Sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta-ajatus:

Hyvinvointitoimialan visio

Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

Hyvinvointitoimialan arvot

Hyvinvointitoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Arvojen pohjalta on luotu hyvinvointitoimialan toimintaa ohjaavat periaatteet:

1)Turkulaisten hyvinvointi on meille tärkeintä

2)Olemme rohkeita ammattilaisia

3)Kannamme vastuumme tulevaisuudesta

4)Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen

5)Toimimme kumppanuudessa turkulaisten hyväksi

Hyvinvointitoimialan toiminta

Hyvinvointitoimiala tuottaa avohuollon- ja sijaishuollonsosiaalityön sekä sosiaalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäisevän terveydenhuollon, sairaudenhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluita, somaattisen- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, lastenneurologisen tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen, psykososiaalisen kuntoutuksen, työelämäkuntoutuksen sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluita, kotihoidon, ympärivuorokautisen hoidon sekä geriatrisen sairaalahoidon palveluita.

Tilivelvollisen viranhaltijan arvio talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Toiminnan painopisteet ja keskeiset toimintaympäristön muutostekijät

Lasten ja perheiden palveluissa painotus on ollut strategisten tavoitteiden mukaisesti varhaisen tuen ja lastensuojelun avohuollon palveluissa sekä sijaishuollossa perhehoidossa. Perheiden varhaista tukea on lisätty, mm. lapsiperheiden kotipalvelua. Vaikutukset alkavat näkyä: lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ovat hienoisesti vähentyneet jo useamman vuoden ajan. Sijaishuollossa palvelurekennemuutos etenee, vaikkakin tavoitetta hitaammin. Sijaishuollon ostopalvelujen kustannusten kasvu on saatu taittumaan, erityisen hyvin muutos näkyy jälkihuollon kustannuksissa. Toimeentulotuen tarve ei ole kasvanut, kehitys poikkeaa edellisten vuosien lailla muista suurista kaupungeista.

Vanhuspalveluissa toiminnan painopisteenä on valtakunnallisten linjausten mukainen palvelurakennemuutos. Väestön ikääntyminen ja samanaikainen kuntatalouden heikkeneminen edellyttävät toiminnan tehostumista.

Terveyspalveluissa toiminnan painopiste on entistä enemmän matalan kynnyksen ja nopean reagoinnin palveluihin, jotta jonottamisen aiheuttamat välilliset kustannukset saataisiin minimoitua. Tavoitteeseen pääsemiseen on liittynyt käytännön ongelmia johtuen mm. valmistautumisesta potilastiedon arkiston käyttöönottoon ja toisaalta henkilöstön saatavuuteen tai henkilöstörakenteeseen liittyvistä tekijöistä.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat:

Huostaanotettujen lasten perhesijoitukset ovat lisääntyneet, mutta tavoitetta hitaammin. Viime vuosina teini-ikäisten ja nuorten osuus sijoituksista on kasvanut (vuonna 2014 sijoitetuista yli 15-vuotiaita 57%). Heidän sijoittamisensa perheisiin on pikkulapsia vaikeampaa. Alle 12-vuotiaiden sijoitustarve on vähentynyt, ja heidät on sijoitettu pääsääntöisesti perheisiin, ammatillisiin perhekoteihin tai SOS-lapsikylään. Lastensuojelun tarve on hienoisesti vähentynyt, mutta sijoitettujen suhteellinen osuus on kasvanut. Syynä ovat muutaman vuoden takaiset suuret huostaanottoluvut ja lisääntyneet avohuollon sijoitukset.

Sosiaalipalveluissa henkilöstökustannukset alittuivat talousarvioon nähden 1,8M€. Työvoima ja sjaistus vähenivät. Tulot ylittyivät. Toimeentulotuen kustannukset jatkoivat laskuaan, vaikka ehkäisevä toimeentulotuki kasvoikin ennakoidusta. Osaselittäjänä on perustoimeentulotuen keskitetty käsittely. Lastensuojelun ostopalvelut toteutuivat ennustetta pienempänä, osasyynä muiden kuntien tekemien huostaanottojen kustannuksiin varautuminen. Palveluiden ostoon vaikuttaa myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluiden ostot. Iso osa vuoden 2014 laskuista on kirjautunut vuoteen 2015. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen 2014 kustannuksia on kirjautunut vuodelle 2015 n. 43,6M€.

Vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain ja Turun kaupungin vanhuspalvelusuunnitelman mukaista rakennemuutosta. Keskeiset rakenteelliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti, osin suunnitelmaa nopeammalla aikataululla. Ympärivuorokautisen hoidon suhteellinen määrä on vähentynyt, sinne siirtyminen on myöhentynyt, omaishoidontuen peittävyys on kasvanut, laitoshoidon osuus pitkäaikaishoidosta on pienentynyt sekä pitkäaikaishoidon kokonaismäärä on vähentynyt, jolloin kotona asuvien ikääntyneiden määrän osuus on vastaavasti noussut. Kotihoidon saatavuus ei ole laskenut. On kuitenkin huomattava, että toteutunut 14%:n peittävyys on valtakunnallisen laatusuosituksen mukainen.

Vanhuspalveluissa talouden nettotulos on selvästi alle talousarvion, nettosäästö on 1,9 miljoonaa euroa, josta menoalitusta on 1,6 miljoonaa euroa ja tuloylitystä 0,3 miljoonaa euroa. Nettotulos alittaa noin miljoonalla eurolla myös vuoden 2013 tilinpäätöksen (menot noin 0,4 m€ alle, tulot 0,6 m€ yli vuoden 2013 tilinpäätöksen tason). Menot ovat alittuneet sekä henkilöstömenojen, että palvelu- ja tavarahankintojen osalta, tulokertymää on parantanut taksojen korotukset ja asiakasmäärän kasvu.

Vammaispalvelussa asiakasmäärä kasvoi sekä henkilökohtaisen avun että asumispalveluiden kohdalla. Asiakasmäärien kasvu yhdessä yksikkökustannusten nousun kanssa aiheutti yhteensä 2,96 miljoonan euron menoylityksen. Suurimmat ylitykset, noin 2 miljoonaa euroa, tapahtuivat palveluiden ostoissa. Ylitys koostuu sekä vammaispalvelulain, että kehitysvammahuollon asumispalveluista.

Erikoissairaanhoidon palveluissa henkilöstön saatavuus vaikeutti joidenkin palveluiden toteutumista (psykiatria, silmätaudit). Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon pitkät jonotusajat johtivat sekä henkilöstö- että ostopalvelukustannusten ylittymiseen, mutta muualla perusterveydenhuollossa toteutuneet ja odotettua suuremmat tulot kompensoivat ylitystä.

Koko toimialan taloudellinen tulos on parempi kuin mitä viimeisessä talousennusteessa voitiin arvioida. Muutettuun talousarvioon nähden menot alittivat talousarvion noin 2,7M€ ja tulot ylittivät talousarvion 2,9M€, joten nettosäästöksi muodostui 5,6M€. Lopullinen toimintakate oli 601,5M€, joka alittaa jopa alkuperäisen talousarvion noin 0,3M€ Henkilöstömenojen kasvu on saatu taitettua ja menot lisääntyivät vain 0,7% edellisestä vuodesta vaikka henkilötyövuosien määrä kasvoi tavoitetta enemmän. Merkittävimmät kasvut vuodesta 2013 olivat työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuudessa. Viimeksi mainitun osalta on myös todettava, että ilman kahta hintojen alennuspäätöstä niin Turun maksuosuus olisi ollut noin 10M€ suurempi kuin lopullinen toteutuma noin 184,7M€. Investointihankkeisiin oli varattu 1M€ ja kulutus oli 718.000€.

Lauseke

Toimenpideselvitys

Uudistamisohjelman toimeenpanon hankkeistaminen
Kotihoidon toimintamallin uudistaminen (kh/ltk)

Kotihoidon tehokkuutta lisätään kasvattamalla kotihoidon työntekijöiden asiakastyöajan osuutta.

Toimeenpano on hankkeistettu ja seuraavat osahankkeet ovat käynnissä:

•ruuhkahuippujen purku

•työnaloituksen terävöittäminen

•mobiliratkaisujen hyödyntäminen

•työnjärjestelijöiden määrän vähentäminen ja kouluttaminen (toteutettu 1.10.2014 mennessä)

•Hilkka –toiminnanohjausjärjestelmän ja optimointijärjestelmän käyttöönoton valmistelu (valmistelu käynnissä, käyttöönotto 2015)

•logistiikan tehostaminen mm. autojen hankinta ja satelliittiautojen käyttöönotto (selvitys käynnissä, aikataulu syksy 2014 – 2015)

•RAI –arviointijärjestelmä (käyttöönotto meneillään , aikataulu syksy 2014 – 2015)

•palvelusetelit kevyemmissä palveluissa vaihtoehtona (käynnissä)

Tuotoksena laadukkaampi ja tehokkaampi kotihoito, joka pystyy aikaisempaa paremmin tarjoamaan palveluita erityisesti raskaampien palveluluokkien asiakkaille.

Kehittämistoiminta on siis hankkeistettu ja osahankkeet ovat käynnissä. Kehittämishankkeet on myös salkutettu kaupunginhallituksen hyväksymän kehittämismallin mukaisesti.

Kotihoidon työntekijöiden asiakastyön osuus on vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 joulukuuhun kasvanut kaksi prosenttiyksikköä

Vuoden 2014 aikana tehtiin 18.332 asiakastuntia ja 73.437 (+6,6%) asiakaskäyntiä enemmän kuin vuonna 2013. Huomattavaa on, että henkilötyövuosissa oli samaan aikaan 4,1 htv:n vähennys

Hankintatoimen uudelleenorganisointi SAP-SRM mahdollisuuksia hyödyntäen siten, että työnjako sekä tehtävänkuvat keskitettyjen toimintojen/toimialojen/tulosyksiköiden välillä selvitetään.

SAP-SRM-järjestelmän käyttöä on tehostettu toimialalla ja työ jatkuu edelleen. Varsinaista hankintatoimen uudelleenorganisointia on suunniteltu hyvinvointitoimialan organisaatiomuutoksen yhteydessä mutta toteutus on vielä kesken.. Toimialalla ei vielä v. 2014 aikana pystytty siirtämään riittävässä määrin ostamista ERP-järjestelmään, jotta kustannustaso laskisi merkittävästi ja että sidotut määrärahat olisivat kaikilta osin tiedossa. Myös asiakastietojärjestelmien yhteydet ostotoimintaan ovat vielä puutteellisia. Tavoitteena on edelleen, että ostotoimintaa keskitetään ja taloushallinnon kokonaisprosessit (hankinta, tilaaminen, ostolaskujen käsittely, maksatus, seuranta jne.) tehostuvat. Myönteisenä asiana todettakoon, että aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden hankintaan käytettiin noin 504.000€ vähemmän kuin edellisenä vuotena ja säästötavoite oli lähes tavoitteen mukainen.

Palvelutoiminnan vaatimien tilojen toiminnallinen kokonaistarkastelu kustannustehokkuuden ja palvelukyvyn varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt vanhustenhuollon tilaratkaisuja koskevan pitkän aikavälin suunnitelman. VSSHP ja Turun kaupunki ovat asettaneet yhteisen työryhmän selvittämään psykiatrian yhteisten tilojen ja mahdollisesti osittain yhteisten organisaatioiden vaikutuksen. Lisäksi uudistamisohjelma 2:een on merkitty tilatehokkuutta koskevia tavoitteita mm. suun terveydenhuoltoon, terveysasematoimintaan, sosiaalityöhön. Hyvinvointitoimiala on lisäksi suunnitellut tilatehokkuuden nostamista useiden toimipisteiden osalta mutta hankkeen onnistuminen edellyttää pitkän tilaketjutuksen kaikkien osien etenemistä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluiden, investointien ja laskutuksen läpinäkyvyyden parantaminen sekä konserniohjauksen selkeyttäminen sekä piiritason että liikelaitosten osalta

Konserniohjauksen ja taloudellisen ohjauksen vahvistaminen

Hyvinvointitoimialan hallintoon perustettiin osana toimialan organisaatiouudistusta 1.1.2015 lähtien VSSHP omana toimintonaan, josta vastaa asiantuntijalääkäri. Hyvinvointitoimialan kehittämissalkussa on omat hankkeet: siirtoviivepäivien vähentäminen ja oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa paikassa sairaanhoitopiirin toiminnoille. Edellisessä pyritään konkreettisin, aikataulutetetuin toimenpitein fasilitoimaan hoitoketjua ja luomaan yksiselitteiset jatkohoidon kriteerit siirtoviiveen minimoimiseksi. Jälkimmäisessä tavoitellaan ensi vaiheessa reaaliaikaisia Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaslogistiikan tieto- ja tarpeenmukaisen ja kustannustehokkaan palveluketjun aikaansaamiseksi ja EPLL:n ylikäytön välttämiseksi.

Taloudellinen ohjaus vaatii tiiviimpää yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa sekä myös hinnoittelutapojen tarkastelua. Lisäksi liikelaitosten sopimuskäytäntöjä ja palveluita tulee arvioida muutostyön yhteydessä.

Uudistamisohjelman eteneminen: