 1 yksikön vastaava, 1 sosiaalityöntekijä, erityistyöntekijä, 8 ohjaajaa, joilla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon vähintään opistotasoinen koulutus.

Ensikoti Pinja sijaitsee uudessa osoitteessa: Luolavuorentie 7 b, 20810 Turku.

Taulukko 24. Asiakastilastot