Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Sosiaali- ja terveyslautakunta20426.08.20143

12295-2013 (101)

Vuoden 2014 työllisyysmäärärahan käytön raportointi ajalta 1.1. - 10.8.2014

Tiivistelmä: -

Sosterla § 204

Kuntoutumispalvelut, Työelämäkuntoutus, vastaava urasuunnittelija Arto Alakoski, toimistopäällikkö Jaana Malén ja tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 12.8.2014:

Kaupunginhallitus on varannut vuosittain kaupungin talousarvioon työllisyysmäärärahan käytettäväksi kaupungin työllisyydenhoidon toimintoihin. Työllisyysmäärärahan hallinnointi tapahtuu hyvinvointitoimialan kuntoutumispalvelujen tulosalueella työelämäkuntoutuksen tulosyksikössä. Työelämäkuntoutuksen tulosyksikköön kuuluvat kaupungin työllistymispalveluyksikkö ja kaupungin työkeskus.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2014 työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuus (nettomenot) on 3.850.000 euroa. Arvioitu valtionosuus on 2.737.800 euroa. Yhteensä työllisyysmäärärahan bruttosumma on 6.587.800 euroa (kh 9.12.2013 § 502).

Raportointijaksolla 1.1.–10.8.2014 työllisyysmäärärahan kaupungin omarahoitusosuudesta on sitoutunut kaikkiaan 2.997.659 euroa. Näin työllisyysmäärärahan sitoutumisaste raportointijaksolla on 77,9 %.

Liite 1Seurantataulukko

Tukityöllistäminen

Vuonna 2014 tukityöllistäminen kohdistuu ensisijaisesti yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perustella saaneisiin työttömiin, joiden työmarkkinatuesta kaupunki kustantaa puolet. Lisäksi työllistetään myös niitä työmarkkinatukea saavia työttömiä, joiden työmarkkinatuesta kaupunki tulee työttömyyden jatkuessa lähiaikoina kustantamaan puolet (ns. valuman ehkäisy).

Mainittujen kohderyhmien tavoittamiseksi ja uusien asiakkaiden hankkimiseksi työllistymispalveluyksikkö on järjestänyt raportointijaksolla yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa TE‑toimistossa neljänä eri päivänä kaikkiaan 12 infotilaisuutta, joissa työttömille työnhakijoille tiedotettiin työllistymispalveluyksikön palveluista. Infotilaisuuksiin kutsuttiin yhteensä noin 600 työnhakijaa, joista 282 ilmoittautui vapaaehtoisesti työllistymispalveluyksikön palveluihin. Infotilaisuuksia on tarkoitus jatkaa myös syksyllä 2014.

Raportointijaksolla tukityöllistettäville tehtiin 491 uutta raportointijaksolla alkanutta työsopimusta. Lisäksi raportointijaksolla oli voimassa 193 vuonna 2013 tehtyä työsopimusta. Kaikkiaan raportointijaksolla oli siten voimassa 684 työsopimusta. Luvut sisältävät myös nuorisotakuun piiriin kuuluvat sekä oppisopimuksena ja edelleensijoituksena tehdyt työsopimukset.

Tukityöllistettävien työpaikat ovat ensisijaisesti kaupungin eri toimialojen yksiköissä. Suurimpia työllistäjiä ovat kaupungin työkeskus, eriasteiset vanhustenhuollon yksiköt sekä kaupungin museot. Yksittäisen työsopimuksen kesto on yleensä 2–6 kk. Työaika on yleensä 85 %. Poikkeuksena oppisopimukset ja velvoitetyöllistettyjen työsopimukset, joissa työaika on 100 %.

Raportointijakson lopussa 10.8.2014 tukityöllistämiseen oli sitoutunut yhteensä 2.248.147 euroa (nettomenot). Tukityöllistämiseen varatun määrärahan sitoutumisaste oli näin 86,8 %. Korkean sitoutumisasteen taustalla on pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ja sen myötä kasvaneet tukityöllistämisen tarpeet.

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttamiseksi työllistymispalveluyksikkö tekee yhteistyötä TE-toimiston kanssa, josta lähetetään työllistymispalveluyksikköön työllistettäväksi nuorisotakuun piirissä olevia nuoria työnhakijoita. Lisäksi työllistetään työllistymispalveluyksikön omia nuorisotakuun piiriin kuuluvia asiakkaita.

Raportointijaksolla nuorisotakuun piiriin kuuluville tukityöllistettäville tehtiin 135 uutta raportointijaksolla alkanutta työsopimusta. Lisäksi raportointijaksolla oli voimassa 22 vuonna 2013 tehtyä nuorisotakuun piiriin kuuluvaa työsopimusta. Kaikkiaan raportointijaksolla oli siten voimassa 157 nuorisotakuun piiriin kuuluvaa työsopimusta.

Tukityöllistämisen lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan ohjaamalla nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria koulutukseen ja muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin (mm. kuntouttava työtoiminta). Monille nuorille juuri ammatilliseen koulutukseen ohjaaminen on tukityöllistämiseen nähden ensisijainen työllistymistä edistävä toimenpide.

Kuntouttava työtoiminta

Vuonna 2014 ostopalveluna toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa hankitaan kahdeksalta eri palvelutuottajalta, jotka valittiin tarjouskilpailun perusteella vuoden 2013 lopulla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaupungin omana toimintana kaupungin työkeskuksessa, kaupungin nuorten työpaja Fendarissa sekä kaupungin eri toimialojen yksiköissä.

Raportointijaksolla ostopalveluna hankittavassa kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 156 eri henkilöä. Näistä 133 on ollut yksilömuotoisessa ja 26 ryhmämuotoisessa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kolme henkilöä on ollut sekä yksilö- että ryhmämuotoisessa työtoiminnassa. Yksittäisen kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen kesto on yleensä 1–3 kk.

Raportointijakson lopussa 10.8.2014 ostopalveluna hankittavaan kuntouttavaan työtoimintaan oli sitoutunut yhteensä 352.057 euroa (nettomenot). Tarkoitukseen varatun määrärahan sitoutumisaste oli näin 70,4 %.

Yritysyhteistyön kehittäminen ja edelleensijoittaminen

Syksyllä 2013 kaupungilla aloitti toimintansa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin osaksi rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on kaupungin työllistämistoiminnan yritysyhteistyön kehittäminen. Hankkeen myötä raportointijaksolla työllistymispalveluyksikön urasuunnittelijat ovat tehneet yrityskäyntejä yritysyhteistyöverkoston kehittämiseksi. Lisäksi yritysyhteistyötä on tehty henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Yritysyhteistyön myötä asiakkaita on ohjattu työhaastatteluihin yrityksiin.

Vuodesta 2013 alkaen työllistymispalveluyksikkö on työllistänyt tukityöllistettäviä myös edelleensijoituksina yrityksiin. Edelleensijoituksen tarkoituksena on tukityöllistettävän työllistymisen edistäminen valittuun yritykseen. Edelleensijoituksen kesto on 1–3 kk.

Raportointijaksolla edelleensijoitettaville tehtiin 34 uutta raportointijaksolla alkanutta työsopimusta. Lisäksi raportointijaksolla oli voimassa 11 vuonna 2013 edelleensijoituksena tehtyä työsopimusta. Kaikkiaan raportointijaksolla oli siten voimassa 45 edelleensijoituksena tehtyä työsopimusta.

Raportointijakson lopussa 10.8.2014 edelleensijoittamiseen oli sitoutunut 139.124 euroa (nettomenot).

Työnetsijäpalvelu

Syksyllä 2013 työllistymispalveluyksikkö alkoi yhdessä Turun työllisyyden kuntakokeilun kanssa hankkia ostopalveluna työnetsijäpalveluja.

Vuonna 2014 työnetsijäpalveluja on tarkoitus jatkaa. Työnetsijäpalvelut on kilpailutettu kevään ja kesän 2014 aikana ja työnetsijäpalvelut käynnistyvät syksyllä 2014.

Työnetsijäpalveluun on varattu 200.000 euron määräraha.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet ja Tsemppi-Talo

Sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt vuosittain työllisyysmäärärahasta hankeavustuksia kolmannen sektorin työllisyyshankkeille. Työllisyyshankkeiden rahoituksessa kaupunki toimii osarahoittajana ja kaupungin hankerahoituksen lähtökohtana on yhteistyö muiden rahoittajien kanssa. Useimmiten hankkeen päärahoittajana on Varsinais-Suomen ELY-keskus ja kaupunki rahoittaa hankkeelle ELY-keskuksen avustuksen jälkeen jäävää omavastuuosuutta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätökset työllisyyshankkeiden avustuksista kokouksessaan maaliskuussa 2014 (sosterla18.3.2014 § 78-93). Päätösten myötä työllisyyshankkeiden rahoitukseen sitoutui 249.957 euroa ja tarkoitukseen varattu määräraha 250.000 euroa sitoutui käytännössä kokonaisuudessaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt vuosittain työllisyysmäärärahasta avustuksen Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:lle Tsemppi-Talon toiminnan rahoittamiseksi. Turun kaupungin avustus on ollut viime vuosina 100.000 euroa ja näin hieman vajaa puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen toinen vuosittainen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustus on puolestaan ollut hieman yli puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen myös Tsemppi-Talon avustuksesta em. kokouksessaan maaliskuussa 2014 ja päätöksen myötä tarkoitukseen varattu määräraha 100.000 euroa sitoutui kokonaisuudessaan (sosterla 18.3.2014 § 84).

Työttömien terveydenhuollon edistämisyksikkö ja terveydenhuollon erityistason tutkimukset

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa 2014 päätettiin, että työelämäkuntoutuksen yhteyteen perustetaan työttömien terveydenhuollon edistämisyksikkö. Yksikön on tarkoitus kehittää yhteistyötä, olemassa olevaa toimintaa ja asiakasohjausta eri toimijoiden välillä sekä tehostaa pitkien asiakasprosessien haltuunottoa.

Työttömien terveydenhuollon edistämisyksikköä varten on varattu 100.000 euron määräraha. Tällä summalla on tarkoitus rahoittaa työterveyslääkärin konsultaatiot ja sairaanhoitajan palkkakulut, tilojen vuokra sekä ostopalveluna hankittavat terveydenhuollon erityistason tutkimukset. Lisäksi työllistymispalveluyksiköstä siirretään kuntoutussihteerin ja terveydenhoitajan resurssit yksikön käyttöön. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2014.

Työllistymispalveluyksikön asiakkaille voidaan yksittäistapauksissa hankkia ostopalveluna terveydenhuollon erityistason tutkimuksia asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Asiakkaat lähetään tutkimuksiin perusterveydenhuollon lääkäreiden lähetteillä ja palvelutuottajat ovat perusterveydenhuollon kilpailuttamia palvelutuottajia.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy työllisyysmäärärahan käytön raportin ajalta 1.1.–10.8.2014 ja päättää lähettää sen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy työllisyysmäärärahan käytön raportin ajalta 1.1.–10.8.2014 ja päättää lähettää sen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

esiKaupunginhallitus


Liitteet:

Sosterla § 204
Liite 1:Seurantataulukko