Asiantuntijalääkäri Hilkka Virtanen, controller Pekka Paatonen, palvelualue­johtaja Sari Ahonen, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, toimialajohtaja Riitta Liuksa 19.2.2015:

Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt hyväksyessään vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelman (17.11.2014 § 165) selvitystä siirtoviivepäivistä ja esitystä niiden käytön vähentämiseksi.

Käsite siirtoviive tarkoittaa sopivan jatkohoidon odotusaikaa siitä päivästä, jona sairaalahoidon tarve Tyksissä on loppunut ja jatkohoitolähete Turun omiin sairaalapalveluihin on tehty. Kun potilas on odottanut jatkohoitoa yli 3 vrk, hänen hoitopäivämaksunsa kaksinkertaistuu. Tätä kaksinkertaista maksua kutsutaan korotetuksi siirtoviivemaksuksi ja erotusta normaaliin hoitopäivähintaan sakkomaksuksi.

Siirtoviivepäivien kehitys ja eurot vuosina 2009-2014 sekä tavoite 2015

Siirtoviivepäivien määrät ja niiden maksut sekä tavoite 2015 esitetään oheisessa taulukossa.

Siirtoviiveen syyt

Siirtoviiveen syytekijöitä on syntynyt kaikissa hoitoprosessin vaiheissa:

•Kotihoito.

-kotihoitoa ei ole tuettu tunnistamaan riittävän ajoissa vanhuksien sairauksia. Tunnistamisen viive on vähentänyt avohoidon mahdollisuuksia ja lisännyt sairaalahoidon tarvetta.

•Potilaiden hakeutuminen päivystyksen liikelaitoksen kautta osastohoitoon Tyksiin.

-erityisesti päivystysaikana EPLL:n kautta osastohoitoon on joutunut muistiongelmien takia kotonaan selviytymättömiä tai ulkoa harhailemasta löytyneitä iäkkäitä, joilla ei joko ole ollut lääketieteellistä sairaalahoidon syytä, tai lääketieteellinen sairaus on hoidettu nopeasti. Vakavan muistiongelman aiheuttama selviytymättömyys on estänyt välittömän kotiuttamisen.

•Kotiuttaminen osastolta.

-jos kotiutukseen ei ole ollut potilaan huonon selviytymiskyvyn takia edellytyksiä, mutta sairaalahoitoa tarvitsevia sairauksia ei ole ollut, oikeiden palveluiden tai palveluasumisen järjestämisviive on saanut aikaan siirtoviivepäiviä.

•Jatkohoitoon siirtymisen kriteerien epäselvyys

-liian varhainen jatkohoitolähetteen tekeminen, kun potilaan tutkimukset ja hoidot Tyksissä ovat vielä olleet kesken, on aiheuttanut siirtoviivepäiviä.

•Siirtyminen jatkohoitoon Turun hyvinvointitoimialan sairaalapalveluihin.

–jos potilaan tarpeen mukaisia sairaansijoja ei ole ollut vapaana, on syntynyt siirtoviivepäiviä. Sairaansijojen riittämättömän vapautumisen syinä ovat olleet:

-kuntouttavan sairaalahoidon riittämätön teho, pitkät hoitojaksot

-sisäisten osastosiirtojen suuri määrä

-kotikuntoutuksen järjestämisviive

-palveluasumisen järjestämisviive

-jonojen hallinnan riittämättömyys

Jo käynnistetyt toimenpiteet siirtoviiveen vähentämiseksi

Hyvinvointitoimialan hallinnon VSSHP-toiminnon kehittämissalkussa on erillinen, tavoitteineen aikataulutettu projekti: Siirtoviiveen minimoiminen.

Asiantuntijalääkäri on aloittanut ylilääkärin kierrot Tyksissä työskentelevien Turun hyvinvointitoimialan kahden kotiutushoitajan kanssa. Kierroilla tarkistetaan jatkohoitokriteerien oikeellisuus. Viikolla 5 Tyksin kaikille osastoille on lähetetty asiantuntijalääkärin ja Tyksin sairaalajohtajan allekirjoittama ohjekirje jatkohoidon kriteereistä. Koska ohjekirjeen teho heikkenee ajan kuluessa, ylilääkärikierrot ovat välttämättömiä jatkossakin.

Hyvinvointitoimialan omassa toiminnassa on aloitettu säännölliset ennakoivat jonohallintapalaverit. Niissä SAS-toiminnasta, sairaalapalveluista, kotihoidosta ja vanhusten asumispalveluista vastaavat viranhaltijat asiantuntijalääkärin joh­dolla suunnittelevat yhdessä ratkaisuja jonojen lyhentämiseksi. SAS-proses­sin kehittämiseksi vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueen kehittämissalkussa on projekti: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan SAS-toimintaa tukevan tietojärjestelmän ja tilapäishoidon toimintaa tukevan tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti. Sen aikataulu on 1.8.2014 – 31.3.2015.

Hoidon tehoa omassa toiminnassa pyritään lisäämään ottamalla potilas alusta lähtien hoidettavaksi tarpeensa mukaiseen osastoryhmään terveyspalveluiden palvelualueelle, jonne sairaalapalveluiden yhdistyessä 1.1.2015 muodostettiin kolme osastoryhmää: akuutin, kuntouttavan ja palliatiivisen sairaalahoidon osastoryhmät. Tyksistä jatkohoitoon lähetetyt potilaat asetetaan suoraan jonoon tarpeensa mukaiseen osastoryhmään. Tämän lisäksi tarpeettomia osastosiirtoja osastohoidon aikana yritetään välttää.

Terveyspalveluiden palvelualueen kehittämissalkussa on erillinen projekti: sairaalatoimintojen keskittäminen, kuntouttavan sairaalahoidon kehittäminen (U2-toimenpide n:o 44, Kv 25.8.2014 § 123). Sen tavoitteena on turkulaisten iäkkäiden selviytyminen pidempään ja parempivointisina itsenäisinä asujina kodeissaan. Tehostettu kuntouttava sairaalahoito lyhentää siirtoviivettä kahdella tavalla: kuntoutusosastojen hoitoajat lyhenevät ja uusiutuvan sairaalahoidon tarve vähenee. Projekti linkittyy myös vanhuspalveluiden palvelualueen kehittämissalkun projektiin: Kotiutus, kuntoutus ja kotikuntoutustoiminnan kehittäminen.

Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitoketjujen rakentamiseksi sairaanhoitopiirin kanssa hyvinvointitoimialan hallinnon Vsshp-toiminnon kehittämissalkussa on tavoitteineen aikataulutettu projekti: Oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Ensi vaiheessa pyritään saamaan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksesta viikoittain tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa potilaskohtaisesti tarvetta vastaamaton palveluiden toistuva käyttö. Tätä hyödynnetään potilaan tarvetta yksilöllisesti vastaavan palvelun räätälöimiseen.

Tyksin osastoilta suoraan kotiuttamiseen kotihoitoon tehdään konkreettinen malli. Se sisäänajetaan niille Tyksin osastoille, joilla hoidetaan turkulaisia vanhuksia. Malli ja sisäänajo on toteutettu 30.6.2012 mennessä.

Myllykodin kapasiteettia on hyödynnetty täysimittaisesti turkulaisvanhusten tarvitsemiin asumispalveluihin.

Uudet, perustellusti tarpeelliset ja lisäpanostusta edellyttävät toimenpiteet, joiden valmistelua jatketaan ja jotka tuodaan erillisinä päätettäviksi

•Kuntouttavan sairaalahoidon kehittämisen hankkeessa esitetään geri­atrisen osaamisen sekä kuntoutusketjun tarvitseman lääketieteellisen ammatillisen tuen lisäämiseksi geriatrian erikoislääkärikoulutuksen lisäämistä. Samalla levitettäisiin geriatrisen kuntouttavan työn osaamista kaikilla hoidon tasoilla ja kautta koko hoitoketjun sairaalaan ja ympärivuorokautiseen hoitoon. 6 erikoistuvan lääkärin vakanssin kustannukset sivukuluineen olisivat 308 390 €/v. Tämä esitys on kustannusneutraali: erikoislääkärikoulutuksesta saatavat EVO-korvaukset 1 400 €/kk/lääkäri = 100 800 €/v lisättynä siihen, ettei oman toiminnan turvaamiseksi nyt käytettyjen 3 ostopalvelulääkärin sopimuksia enää jatkettaisi, joka puolestaan toisi säästön 342 000 €/v. Erikoistuvista lääkäreistä Kaskenlinnan kuntouttavan hoidon osastoryhmään sijoittuisi 2 lääkäriä, palliatiivisen hoidon osastoryhmään 1 lääkäri, vanhusten asumispalveluihin 1 lääkäri, geriatrian poliklinikalle 1 lääkäri ja kotihoitoon 1 lääkäri. Koulutuskokonaisuudesta vastaisi geriatrian professori, joka yhdessä sairaalan ylilääkärin kanssa suunnittelisi erikoistuvien lääkäreiden tarvitsemien palveluiden määrät eri yksiköissä. Terveyspalveluiden geriatrian erikoislääkärit vastaisivat seniorikonsultaatiosta ja erikoistuvien lääkäreiden kliinisestä ohjauksesta. Toimenpiteen yhteydessä tulee turvata kotihoitoon suunnatun lääkäriresurssin riittävyys.

Tämänhetkisen lääkäriresursoinnin vaje on pidentänyt kuntouttavan sairaalahoidon hoitoaikoja. Kaskenlinnan sairaalan lääkäriresursointi on alun perin suunniteltu pitkäaikaissairaanhoidon mitoituksella, joka ei tämänhetkisen tilanteen vaatimuksiin, tarpeisiin ja siirtoviiveiden minimoimiseen riitä. Lääkärivajeen on arvioitu viivästyttävän kotiutuksia 2 päivällä / hoitojakso. Vuoden 2013 toimintalukujen valossa 2 päivän hoitojaksokohtaisen viiveen loppuminen säästäisi 1340 hoitopäivää, jotka puolestaan saataisiin Tyksistä jatkohoitoon siirtyvien käyttöön. Mikäli tämän laskelman mukaisista Tyksin hoitopäivistä puolet olisivat normaaleja (320 – 380 €/vrk) ja puolet korotettuja (640 – 760 €/ vrk) siirtoviivepäiviä, vähenisivät siirtoviivekustannukset n. 600 000 €:lla.

•Kotisairaalatoiminnan arviointia, hoidettavien potilasryhmien lisäämistä ja kotisairaalakapasiteetin kasvattamista joko omana tai ostettuna palveluna valmistelemaan asetetaan työryhmä, jonka perusteltu ehdotus on valmis 30.4.2015.

•Kuntouttavan lyhytaikaispalvelun hankintaa hoivana ja intervallitoimintana valmistelemaan asetetaan työryhmä, jonka ehdotus valmistuu 30.4.2015. Tavoitteena on kodinomaisissa olosuhteissa kuntouttaa iäkkäitä vielä selviytymään kodeissaan ja siten myöhentää pysyvän asumispalvelun tarvetta. Kuntouttava lyhytaikaispalvelu sekä vähentäisi sairaalan sisäänottojen tarvetta että lyhentäisi sairaalahoitojen kestoja.

•Kotihoidon ja vanhusten palveluasumisen omien yksiköiden päivystysaikaisten geriatristen lääkärikonsultaatioiden toteuttamismahdollisuudet selvitetään. Jotta ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kautta ei päivystysaikana Tyksiin ohjautuisi sairaalahoitoa akuutisti tarvitsemattomia vanhuksia (ks. siirtoviiveen syytekijät 2.), kotihoidon ja vanhusten palveluasumisen omien yksiköiden käytössä tulisi olla mahdollisuus päivystysaikaisiin geriatrisiin lääkärikonsultaatioihin. Tätä pyritään pilottina järjestämään omana toimintana sairaalapäivystyksen yhteyteen. Mikäli tarve seurannassa osoittautuu suureksi, geriatriset lääkärikonsultaatiot esitetään hankittaviksi ostopalveluna.

•Uuden teknologian mahdollisuuksia tukea iäkkäiden kotiuttamista ja kotona selviytymistä selvitetään perehtymällä Suomessa muissa kaupungeissa käytettyjen ratkaisujen vaikuttavuuteen suhteessa niiden kustannuksiin. Mahdollinen hankintaesitys valmistellaan 30.6. mennessä.

Käsittelyssä ja päätöksenteossa erillisinä olevat asiat

•Palvelusetelin arvon korottaminen ja käytön lisääminen

Palvelusetelin arvoa koskeva esitys on käsittelyssä sosiaali- ja terveyslautakunnassa 24.2.2015. Arvon kohottamisella palvelusetelistä tulee varteenotettava vaihtoehto, jonka merkitys erityisesti ruuhkahuippujen purkamisessa on merkittävä ja kustannustehokas toimenpide.

•Kotihoidon tehostaminen

Kotihoidon tehostamista ja tavoitteiden saavuttamista käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 24.2.2015. Tavoitteena on määritellä etenemistavat, aikataulut ja toteuttamisvaihtoehdot.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy kaupunginvaltuustolle lähetettävän selvityksen ja hyväksyy esitetyt toimenpiteet jatkovalmistelun pohjaksi.