Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 5.11.2014

Talouden sopeuttamisohjelma U2:n toimenpidettä nuorten tukevien ja korjaavien palvelujen kokoamiseksi samaan pisteeseen on syksyn mittaan valmisteltu toimialojen yhteistyönä, mukana on ollut myös kolmannen sektorin edustaja. Tavoitteena on ollut koota palveluja paremmin nuorten tarpeisiin vastaavaksi kokonaisuudeksi. Työn aikana kaupungille on tarjottu mahdollisuutta ulkopuoliseen rahoitukseen Helsingin diakonissalaitoksen Vamos-toimintamallin käynnistämiseen Turussa. Vamos vastaa monissa suhteissa Turun nuorten palvelujen kehittämistarpeisiin. Vamos toimii Helsingissä ja Espoossa, toiminta Kuopiossa on käynnistymässä. Seuraavassa esitetään Vamoksen toiminnan käynnistämistä myös Turussa.

Mihin Turussa tarvitaan uutta nuorten palvelua?

Turussa lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten väestöosuus on jatkuvasti kasvanut. Nuorten osuus kiireellisistä sijoituksista ja huostaanotoista on suuri. Jos avuntarve johtuu nuoren omasta toiminnasta, taustalla ovat useimmiten joko päihteiden käyttö tai vaikeat mielenterveysongelmat. Nuorisopsykiatrian tarve on kasvanut ja siihen on vaikea nykyresurssilla vastata.

Mielenterveyden häiriöiden yleisyys on yli 20 % nuorten ikäluokista. Hoitoa edellyttäviä häiriöitä todetaan noin 10 %:lla nuorista ja näistä noin 5 % tarvitsee erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja hoitoa, näistä noin 5 % kohdataan peruspalveluissa. Vakavan masennuksen esiintyvyys 15–19-vuotiailla vuoden aikana oli 5,3 %. Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä on 10–15 %, syömishäiriöiden n. 2 % tytöillä. Psykosomaattisia oireita todetaan n. 10–30 %:lla nuorista ja käytöshäiriöitä 2-10 %:lla. Tavallisin häiriöiden alkamisikä on 16 vuotta. Lastensuojelun palveluja on vuosittain tarvinnut hieman yli 10 % alaikäisistä. 13-17 –vuotiaita sijoitetaan kiireellisesti kodin ulkopuolelle tai otetaan huostaan muita ikäluokkia enemmän. Lasten ja nuorten korjaavien palvelujen kustannukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa.

Nuorisopsykiatrian jalkautuvaa työtä kouluihin kokeillaan parhaillaan Kaste-rahoituksella Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeessa. Hanke on käynnissä, ja siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Aikaisemmin verkostoituvan ja monialaisen työn tarve on todettu mm. työn malleja nuorisopsykiatrian Kartalle-hankkeessa v. 2011-2012. Asiakasreittejä, jotka vaativat monialaista palvelua on kehitetty mm. syömishäiriöiden ja nuorten päihdeongelmien hoitoon.

Erityisen tärkeänä Turussa nähdään nuorten ongelmiin puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa, jo ennen yläkouluun siirtymistä. Tähän työhön Turussa ei ole ollut riittävästi joustavasti nuorten tarpeisiin vastaavaa, myös jalkautumaan pystyvää apua. 

Vamoksen toimintaperiaatteet ja siitä saadut kokemukset

Palvelut eivät vastaa kaikkien nuorten tarpeisiin. Vamos-toiminta perustuu Helsingin diakonissalaitoksen etsivän työn havaintoon siitä, että osa vaikeassa elämäntilanteessa olevista nuorista on käynyt läpi runsaasti palveluja ja silti syrjäytynyt yhteiskunnan laidalle. Toisaalta palvelujärjestelmä ei ole toisaalta kyennyt tunnistamaan osan nuorista ongelmia. Syrjäytymisen taustalla on monia syitä. Monet nuoret ovat kyvyttömiä edistämään omaa hyvinvointia tai edes ylläpitämään heikkoakaan tilannettaan.

Tyypillisesti Vamos-nuoret ovat yksinäisiä, masentuneita, tuntevat itsensä arvottomiksi ja luottamus muihin ihmisiin on heikko. Monet ovat kouluaikanaan kärsineet kiusaamisesta.

Vamos on nuorten tarpeista rakennettu palvelukokonaisuus. Vamos perustettiin Helsingissä kuusi vuotta sitten. Kohderyhmänä pääkaupunkiseudulla ovat 16-29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Vamoksen palveluiden piiriin tulleista nuorista harva on työskentelyä aloitettaessa siinä kunnossa, että heitä voisi tuetusti ohjata työelämään tai koulutukseen. Työ pohjautuu työntekijän ja nuoren välille muodostuvaan luottamukseen, nuoren omiin voimavaroihin ja motivaatioon. Nuorten tukemisen periaatteina ovat auttaminen ilman diagnooseja, kanssakulkijuus, kokonaisvaltaisuus ja välittäminen. Vamoksen palvelukokonaisuus on rakennettu nuorten tarpeista lähtien ja sitä kehitetään jatkuvasti saman logiikan mukaisesti. Helsingissä on kaksi nuorten toimintakeskusta ja viisi starttityöpajaa. Toimintakeskuksissa keskitytään erityisesti vuorovaikutustaitoihin, päivärytmiin ja arjen taitoihin. Starttivalmennuksessa puolestaan kiinnitetään huomio näiden lisäksi työelämä- ja opiskelutaitoihin sekä jatkopaikan löytämiseen. Vamokseen kuuluu myös psykiatrisen sairaanhoitajan ja lääkärin palveluita, sekä oma työllistämispalvelu. Näiden lisäksi yhteistyöverkosto - kuten sosiaalitoimi ja kaupungin asumispalvelut - tarjoavat palveluitaan nuorille säännöllisesti Vamoksen tiloissa. Vasta kun elämän perusasiat on saatu tyydyttävään kuntoon, on nuorta järkevää tukea aktiivisemmin kohti työelämää tai opiskelupaikkaa.

Vamoksen vaikuttavuus ja toiminnan tulokset. Vamoksen palveluissa on ollut yli 4000 nuorta. Etsivän työn löytämistä nuorista noin 65 % kiinnittyi vuoden aikana työelämään, opiskeluun tai niitä edeltäviin toimenpiteisiin. Vamos on laskenut yhden nuoren “hinnaksi” 1700 euroa. Työ on kustannustehokasta ja täydentää julkista palvelujärjestelmää. Vamoksessa nuorille ei ole asetettu aikarajaa eikä heitä myöskään rangaista toiminnan laiminlyömisestä. Jokaiseen nuoreen tutustutaan yksilönä ja heihin käytetään niin paljon aikaa kuin tarve vaatii. Vamoksen arvion mukaan kevyempi työtapa olisi vaikeassa tilanteessa olevien nuorten kohdalla resurssien haaskaamista.

Vamokseen ohjautuvat nuoret on profiloitu pienellä tuella autettaviin, paljon tukea tarvitseviin ja kotiin syrjäytyneisiin nuoriin. Ensimmäinen asiakassegmentti on kutistunut jatkuvasti ja kaksi haastavampaa ryhmää puolestaan kasvanut.

http://www.vamosnuoret.fi/

https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/HDL_Vamos_etsivn_ksikirja_sahkoinen_sivut_DEF.pdf

Vamos Turussa

Turun palvelutarvetta on selvitetty laaja-alaisessa asiantuntijaryhmässä. Selkeä tarve on matalan kynnyksen kokonaisvaltaiselle työlle ja intensiiviselle tuelle. Turussa päädyttiin priorisoimaan nuorempaa kohderyhmää kuin pääkaupunkiseudulla, 12-19-vuotiaita. Helsingin diakonissalaitoksellakin on intressiä kehittää palveluaan nuoremmalle kohderyhmälle ja heidän perheilleen soveltuvaksi. Palvelun sisällön kehittämisessä ovat edelleen mukana Turun omat asiantuntijat ja kolmannen sektorin edustajat.

Turkuun suunnitellaan matalan kynnyksen toimintamallia, jolla ennaltaehkäistään kestävällä tavalla lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ehkäistään lastensuojelun tarvetta. Kohderyhmänä ovat 12-19 -vuotiaat – erityisenä painopisteenä peruskoulun 6. -luokkaiset sekä peruskoulun päättävät nuoret, jotka uhkaavat syrjäytyä myönteisistä tulevaisuuden mahdollisuuksista – ja heidän perheensä. Malli toimii myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Vamoksen kuusi työntekijää keskittyy erityisesti yksilö- ja perhetyöhön. Ryhmätoiminta painottuu 16-18-vuotiaille. Palvelukokonaisuuteen integroidaan Turussa jo olemassa olevia ja sinne kehitettäviä palveluja. Vamos kehittää ja tuottaa palveluja avoimessa yhteistyössä kaikkien yhteistyötä haluavien toimijoiden kanssa.

Toiminnan suuntaviivoja:

• Kanssakulkija: aitoon kohtaamiseen, pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja intensiiviseen yksilötukeen nojaavan kanssakulkijan tarve on ilmeinen.
• Palvelujen koordinoiminen: Turussa on monia hyviä palveluja kohderyhmälle, mutta ne ovat hajallaan eivätkä asiakkaat kiinnity niihin. Monilla tavoin oireilevien lasten ja nuorten ja vaikea löytää itselleen sopivia palveluja tai ymmärtää niiden tavoitteita. Tarvitaan taho joka koordinoi palveluja rakentaen jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeisiinsa vastaavan palvelujen kokonaisuuden ja kanssakulkijaa, joka jalkautuu näihin palveluihin asiakkaan kanssa.
• Kouluihin vietävä työ: monen lapsen ja nuoren ongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Työn on jalkauduttava sinne missä suuri osa kohderyhmästä on, eli kouluihin. Koulujen henkilökunta ei kykene riittävästi vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin.
• Perhetyö: monella oireilevalla lapsella tai nuorella ongelmat liittyvät perheeseen tai muuhun lähipiiriin. Ollakseen vaikuttavaa on työn tapahduttava vuorovaikutuksessa myös asiakkaiden läheisten kanssa.

Oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella tuella pyritään estämään nuorten tilanteiden paheneminen ja välttymään raskailta lastensuojelun toimenpiteiltä. Vamoksen toiminta tukee myös hyvin lastensuojelulain muutokseen toimeenpanoa, joka velvoittaa kuntaa tarjoamaan aikaisemmin lastensuojelun piiriin kuuluneita tukipalveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Vamoksen rinnalle suunnitellaan osana nuorten työllistymispalveluja ja nivelvaiheen ohjausta erillistä ESR-hanketta (Ohjaamo/Kohtaamo), jonka kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat. Tätä valmistellaan yhteistyössä TE-hallinnon kanssa ja tässä vastuutahona on konsernihallinto. Tämä toiminta tukee erityisesti nuorisotakuun toteuttamista ja nuorten sosiaalista kuntoutumista.

Esityksen strategianmukaisuus

Vamos-toimintamalli toteuttaa talouden sopeuttamisohjelma U2:n tavoitetta nuorten ehkäisevien ja korjaavien palvelujen kokoamisesta yhteen pisteeseen. Ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen ovat strategian painopisteitä, samoin toimivat asiakasketjut. Valtakunnallisesti suuntaus on viedä erikoispalveluja peruspalveluihin. Esitys tukee myös nuorisotakuun toteutumista.  

Esityksen asiakasvaikutukset

Vamos-toiminnan kohderyhmänä ovat Turussa 12-19-vuotiaat varhaisnuoret ja nuoret sekä heidän perheensä. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä tiiviillä, nuoren omista tarpeista lähtevällä avulla. Nuori voi hakeutua palveluun suoraan tai hänet voidaan ohjata sinne. Palvelu toimii myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Nuoren elämänlaatu paranee ja eri yhteiskuntaryhmien hyvinvointierot pienenevät.

https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/HDL_Raportti_VAMOS.pdf

Esityksen kustannusvaikutukset

Helsingin diakonissalaitoksen valmisteleman talousarvion mukaan toiminnan vuosikustannus on n. 400 000 €. Toimintaa on ensimmäisen kolmen vuoden käynnistämisvaiheen aikana lupautunut rahoittamaan yksityinen lahjoittajataho 200 000 €:lla vuodessa, siis 50 %:lla kustannuksista. Kaupungin rahoitusosuudeksi palvelusta tulee näin ollen 200 000 €/vuosi. Kolmen vuoden jälkeen toiminta siirtyy kokonaan kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin kustannusosuudesta vastaa hyvinvointitoimiala, tarvittava määräraha osoitetaan hyvinvointitoimialan talousarvion uudelleenjaon yhteydessä.

Esityksen henkilöstövaikutukset

Helsingin diakonissalaitos palkkaa toimintaan tarvittavan henkilöstön, joten suoria henkilöstövaikutuksia toiminnan käynnistämisellä ei ole. Kaupunki voi osoittaa omia työntekijöitään työskentelemään Vamoksen yhteyteen, nämä henkilöt toimivat silloin Vamoksen Helsingin diakonissalaitoksen Turun toiminnasta vastaavan työntekijän työnjohdollisessa alaisuudessa.

Esitän, että Helsingin diakonissalaitoksen kanssa voidaan solmia sopimus Vamoksen toiminnan käynnistämisestä Turussa. Turun kaupunki vastaa toiminnan käynnistymisvaiheessa kolmen vuoden ajan 50 % toiminnan kustannuksista, vuositasolla 200 000 €. Kolmen vuoden jälkeen toiminta siirtyy kokonaan kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin kustannusosuudesta vastaa hyvinvointitoimiala, tarvittava määräraha osoitetaan hyvinvointitoimialan talousarvion uudelleenjaon yhteydessä.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 6.11.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn mukaisesti Helsingin diakonissalaitoksen Vamos-toiminnan käynnistämisen Turussa ja valtuuttaa hyvinvointitoimialan solmimaan asiaa koskevan sopimuksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti, että Vamos -toiminnasta tuodaan seurantatietoa lautakuntaan.

Asia käsiteltiin §:n 288 jälkeen.