Tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 19.3.2015:

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä ja merkittävällä tavalla myös tuottavuutta on mahdollista parantaa mm. ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja, jotka tekevät mahdolliseksi asiakkaan osallistumisen sekä ammattilaisen ajankäytön kohdentamisen yhä paremmin asiakkaalle arvoa tuottavaa työhön. Tähän mennessä näitä palveluja on kehitetty kunnissa ja kuntayhtymässä erillään, mutta on käynyt yhä selvemmäksi, että tällä tiellä palvelujen kehittäminen on paitsi kallista myös hidasta.

Turku on osallistunut kesästä 2014 lähtien Sitran osin rahoittamaan määrittelyprojektiin Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut. ODA-yhteiskonsortiota isännöi Espoo, ja muut toimijat Turun lisäksi ovat Eksote, Hämeenlinna, Joensuu, Oulu, Tampere.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on tähän asti ja hyvin pitkälti suunniteltu rakenteiden ja toiminnan tasolla ammattilaisten tarpeista lähtien. Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta tarvitaan myös konkreettisia välineitä sen lisäämiseksi ja asiakkaiden aitoon mukaan ottamiseen. Esim. pitkäaikaissairaiden hoidosta tiedetään, että mitä paremmin asiakas itse on perillä omasta hoidostaan ja sen tavoitteista, sitä parempia hoitotuloksia voidaan saavuttaa ja lisäksi asiakkaan osallistuminen vähentää terveydenhuollon kustannuksia mm. vähentyneitä käyntimäärinä sekä sairaalahoidon tarpeen vähenemisenä.

Tietojärjestelmiin liittyviä muita linjauksia on valmisteltu kansallisesti Sosiaali- ja terveysministeriön SOTE-tieto hyötykäyttöön –strategiatyössä sekä Kuntaliiton alaisessa AKUSTI-yhteistyöfoorumissa. Myös rahoituksessa suositaan yhdessä tekemistä yksittäisten paikallisten hankkeiden sijaan. Merkittävimmät valtakunnalliset sähköisen asioinnin hankkeet tällä hetkellä ovat VM:n SADe-ohjelmasta rahoitusta saavat SADe Sote-hankkeet (esim. kansalaisen sähköinen ajanvaraus, palvelunhallinta).

ODA-määrittelyvaiheen projektissa on määritelty omahoitoon ja digitaalisiin arvopalveluihin liittyviä osia, jotka eivät ole osana em. kansallisia hankkeita ja joita palveluja on jo eri muodoissa käytössä ODA-konsortion kunnissa. Esimerkiksi Espoossa on käytössä Effican omahoito-osio sekä Duodecimin terveystarkastus ja -valmennus. Nykyiset sähköiset palvelut ovat kuitenkin valitettavan irrallisia, huonosti hyödynnettyjä sekä vaativat uudistamista. Lisäksi sosiaalipalveluissa sähköisten palvelujen kehitystyötä on tehty pitkälti erillään terveydenhuollon palvelukehityksestä. ODA-hankkeessa sosiaalipalvelut integroidaan kokonaisuuteen.

ODA-määrittelyprojektin lopputuotoksena on syntynyt toteutusprojektin projektisuunnitelma sekä siihen liittyvä hankehakemus. Toteutusprojektin kesto on kolme vuotta (alustavasti 1.5.2015–30.4.2018). Toteutusprojektiin on liittymässä määrittelyprojektin toimijoiden lisäksi Helsinki, Vantaa, Kuopio ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS), jolloin konsortion väestöpohja on jo yli kaksi miljoonaa. Projektia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n kanssa ja se on suunniteltu siten, että hankittava ja käyttöön otettava palvelukokonaisuus on luontevasti siirrettävissä aikanaan uudistuvien Sote-rakenteiden vastuulle (hallintamalli mietitty laajassa yhteistyössä).

Toteutusprojektissa on tarkoitus hankkia ja ottaa käyttöön palvelukokonaisuus, joka sisältää sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja valmennuksen, ns. älykkäät oirearviot ja palvelutarpeen arviot sekä sähköisen hyvinvointisuunnitelman. Kyse on palvelukokonaisuudesta, joka integroidaan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin (esim. ajanvaraus). Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien tietojen hyödyntämisen. ”Arvopalveluilla” tarkoitetaan järjestelmän ”älykkyyttä” eli kykyä ohjata asiakasta eri lähteistä saatua tietoa yhdistämällä sekä integroitua kokonaisuutta erillisten osien sijaan.

Määrittelyprojektin tilaaman kustannushyötyanalyysin mukaan näiden palvelujen avulla on onnistuessaan mahdollisuus saavuttaa jopa 30 miljoonan euron säästöt em. osallistujakuntien alueella. Yksittäisen kunnan näkökulmaa ei kustannushyötyanalyysissa tarkasteltu, mutta Turun väestöpohjan mukainen hyöty olisi tässä laskelmassa noin 2,5 M€ luokkaa. Säästöt ja tuottavuushyödyt saavutetaan toiminnan muutosten kautta. Digitaalisilla palveluilla sekä asiakkaan että ammattilaisen valmistautumisen vuorovaikutustilanteisiin paremman, jolloin aikaa vapautuu. Palvelut vahvistavat asiakkaan omia mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja muuttavat ammattilaisten roolin nykyistä valmentavampaan suuntaan. Palvelun avulla on mahdollista automatisoida osa nyt puhelimessa tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista sekä asiakkaan ohjauksesta palvelujärjestelmässä. Palvelujen avulla voidaan parantaa vastaanottojen sujuvuutta ja myös vähentää asiakkaiden tarvetta tulla vastaanotolle.

Toteutusprojektin tarkka suunnitelma täsmentyy vielä neuvottelussa konsortion osapuolien sekä rahoittajan (Tekes) kanssa. Tällä hetkellä suunnitelmissa on perustaa hanketoimisto Espooseen. Hanketoimisto vastaa hankinnasta ja yhteisestä teknisestä toteutuksesta. Lisäksi kaikissa osallistujakunnissa ja -kuntayhtymissä on omat alaprojektinsa, joissa pilotoidaan digitaalisten palvelujen mahdollistamia uusia toimintamalleja. Turun pilottiprojekti liittyy tämänhetkisen suunnitelman mukaan terveysasemien hoidon tarpeen arviointiprosessiin sekä maahanmuuttajaväestön erityistarpeisiin. Turun pilottikohteista ensimmäinen on ns. volyymituote ja toinen puolestaan kustannuksia ja muita erityisiä tarpeita aiheuttava kehittämiskohde.

Koordinaatiohanke toteuttaa Turku 2029 –strategian toimintalinjauksia. Koordinaatiohankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 4,5 M€ kolmen vuoden ajalle. Tästä Turun oma rahoitusosuus on yhteensä kolmelta vuodelta 292.252 € koordinaatiohankkeen osuutena + Turun kuntakohtaisen pilottihankkeen osuus. Hakuprosessi ja ohjeistukset tarkentuvat vielä maalis-huhtikuun aikana, mutta tämänhetkinen arvio Turun pilottihankkeen kustannuksista kolmelle vuodelle on noin 500.000 €. Kustannusarvio sisältää pääosin projekti- ja asiantuntijatyöpanosta ja se toteutetaan osana U2-uudistamisohjelman mukaista terveysasemien kehittämistyötä. Tämä edellyttää sisäisiä resursointijärjestelyitä. Lisäksi Turun osuudessa varaudutaan teknisiin ratkaisuihin ja ostettavaan muutostukeen (toiminnallisen muutoksen valmennukseen ja vaikuttavuuden arviointiin tarvittava lisäpanostus).

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Turku sitoutuu toteuttamaan Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut –palvelukokonaisuutta ja hakemaan Tekes-rahoitusta yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 25.3.2015:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää osallistua Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA)- hankkeeseen ja hakea Tekes-rahoitusta yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.