Tulosaluejohtaja Leila Visa, toimistopäällikkö Minna Virta, vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen ja toimistopäällikkö Merja Niinimäki 21.5.2014:

Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärien kasvu on jatkunut jo useiden vuosien ajan. Lisäksi kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt, mistä syystä on välttämätöntä panostaa avohuollon lastensuojelun sosiaalityöhön. Yksi keskeinen avohuollon auttamisen muoto on sosiaalityöntekijän tekemä sosiaalityö lapsen, nuoren ja perheen kanssa. 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa teki 18.9.2013 § 30 päätöksen lastensuojelun organisaatiotyöryhmän asettamisesta.. Työryhmän työskentelyn aikana kävi ilmi, että tarvittavia muutoksia ei pystytä tekemään ilman vaikutuksia aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöhön. Toimialajohtaja Riitta Liuksa teki uuden päätöksen 13.12.2013 § 44 avohuollon lastensuojelun ja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön organisaatiotyöryhmän perustamisesta. Organisoimalla uudelleen sosiaalityötä saadaan lisäpanostusta avohuollon lastensuojeluun. Tässä yhteydessä siirretään asiakkaita aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöhön.

Sosiaalityön tulosalue sai THL:stä rahoituksen Kapsa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on määritellä valtakunnallisesti aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön prosessit. Hanke täydentää sosiaalityön uudelleenorganisointia.

Keskeiset uudistukset

Keskeiset uudistukset sosiaalityön organisaation muutosprosessissa tulevat olemaan seuraavat:

• avohuollon lastensuojelua vahvistetaan siten, että lapsiperheet, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta, siirtyvät aikuissosiaalityöntekijöille
• aikuissosiaalityöntekijät tekevät 1.1.2015 alkaen sosiaalityötä sekä aikuis-, että lapsiperheiden kanssa
• etuuskäsittelyn ja sosiaalityön työnjakoja uudistetaan siten, että sosiaalityöntekijälle jää lähes pelkästään ehkäisevä toimeentulotuki ja alennuspäätökset
• etuuskäsittely hoitaa sekä perus-, että täydentävän toimeentulotuen käsittelyn
• osa sosiaalityön asiakkaista asioi pelkästään etuuskäsittelyssä
• sosiaalitoimistojen kokoja ja työntekijämääriä tasataan

Organisaatiokaavio

Sosiaalityön organisaatiomuutos ei aiheuta yksikköihin merkittäviä muutoksia. Suurimmat muutokset liittyvät sosiaalityön sisällölliseen uudistukseen. Työn sisällön ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että Lastensuojelun perhetyö ja Lastensuojelun intensiivinen perhetuki muodostavat kiinteän yhteistyökokonaisuuden toimien kuitenkin hallinnollisesti erikseen.

Liite 1Organisaatiokaavio

Esitykset vakanssijärjestelyistä

Tällä hetkellä sosiaalitoimistot (Pohjoinen, Eteläinen, Itäinen, Läntinen, Varissuo, Perno) ovat hyvin erikokoisia kun katsotaan postipiirien määrää ja työntekijöiden ja asiakkaiden määriä eri yksiköissä. Tilanne on jatkunut samankaltaisena jo vuosikausia. Tämä on tuottanut vaikeuksia, vaikkakin erilaisia, Pohjoisen isoon toimistoon ja Pernon pieneen toimistoon. Ison toimiston yksikön esimiehellä on suuri määrä työntekijöitä ja sen mukana myös asiakkaita. Pienessä toimistossa taas esimies joutuu paljon paikkaamaan asiakastyötä vastaanottamalla asiakkaita ja tekemällä työparityötä, koska työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Tarkoituksena on tuoda kokoeroihin helpotusta seuraavalla tavalla.

Pohjoisesta sosiaalitoimistosta siirretään Itäiseen sosiaalitoimistoon:

• postipiiri 20540 ja 20300, 20380
• 2 aikuissosiaalityöntekijää ja 1 lapsiperhesosiaalityöntekijää

Eteläisestä sosiaalitoimistosta siirretään Läntiseen sosiaalitoimistoon:

• postipiiri 20500 ja 20700
• 1 aikuissosiaalityöntekijä

Läntisestä sosiaalitoimistosta siirretään Pernon sosiaalitoimistoon:

• postipiiri 20200
• 1 aikuissosiaalityöntekijä

Varissuon sosiaalitoimisto säilyy ennallaan. Jatkossa toimistojen koko vaihtelee 12-6 työntekijän välillä kun luku aikaisemmin oli 15-5.

Vuonna 2014 sosiaalitoimistojen sisällä asiakasmäärät ovat vaihdelleet aikuis- ja lapsiperhesosiaalityössä 281-378 ja lastensuojelussa 24-42 välillä. Asiakasmäärät uuden jaon mukaan vaihtelevat aikuis- ja lapsiperhesosiaalityössä 275-351 välillä ja lastensuojelussa 28-42 välillä. Näin ollen toimistokohtaiset asiakasmäärät tasaantuvat.  Asiakasmääriä/työntekijä ei pysty vertaamaan suoraan, koska tällä hetkellä työnjaot ovat erilaiset eli lapsiperhesosiaalityössä on sekä lastensuojelun asiakkaita ja lapsiperheasiakkaita ja aikuissosiaalityöntekijöillä on asiakkainaan vaan yksinäisiä asiakkaita tai perheitä, joilla ei ole lapsia. Lisäksi Efficasta ei pysty tekemään mitään työntekijäkohtaisia asiakasajoja postipiireittäin, joten asiakkuudet/postipiiri oli kerättävä käsin. Näin ollen pystytään saamaan vain suuntaa antavia määriä siitä kuinka monta asiakasperhettä siirtyy vuonna 2015 nykyisiltä lapsiperhesosiaalityöntekijöiltä uusille aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöntekijöille – toimistoittain siirrettävät aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön asiakasperhemäärät vaihtelevat 27-64 perheen välillä.

Siirrettävien sosiaalityöntekijöiden vakanssien osalta yksiköiden esimiehet pitävät yt-kuulemistilaisuudet syksyllä 2014. Asiakkaisiin liittyvien siirtojen osalta toimistot kartoittavat syksyllä ne asiakkaat, jotka siirtyvät. Kaikille siirrettäville asiakkaille, oma sosiaalityöntekijä lähettää kirjeen kotiin, jossa selvitetään siirto ja kerrotaan uusi toimisto, työntekijä sekä tapaamisaika. Käytännön järjestelyt ajoittuvat syksyyn 2014.

Haasteet ovat suuret aikuissosiaalityöntekijöille, koska heille siirtyy lapsiperhesosiaalityön asiakasperheet. Riskinä on se, että koska aikuissosiaalityön asiakkaat kasvavat paljon, on mahdollista, että aikuissosiaalityö ei pysty vastaamaan uuden työn haasteisiin ja työn hallinta pienenee. Aikuissosiaalityöntekijöille järjestetään koulutusta lapsiperheiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön syksyllä 2014.

Toimintaan kohdistuvat hyödyt:

• sosiaalitoimistojen koot tulevat samankokoisiksi
• Lastensuojelun osaaminen keskittyy samoille työntekijöille

Päivittämistä vaativat työprosessikuvaukset

Työprosessikuvaukset tulevat muuttumaan eniten sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän välisessä työnjaossa. Toimintasääntöön on tehty jo aikaisemmin tarvittavat muutokset työnjakoon liittyen. Lisäksi lapsiperhesosiaalityö siirtyy aikuissosiaalityöhön ja nykyiselle lapsiperhesosiaalityöntekijälle jäävät vain lastensuojelun lapset ja heidän perheensä. Näihin työprosesseihin tulee myös muutoksia liittyen siihen, että ei-lastensuojelulapsien kanssa tehtävää sosiaalityötä ja näin ollen ennaltaehkäisevää sosiaalityötä tehdään jatkossa aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöntekijän toimesta. Korjaava sosiaalityö keskittyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.

Nykyinen malli:

Tuleva malli 1.1.2015 alkaen:

Rajapinnat sijaishuollon sosiaalityöhön

Organisaatiomuutoksen yhteydessä on tarkasteltu työprosesseja, jossa lomittuvat avohuollon palveluntarve ja sijaishuollon järjestämisvastuu. Aiemmin sijaishuollon kustannuspaikkaan sisältyneet avohuollon palvelut kotiin – prosessiin liittyvä laskutus siirtyy organisaatiomuutoksessa kokonaan avohuollon hallinnoimaksi. Tämä selkiyttää kustannusten seuraamista ja perheille tarjottavien palvelujen sopivuuden ja vaikuttavuuden arviointia. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelut kilpailutetaan vuoden 2015 aikana. Rajapintatyöskentelyssä on lisäksi selkiytetty tukihenkilö- ja tukiperhekäytäntöjä. Muutoksilla yksinkertaistetaan päätöksenteon prosesseja, jotka edellyttävät sosiaalityön tulosalueen delegointisääntöjen ja asiakastietojärjestelmän päätöksentekoprosessin päivittämistä.

Rajapinnat sosiaalityön erityispalveluihin

Organisaatiouudistuksen yhteydessä aikuissosiaalityöntekijät tekevät myös lasten ja lapsiperheiden kanssa työtä. Asumis- ja päihdepalveluiden hallinnossa on ollut vuosittain vain muutama avohuollon lastensuojelutyötä tarvitseva lapsi. Asumis- ja päihdepalvelujen hallinnossa tapahtuvat samat sosiaalityöntekijä-etuuskäsittelijän työnjaolliset muutokset kuin sosiaalitoimistoissakin. Asumis- ja päihdepalveluiden hallinnossa koordinoidaan paitsi ostettavien asumispalveluiden päätöksentekoa ja laskutusta myös perheiden aikuisten tukitoimena käytettävän päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon päätöksentekoa ja laskutusta.

Rajapinnat kuntoutumispalveluihin ja sivistystoimialaan

Etuuskäsittelyn ja sosiaalityöntekijän työnjaot sekä sosiaalityön asiakkuuden kriteerit työryhmässä (KAPSA – hanke) määritellään ja kuvataan vaihe vaiheelta TE-toimiston ja kuntoutumispalveluiden alaisen työllistymispalveluyksikön kanssa yhteinen palveluprosessi, jossa priorisoidaan yhteiset asiakkaat (300 ja 1000 päivää työmarkkinatukea saaneet). Kunnille tullee velvoite maksaa 50 prosenttia niiden asiakkaiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 300 päivää ja 70 prosenttia niiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 1 000 päivää, 1.1.2015 lukien.

Syksyllä 2014 käynnistyy kaksi pilottia sivistystoimialan kanssa:

Päiväkotien raportointia efficaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena päivähoitoon sijoitettujen lasten osalta; pilotoidaan Itäisessä sosiaalitoimistossa sekä Karhunaukion ja Maistraatinpolun päiväkodeissa.

Sähköisen lastensuojeluilmoitusten tekemistä; pilotoidaan sosiaalipäivystyksessä, Karhunaukion ja Maistraatinpolun päiväkodeissa sekä Mikaelin koulussa.

Sosiaalityön työtavan muutokset, etuuskäsittely

Koska sosiaalityössä on tarkoituksenmukaista tehdä työtavan muutoksia, on selvitetty asiakkaiden saamien palvelujen kohdentamista eniten sinne, missä tarve on suurin. Toisin sanoen osa asiakkaista voidaan katsoa selviytyvän pienemmällä tuella, kuten toimeentulotuen myöntämisellä. Näin ollen voidaan palvella laadukkaammin enemmän sosiaalityötä tarvitsevia asiakkaita. Tämän tuo muutoksia sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän väliseen työnjakoon.

Etuuskäsittelystä varataan aika tai pyydetään asiakasta varaamaan itse sosiaalityöntekijälle palvelutarpeen arvion laatimiseksi, jos näyttää että asiakkaan toimeentulotuen tarve jatkuu yli 3 kuukautta

Palvelutarpeen arvion jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi onko asiakkaalla tarvetta suunnitelmalliselle sosiaalityölle eli sosiaalityön asiakassuunnitelmalle. Mikäli sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan kanssa arvioi, että palvelutarpeen arvion perusteella asiakkaalla ei ole sosiaalityön tarvetta, niin sosiaalityön asiakassuunnitelmaa ei laadita ja jatkossa asiakas asioi ainoastaan etuuskäsittelyssä. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esim. vanhempainvapaalla ja kotihoidontuella olevat vanhemmat, eläkeläiset ja opintosuunnitelman mukaisesti etenevät opiskelijat. Sosiaalityöntekijä arvioi palvelutarpeen laatimisen jälkeen asiakkaan tilanteen aina tapauskohtaisesti, aloitetaanko sosiaalityön asiakkuus vai ei.

Etuuskäsittelijät käsittelevät perus- ja täydentävän toimeentulotuen riippumatta siitä onko asiakkaalla sosiaalityön asiakkuus vai ei. Sosiaalityöntekijät käsittelevät pääsääntöisesti ainoastaan ehkäisevän toimeentulotuen ja perusosan alennuspäätökset. Sosiaalityöntekijät laativat palvelutarvearviot ja asiakassuunnitelmat. Sosiaaliohjaajat käsittelevät uusien asiakkaiden toimeentulotuen tilanteessa, jossa toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan sosiaalisen tilanteen laajempaa selvittämistä esim. akuutit häätöasiat ja elatusvelvollisuus liittyvät asiat.

Lisäksi etuuskäsittelyyn kehitetään tiimimallin mukaiset työryhmät.

Riskinä on se, että aikuissosiaalityön laatu kärsii aikuissosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän kasvaessa. Osa asiakkaista jää suunnitelmallisen sosiaalityön ulkopuolelle sosiaalityöntekijän työmäärän kasvaessa, vaikka tarve sosiaalityölle olisi olemassa. Lisäksi ainakin alkuvaiheessa täydentävään toimeentulotukeen liittyvä harkinta voi lisätä etuuskäsittelijöiden työtä, jolloin hakemusten käsittelyajat voivat pitkittyä.

Vuoden alussa tulee voida valmistautua mahdolliseen palvelutakuun ylittymiseen, kun etuuskäsittelyyn siirretään enemmän toimeentulotuen käsittelyä. Tähän voidaan vastata suunnittelemalla muutos hyvin ja ottamalla toimeentulotuen yhdistelmäpäätös käyttöön ennen organisaatiomuutosta sekä suosimalla pidempiä päätöksiä. Lisäksi riskin toteumista voidaan torjua tarkentamalla toimeentulotukiohjeita täydentävän toimeentulotuen osalta ja lisäämällä turku.fi-sivulle toimeentulotukiohjeistusta asiakkaalle esim. usein kysytyt kysymykset, esimerkkilaskelma ja -päätös jne.

Toimintaan kohdistuvat hyödyt:

• Toimeentulotuen käsittely nopeutuu ja selkeytyy, kun yhdistelmäpäätös otetaan käyttöön.
• Etuuskäsittelyn ja sosiaalityön välinen yhteistyö selkeytyy, kun etuuskäsittelijät käsittelevät jatkossa kaiken perus- ja täydentävän toimeentulotuen. Etuuskäsittelystä sosiaalityöntekijälle siirrettävistä hakemuksista ns. ”punaisista kuorista” noin 65–75 % poistuu, kun etuuskäsittelijän päätösvaltaa lisätään.
• Täydentävä toimeentulotuki poistuu suurelta osin sosiaalityöntekijältä.
• Etuuskäsittelyn tiimiajatuksen ja etuuskäsittelyyn tarvittavan sosiaalityöntekijäresurssin myötä etuuskäsittelyn johtava sosiaalityöntekijä pystyy keskittymään hallinnollisiin tehtäviin 
• Palvelu laatu parantuu, kun kaikki asiakkaat saavat samanlaista kohtelua myös täydentävän toimeentulotuen osalta.
• Pelkät asiakassuunnitelman päivittämiseen liittyvät asiakastapaamiset vähenevät, kun kaikki asiakkaat eivät ohjaudu sosiaalityön asiakkuuteen.

Pilotti ennaltaehkäisevästä perhetyöstä Läntisessä sosiaalitoimistossa

On tärkeää panostaa lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin ja selvittää, mitä on ennaltaehkäisevän perhetyön käyttö lapsiperhesosiaalityössä. Työryhmä määrittelee yhteistyössä ehkäisevän terveydenhuollon kanssa ennaltaehkäisevän perhetyön sisällön, menetelmät ja yhteistyön. Työryhmän tulee määritellä työnjako ennaltaehkäisevän ja lastensuojelun avohuollon perhetyön välillä. Pilotti käynnistyy syksyllä.

Lastensuojelun intensiivinen perhetuki ja lastensuojelun perhetyö ovat keskeisiä avohuollon lastensuojelun tukitoimia. Perheen kotona tehtävä tukityö voi olla monessa tilanteessa lapselle ja perheelle parempi vaihtoehto kuin lapsen tai koko perheen sijoittaminen tukitoimena ulkopuoliseen laitokseen tai muuhun tukikeskukseen.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 28.5.2014

Sosiaalityön tulosalue esittää edellä avohuollon sosiaalityön kattavaa uudelleen organisointia, jotta lastensuojeluun saataisiin nykyistä enemmän asiakaskohtaista työaikaa. Kyseessä on selkeä painopisteen muutos, johon nyt on haettu mahdollisuuksia avohuollon omasta organisaatiosta.

Esitetty muutos on hyvinvointitoimialan vuoden 2014 strategisten tavoitteiden mukainen, tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työtä. Esitys ei ole ristiriidassa toimialan organisaation kehittämissuunnitelmien kanssa.

Muutosta on valmisteltu työryhmätyönä kevään ajan. Työskentelyyn on osallistunut laaja joukko sosiaalityön avohuollon esimiehiä ja työntekijöitä. Valmistelun ilmapiiri on ollut rakentava ja avoin. Työssä on tehty kattavasti riskianalyysit ja ongelmakohtiin on haettu ja edelleen haetaan ratkaisuja.

Asiakasvaikutukset

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työntekijäkohtaiset asiakasmäärät pienenevät hieman, asiakaskohtainen työaika lisääntyy. Toimintatapamuutoksilla parannetaan sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijöiden ja –ohjaajien sekä esim. varhaiskasvatuksen yhteistyötä lapsen asioissa. Nämä luovat edellytyksiä vaikuttavammalle lastensuojelutyölle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että ehkäisevän lastensuojelun mahdollisuus säilyy myös uudessa lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön Aikuissosiaalityössä osa asiakkaista siirtyy kokonaan etuuskäsittelyyn, mikä osalle asiakkaista voi olla palvelutason heikennys. Asiakaskohtaisella palvelutarpeen arviolla pyritään minimoimaan muutoksen haittavaikutukset.

Taloudelliset vaikutukset

Esitetty muutos voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kustannusneutraalisti. Henkilöstökustannukset kasvavat hieman vakanssimuutosten johdosta. Muutoksella tavoitellaan vaikuttavampaa avohuollon lastensuojelua, jonka taloudellinen tulos näkyy sijaishuollon tarpeen vähenemisenä. Tämän tulisi näkyä myös sijaishuollon kustannusten kasvun taittumisena ja vähitellen kääntymisenä laskuun.

Henkilöstövaikutukset

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työntekijäkohtainen asiakasmäärä pienenee hieman. Heillä on aikaisempaa parempi mahdollisuus keskittyä lastensuojeluun ja sen osaamisen kehittämiseen. Lapsiperhe- ja aikuissosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä kasvaa, kasvua on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Etuuskäsittelijöiden asiakasmäärä kasvaa. Kahden viimeksi mainitun ammattiryhmän kohdalla huolellinen asiakkaiden palvelutarpeen arvio ja työprosessien kehittäminen ovat muutoksen onnistuneen toteutuksen edellytyksiä.

Yritysvaikutukset

Esityksellä ei ole suoria yritysvaikutuksia. Lastensuojelun avohuollon palvelujen kilpailutus tuodaan lautakunnalle erillisenä esityksen alkusyksystä 2014.

Pidän sosiaalityön tulosalueen esityksen toteuttamista välttämättömänä askeleena, jotta lastensuojelun avohuollon tilanne saadaan nykyisestään kohenemaan.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 28.5.2014:

EhdotusSosiaalilautakunta päättää merkitä tiedoksi avohuollon lastensuojelun ja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön uudelleenorganisoinnin 1.1.2015 lukien.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.