Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja ympärivuorokautisen hoidon vs. johtaja Kirsi Kiviniemi 5.1.2015:

Yleistä

Vuoden alussa voimaantulleen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (jäljempänä vanhuspalvelulaki) muutoksen mukaan Iäkkäiden henkiöiden arvokasta elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteluilla (1.1.2015 voimaan astunut muutos pykälään 14b, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista).

Turun kaupungin vanhuspalveluissa pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa (tehostettu palveluasuminen ja hoivahoito/laitoshoito = vanhainkotihoito ja pitkäaikaissairaanhoito) oli 1880 asukasta marraskuun lopussa 2014. Asukkaista 54,7 % oli laitoshoidossa. Noin 38 %:lle palvelu oli järjestetty ostopalveluna. Tehostetusta palveluasumisesta noin 70 % on järjestetty ostopalveluna.

Hallituksen esityksessä palvelujen kattavuuden osalta on vuodelle 2017 kirjattu seuraavat tavoitetasot 75 vuotta täyttäneen väestön osalta: vanhainkodit ja pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskuksessa 2 % ja tehostettu palveluasuminen 7 %. Turkulaisesta 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa 6,3 % ja tehostetussa palveluasumisessa 4,3 % vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2015 operatiivisessa sopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että ympärivuorokautisessa pitkäaikaisessa hoidossa on 1840 asukasta ja että enintään 50 % näistä asukkaista on laitoshoidossa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laitoshoidon purkamista. Ympärivuorokautisen hoidon sisäisen palvelurakenteen osalta tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 5,0 % on tehostetussa palveluasumisessa ja 4,9 % on laitoshoidossa. Tämä rakennemuutos on kirjattu Turku 2029 strategiaan sisältyvän Vanhuspalvelusuunnitelmaan (vuosille 2014 – 2016).

Ympärivuorokautisen hoidon tilatarveselvitykseen (KH 24.6.2014 § 289) on kuvattu ympärivuorokautisen hoidon nykyisten tilojen muutostarpeet ja tilojen jatkokäyttö sen jälkeen, kun ympärivuorokautinen hoito on saanut korvaavia tiloja.

Mäntykoti

Mäntykodissa toiminta on laitoshoitoa ja toiminnan muutokselle tehostetuksi palveluasumiseksi ei ole edellytyksiä nykyisissä tiloissa. Mäntykodissa on 64 laitosasukasta. Henkilökunnan vakansseja on 53. Rakennemuutoksen tekeminen edellyttää toimitiloilta sitä, että asukkailla on yhden hengen huoneet omilla wc-tiloilla. Mäntykodissa 31 % asukkaista asuu 3 – 4 hengen huoneissa ja vain 10 %:lla asukkaista on yhden hengen huone. Kahden hengen huoneet ovat kooltaan 17 – 21 m². Ainoastaan kolmessa 28 asukashuoneesta on oma wc-tila. Huonokuntoisten ja paljon apua tarvitsevien vanhusten hoitaminen ahtaissa tiloissa on riski sekä asukasturvallisuuden että työsuojelun näkökulmasta. Tässä yhteydessä on myös syytä todeta, että Aluehallintoviranomainen on valvontansa yhteydessä kyseenalaistanut asukkaiden perusoikeuksien ja asianmukaisen hoidon vaatimusten toteutumisen Mäntykodin usean hengen huoneissa ja edellyttänyt, että yksikön henkilöstömitoitus on laatusuosituksen mitoitusta korkeampi.

Keskeisenä perusteluna Mäntykodin tilajärjestelyille ovat tiloissa ilmenneet sisäilmaan liittyvät ongelmat. Sisäilmaan liittyviä asioita on viety eteenpäin kaupungin sisäilmaprosessin mukaisesti ja kiinteistössä on tehty useita eri toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi. Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen edustaja teki tarkastuskäynnin Mäntykotiin 21.1.2014. AVI edellytti hyvinvointitoimialan selvittävän sisäilman terveyshaitat, kiinteistön kunnon ja sen vaikutukset sisäilmaan ja edelleen ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin sisäilman laadun parantamiseksi. Edelleen AVI edellytti, että hyvinvointitoimiala seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta sisäilman laatuun ja työntekijöiden terveydentilaan.

Todettakoon, että tammi-marraskuussa vuonna 2013 yksikön sairauspoissaoloprosentti oli 4,6 ja vastaavana aikana vuonna 2014 poissaoloprosentti oli 6,3. Osalle työntekijöistä on jouduttu järjestämään korvaavat työtehtävät oireilun vuoksi. Loka-marraskuussa 2014 Mäntykodin henkilöstölle toistettiin oirekysely työterveyshuollon toimesta.

Asianmukaiset, korvaavat tilat mahdollistavat myös toiminnan muutoksen laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Asukkaan näkökulmasta muutos tarkoittaa toisaalta hoidon maksujärjestelmänmuutosta (asukas maksaa erikseen asumisen, ateriat, hoidon ja palvelun) ja toisaalta sitä, että yksikön toimintaa kehitetään entistä asukaslähtöisemmäksi ja toimintakykyä ylläpitävämmäksi toiminnaksi.

Vuoden 2014 aikana on panostettu oman toiminnan osalta erityisesti kustannustehokkuuden parantamiseen. Henkilöstökustannukset ovat yli 80 % kokonaiskustannuksista. Yksi keino lisätä kustannustehokkuutta on mm. vakinaisen varahenkilötoiminnan käynnistäminen kesäkuussa 2014.

Toimintaan soveltuvilla tiloilla on merkitystä myös henkilöstöresursoinnin näkökulmasta. Näin ollen myös suunnitelma korvaavista tiloista tulee vaikuttamaan toiminnan kustannustehokkuuteen.

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos on saanut tarjoukset korvaavista tiloista Mäntykodin toiminnalle sekä Attendo Oy:ltä (Riihivainio, 45 paikkaa), Mainio Vire Oy:ltä (Virekoti Yli-Maaria, 48 paikkaa) että Mikeva Oy:ltä (Raision Ihalan Martti)

-      Attendo Oy:n Riihivainio: 45 asukashuonetta, 55 111 €/kk

(sisältää vuokran, sähkön, kalustuksen hoitosänkyineen, siivouksen, ateriapalvelut, asukkaiden liinavaate- ja vaatehuollon)

Attendo Oy suosittelee käytettävän toimintamallia, jossa Attendo vuokraa tilat kalustettuna ja tuottaa tukipalvelut asukkaille. Sopimus voidaan tehdä myös vain osasta tukipalveluita tai pelkästään vuokrauksesta.

Vuokrasopimus ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi vain tilojen vuokrauksesta 28 887€/kk (sisältää vuokran 27 424 €/kk (alv 0% ja sähkön, jonka osuus 1 463 €/kk) ja erikseen sopimus hoivakodin kalustuksesta (hoitosänkyineen) 4 085 €/kk.

-      Mainio Vire Oy:n Yli-Maaria: 48 asukaspaikkaa, 30 046 €/kk (alv 0%, tilavuokra sisältää kiinteistökulut, sähkö- ja vesi kulutuksen mukaan)

-      Mikeva Oy:n Raision Ihalan Martti: ei tarjousta

Tilat vastaavat toiminnalle asetettuja vaatimuksia ja soveltuvat erinomaisesti Mäntykodin korvaaviksi tiloiksi kunnes Kh:n 24.6.2014 § 289 hyväksymä suunnitelma on toteutettu. Vuonna 2014 Mäntykodin käytössä olevien tilojen (hoitoyksiköt, henkilökunnan sosiaalitilat, toimistotilat, varastotilat) kustannukset (ml. vesi, sähkö ja hoitoyksiköiden ulkopuolisten tilojen siivous) olivat 376 835 € (31 403 € / kuukausi).

Vanhuspalvelusuunnitelmaan v. 2014 – 2016 kirjattu tavoitetaso laitoshoidon vähentämisestä ja tehostetun palveluasumisen lisäämisestä edellyttää Mäntykodin lisäksi nykyisten vanhainkotien (Runosmäki ja Mäntyrinne) toiminnan muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi ja toiminnan edelleen kehittämistä vanhuksen toimintakykyä ylläpitäväksi ja asukaslähtöiseksi.

Palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 7.1.2015:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) edellyttää, että iäkkäiden palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

Tästä syystä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tarjoaman sairaanhoidon tavoitteeksi on otettu kuntouttava hoito-ote. Kuntoutusta toteutettavien sairaansijojen määrää lisätään ja eri keinoin pyritään parantamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kaskenlinnan sairaalaan ollaan suunnittelemassa kuntouttavan hoidon kokonaisuutta, jonne keskitettäisiin suurin osa kaupunginsairaalan kuntoutusosastoista ja ne pitkäaikaissairaanhoidon paikat, jotka kuuluvat sairaalapalveluiden palliatiivisen hoidon osastoryhmään.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tiedustellut 17.12.2014 päivätyllä kirjeellään onko osana kaupungin kuntouttavan hoidon kokonaisuutta mahdollisuutta vuokrata tiloja Paimion sairaalan kuntoutusosastolle Kaskenlinnan sairaalasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä toimii Paimion sairaalan tiloissa 16-sairaansijainen kuntoutusosasto. Etäinen sijainti vailla yksikön tarvitsemia tukitoimintoja on vaikeuttanut yksikön toimintaa, tuonut ongelmia hoitoketjuyhteistyön sujuvuuteen ja lisännyt toiminnan kustannuksia. Henkilökunnan rekrytointi on ollut vaikeaa. Osaston sijaitseminen Paimion sairaalan kiinteistössä on haitannut myös kiinteistökokonaisuuden saamista muun toiminnan käyttöön.

Liite 1Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedustelu 17.12.2014

Sairaanhoitopiirin kuntoutusosaston sijoittuminen Kaskenlinnan sairaalan tiloihin toisi merkittävää synergiaetua hyvinvointitoimialan kuntoutusosastojen toiminnalle. Erikoislääkärien ja –terapeuttien konsultaatioiden saaminen helpottuisi, kun toimittaisiin samassa rakennuksessa. Hoitoketjuyhteistyö joustavoituisi ja tarkoituksenmukaista työnjakoa olisi helppo kehittää. Kuntoutuksen keskittämisellä ennakoitaisiin tulevaisuutta, jossa laadukkaan ja vaikuttavan kuntoutuksen tarve koko ajan lisääntyy, kun eliniän odote kasvaa ja yhä useamman tavoitteena on itsenäinen selviytyminen kodeissaan mahdollisimman hyvänvointisina.

Kuntoutusosaston toiminnat tarvitsevat yhden pitkäaikaissairaanhoidon osaston tilat yhteensä noin 1400 m2. Tilojen vuokra on n. 30 000 €/kk. Tilojen edelleenvuokraus edellyttää vuokranantajana toimivan yhtiön suostumusta.

Nykyiselle toiminnalle tulee siten löytää korvaavat tilat. Kyseiset potilaat tarvitsevat hyvää ja laadukasta perushoivaa, mutta heidän sairauksiensa hyvä hoito ei edellytä sairaalaolosuhteita.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 7.1.2015:

Tilajärjestelyt koskevat yhteensä 100 hoitopaikkaa. Mikäli kaupunki vuokraa em. tilat omaan käyttöönsä, tiloihin siirtyvät em. potilaat henkilökuntineen. Tilojen käyttöönotolla mahdollistuu sekä vanhuspalvelujen rakennemuutoksen toteuttaminen että kuntoutukseen keskittyvän sairaalan muodostuminen. Tilojen kokonaiskustannukset alenevat. Kaskenlinnan sairaalasta siirtyvä yksikkö henkilökuntineen ja määrärahoineen siirtyy vanhus- ja vammaispalvelualueelle.

Yksiköiden toiminnan muuttaminen laitoshoidosta sosiaalihuollon avopalveluksi eli tehostetuksi palveluasumiseksi edellyttää sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemää ilmoitusta Kelalle (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista 29.12.2009/1806).

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää

• merkitä tiedokseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedustelun onko mahdollista vuokrata Paimion sairaalassa toimivalle kuntoutusosastolle toimitilat Kaskenlinnan sairaalakiinteistöstä ((liite 1)
• antaa luvan jatkovalmisteluun VSSHP:n kuntoutusosaston sijoittamiseksi Kaskenlinnan sairaalakiinteistöön
• esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että vanhuspalvelujen laitoshoidon rakennemuutoksen toteuttamiseksi vuokrataan toistaiseksi voimassa olevin vuokrasopimuksin Attendo Oy:n Riihivainion hoivakodin tilat osoitteesta Niuskalankatu 7 vuokrahintaan 28 887 €/kk (alv 0%) sekä Mainio Vire Oy:n Yli-Maarian hoivakodin tilat osoitteesta Mittumaarintie 73 vuokrahintaan 30 046 €/kk (alv 0%)
• mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy edellä mainitut vuokraukset, irtisanotaan Mäntykodin kiinteistön tilat, joissa on 6 kk irtisanomisaika
• siirtää em. kohteisiin 93 vanhuspotilasta
• merkitä tiedokseen pitkäaikaissairaanhoidon ja vanhainkotihoidon muutoksen laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi hoitoyksiköiden muutosten tai asukasvaihdosten myötä
• että muutokset suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä vanhusten, omaisten ja henkilökunnan kanssa (tiedotussuunnitelma).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.