Terveyden edistämisen yksikkö, suunnittelija Minttu Ojanen 19.6.2014:

Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmä julkaisee vuosittain päihdepalvelujen tilinpäätöksen, joka pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan turkulaisista 20–54 -vuotiaista peräti 40 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa terveydellisiä riskejä ja mittavia taloudellisia menetyksiä yhteiskunnallisella tasolla. Se on myös yksi keskeisimmistä elintapatekijöistä, joka voidaan nähdä sosiaaliryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen taustalla; alkoholi selittää miehillä noin neljänneksen väestöryhmien välisistä ns. sosioekonomisista eroista kuolleisuudessa.

Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Kouluterveyskyselyjen valossa nuorten humalajuominen on tasaisesti vähentynyt koko 2000-luvun ja raittiiden nuorten määrä lisääntynyt. Nuorten asenteet kannabista kohtaan sen sijaan aiheuttavat edelleen huolta. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lukiolaisten asenteet näyttävät olevan tiukentumassa, mutta peruskoulun yläluokkalaiset ja ammattiin opiskelevat suhtautuivat kannabiskokeiluihin yhä myönteisemmin. Huolestuttavaa on myös, että nuoret arvioivat huumeiden hankkimisen entistä helpommaksi.

Alla olevaan taulukkoon on koottu raportissa mainittujen päihdepalveluiden kustannukset vuodesta 2009 lähtien. Eri vuosien kustannukset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä Turun kaupungin päihdehuollon raportointiin luotiin tarkat kriteerit vasta viime vuonna. Vuoden 2013 luvut ovat nettomenoja, joihin on vyörytetty mm. sisäiset vuokrat, it-kulut, kuel- ja varhemaksut sekä hallintokulut.

Päihdepalvelujen kustannusjakauman vertailu 2008–2013

*) Sisältää ehkäisevän päihdetyön suunnittelijan ja terveysohjaajan palkat, Länsi 2013 – hankerahan sekä ehkäisevän päihdetyön järjestöjen avustukset

**) Vuoden 2013 summa sisältää Niuskalan, Sillankorvan ja Paattisten huoltokodin nettomenot sekä talk-työntekijöiden palkat + ostetut asumispalvelut

Päihdepalvelujen kokonaiskustannuksista 96 prosenttia käytettiin korjaavaan päihdetyöhön. Lähes puolet menoista koostui asumispalveluista. Ehkäisevään päihdetyöhön ja nuorten päihteidenkäytön varhaiseen puuttumiseen käytettiin edelleen alle viisi prosenttia kokonaiskustannuksista.

Päihdehuoltolain 5 § (17.1.1986/41) velvoittaa kunnan ehkäisemään alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä. Lain mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.

Alkoholin riskikäytön seulominen ja riskikäytön varhainen tunnistaminen ovat tutkitusti toimivia ja kustannustehokkaita ennaltaehkäisyn keinoja, joiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee edelleen lisätä. Voimassaolevan Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin palveluihin ja terveyden edistämiseen.

Liite 1                                  Päihdepalvelujen tilinpäätös 2013

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätöksen vuodelta 2013.