Tiivistelmä sosiaalityön tulosalueen selvityksestä määrärahoista, jotka uhkaavat ennusteen mukaan ylittyä ja toimenpiteistä, joihin asian korjaamiseksi ryhdytään.

Liite 1Sosiaalityön tulosalueen selvitys

Toimenpiteet lastensuojelun kustannusten hallitsemiseksi

Avohuollon sosiaalityössä on keväällä 2014 suunniteltu sosiaalityön sisäisen työnjaon muuttamista. Tavoitteena on vahvistaa avohuollon lastensuojelua. Työn uudelleen organisoimisella lastensuojelutyötä tekevien avohuollon sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää pienennetään, jotta vaikuttavammalle työlle olisi edellytyksiä. Samasta syystä avohuollon tukitoimien käyttöä tehostetaan. Lastensuojelun perhetyön lisäksi myös intensiivinen perhetyö toimii täydellä henkilökunnalla ja molempien asiakasmäärät ovat kasvussa. Järjestöt tuottavat tärkeitä tukitoimia, kuten SPR:n Turun turvatalon koordinoima läheisneuvonpito, tukihenkilöt ja uutena ammatillisten tukihenkilöiden käyttäminen.

Vastaanottokodeissa kehitetään perheiden kanssa tehtävää työtä, joka tähtää lapsen palaamiseen omaan kotiinsa (kotiin päin – työote). Vastaanottokodeissa tehdään arviointi- ja tutkimustyötä.  Alle 3-vuotiaiden kiireellisiä sijoituksia on pyritty viime vuodesta lähtien tekemään päivystysperheisiin. Päivystysperheille maksetaan varallaolokorvausta, hoitopalkkiota ja kulukorvauksia. Myös Mäntymäen perhekeskuksessa työn tavoitteena on nuoren paluu kotiin. Työn painopiste on murrosikäisissä. Suurin osa vastaanottokodissa sijoitettuna / tutkimus- ja arviointijaksolla olleista lapsista ja nuorista palaa kotiin ja perheelle järjestetään tarvittaessa avohuollon tukitoimia.

Ostopalveluna hankittavat lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat ns. kotiinpäin tehtävää työtä (esim. perhearviointi, vanhemmuudenarviointi, ammatillinen tuki arjessa), joita kaupunki ei itse tuota tai joita ei ole riittävästi. Näiden hallinnointia ja seuraamista yksikkötasolla parannetaan. Tukiperheet ovat avohuollon tukea lapsiperheille, joilla ei ole omia tukiverkostoja ja tukisuhteita on vuosittain lisätty. Lastensuojelun tukipalvelujen kilpailuttamista valmistellaan. Ostopalvelulaitoksia on jouduttu käyttämään avohuollon sijoituksissa päihde- ja perhekuntoutuksen lisäksi myös omien vastaanottokotien ollessa täynnä. 

Lapsen etu on määräävä tekijä huostaan otetun lapsen sijoituspaikan valinnassa. Lastensuojelulaki asettaa kuitenkin perhehoidon ensisijaiseksi lapsen sijoitusmuodoksi. Jos tämä ei ole lapselle mahdollinen, selvitetään mahdollisuus kaupungin omiin lastenkoteihin sijoittamiseen. Ostopalvelujen käyttöä pyritään vähentämään. Ostopalveluja tarvitaan, kun lapsella on esim. vaikeita psyykkisiä tai päihdeongelmia. Ostopalvelut on kilpailutettu. Ostopalvelujen käytön kriteerit ovat tiukat ja niistä neuvotellaan aina sijaishuollon toimistopäällikön kanssa. Turulle maksaa oikeuden päätöksellä 26 lapsen huostaanoton kustannukset muille kunnille ja laskuttaa muilta kunnilta 12 lapsen kustannukset. Huostaanottojen kustannusten perimistä on tehostettu. Vuonna 2013 purettiin 5 lapsen huostaanotto ja huhtikuun 2014 loppuun mennessä 2 lapsen huostaanotto.

Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa oli vuoden 2012 lopussa 155, 2013 152 ja 28.4.2014 155 lasta. Perhehoitajien rekrytoinnissa on panostettu turkulaisten perheiden rekrytointiin ja ammatillisten perhehoitajien etsimiseen. Perhehoidon valmennusryhmiä on ollut keväällä 2014 ja syksyllä 2014 alkaa kaksi uutta ryhmää.

Perhehoidon lisäämiseksi palkkioita on korotettu, vuosina 2012 ja 2013 tasokorotuksin ja vuonna 2014 tilanteissa, joissa perhehoitaja jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta tai jos kyseessä on ammatillinen perhehoitaja. Lisäksi on tarkennettu palveluntuottajilta ostettavaa perhehoitoa ja lapsen sijoittamista läheisperheiseen. Perhehoito edellyttää onnistuakseen riittävästi tukea niin sijaisperheelle, lapselle kuin huostaan otettujen lasten vanhemmillekin. Syksyllä 2014 alkaa A-klinikan vetämä ryhmä huostaan otettujen lasten äideille.

Jälkihuollon sijoituksena ostopalvelulaitoksissa olevien nuorten kanssa suunnitellaan siirtyminen laitoksesta tuettuun asumiseen, joko jälkihuollon tukemana tai TALK -ohjausmallin mukaisesti, joka toimii yhteistyössä TVT- asuntojen kanssa. Tähän saatu Kaste-rahoitus v. 2013–2014. Ostopalvelujen käyttö on vähentynyt merkittävästi ja toiminta on osoittanut erittäin kustannustehokkaaksi. Myös perheisiin sijoitettuja nuoria ohjataan tuettuun asumiseen, jos nuoren tilanne ei vaadi perhesijoituksen jatkamista esim. opintojen loppuunsaattamiseksi.

Omien lastenkotien käyttöaste pyritään pitämään mahdollisimman korkeana ja sitä seurataan kuukausittain. Osassa laitoksia on vielä kahden hengen huoneita. Sijoitettavien lasten vaikeahoitoisuudesta johtuen niihin on sijoitettu vain yksi lapsi / huone. Omia laitoksia on arvioitava ja kehitettävä, jotta niissä voidaan vastata yhä vaikeampihoitoisempien lasten tarpeisiin.

Toimenpiteet sosiaalityön erityispalvelujen kustannusten hallitsemiseksi

Omien päihdehuollon yksiköiden (Sillankorvan ensisuoja, Niuskalan hoitokoti ja Paattisten huoltokoti) käyttö on ollut maksimaalista koko alkuvuoden 2014. Päihdehuollossa priorisoidaan kaupungin omia asumispalveluja.

Vaikeahoitoisimpia asiakkaita on jouduttu sijoittamaan ostopalveluihin. Ostopalveluissa olevien asiakkaiden kuntoutumista seurataan ja arvioidaan mahdollisuutta siirtyä kevyempiin palveluihin kunnon kohetessa. Päihdehuollon asumispalvelupaikkaa jonottaa 7.5.2014 ostopalveluista 6 asiakasta, kustannuslisäys on vuositasolla n. 100.000 €. Kustannuskasvun hillitsemiseksi päihdehuollon ostettuihin asumispalveluihin tehdään tiivistä yhteistyötä omien päihdehuollon laitosten sekä erikoissairaanhoidon tulosalueen kanssa, koska suurin osa uusista asiakkaista on kotiutettu sairaalasta. Palveluasumisen piirissä olevien kuntoutumista seurataan tarkemmin ja tavoitteena on siirtyminen kevyempiin palveluihin aikaisempaa lyhyempien asumisjaksojen jälkeen.

Paattisten huoltokodin paikkoja vapautuu tehostetun palveluasumisen tarpeessa oleville ja ostopalveluiden käyttö vähenee, mikäli toimintakyvyn arvioinnin perusteella asiakkaita voidaan siirtää itsenäiseen asumiseen vanhuspalveluiden kotihoidon turvin. 

Alle 30-vuotiaiden asumispalveluja suunnataan yhä enemmän itsenäiseen asumiseen asumisvalmennuksen ja konkreettisen arjen tuen avulla. Asumis- ja päihdepalveluissa pilotoidaan vuoden 2014 aikana (mukana 6 nuorta) yhteistyössä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ja viranomaistahojen kanssa nuoren asiakkaan lähtökohdista toimintamallia, jossa on tarjolla erilaisia porrastettuja tukipalvelukokonaisuuksia nuorten arkeen.

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito

Päihdehuollon kuntouttava laitoshoito kilpailutettiin ja uusien palveluntuottajien palvelut ovat käytettävissä 1.4.2014. Aikaisemmin palveluntuottaja peri asiakasmaksun suoraan asiakkaalta, nyt asiakasmaksu on lisätty hintoihin. N. 80 % asiakkaista sai 31.3.2014 saakka asiakasmaksut toimeentulotukena, nyt kunta perii asiakasmaksut.  Asiakasmaksujen ostopalveluiden kustannuksia lisäävä vaikutus on karkeasti arvioiden n. 250.000 €, joka taas näkyy vähennyksenä toimeentulotukimenoissa.

Päihdehuollon kuntouttavaan laitoshoitoon ohjataan ensisijaisesti työpaikoilta hoitoon ohjatut asiakkaat ja/tai lastensuojelullisin perustein. Kaikki hoitoonohjaukset käsitellään moniammatillisessa päihdetiimissä 1.6.2014, jotta avohoidon soveltuvuutta voidaan yhteistyössä arvioida. Asiakkaat ohjataan ensisijaisesti kilpailutuksessa edullisimmalla kokonaishinnalla palveluja tuottaville palveluntuottajille.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin on ohjautunut 11 uutta asiakasta alkuvuoden 2014 aikana. Kustannusvaikutus on vuositasolla n. 250.000 euroa. Tällä hetkellä jonossa on kuusi asiakasta. Asiakkaita on kaiken kaikkiaan n. 350. Asumispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden kuntoutumista seurataan tiiviisti sosiaalityössä. Konkreettinen yhteistyö Työvoiman palvelukeskuksen ja työkeskuksen kanssa on jo käynnistetty. Kustannuskasvun hillitsemiseksi sosiaalityön tulosalue tekee tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon tulosalueen kanssa pitkän tähtäimen suunnitelman toteuttamiseksi.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Kuntoutumispalvelujen tulosalueen suunnitellut toimenpiteet määrärahojen ylitysuhan johdosta

Kuntoutumispalvelujen määrärahojen ylitysuhka syntyy suurelta osin työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvusta. Kuntaosuuden kasvua on jo aikaisemmin yritetty hillitä lukuisilla toimenpiteillä, mutta näiden lisäksi tulosalueella valmistellaan seuraavia toimenpiteitä:

• lisämäärärahaesitystä palkkatukityöllistämiseen
• määrärahan hyödyntämiseksi tarvittavien henkilöstöresurssien toteuttamisvaihtoehtoja.
  Tarvittavan lisämäärärahan suuruudeksi on arvioitu 1.000.000 €. Asiakas siirtyy työssäoloehdon piiriin 6 kuukauden työsuhteen jälkeen. Tämän jälkeen asiakas on poissa ns. Kela-listalta neljä vuotta. Toteutettu työllistäminen maksaa kunnalle 4000 €/asiakas. Mikäli toimenpiteitä ei toteuteta kunnan maksaman 50 % työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset neljän vuoden ajalta ovat 17.000 € /vuosi. Lisämäärärahalla ja tarvittavilla resursseilla kyettäisiin työllistämään noin 200 asiakasta tänä vuonna lisää.
• selvitetään osallistumismahdollisuudet sosiaali- ja terveysministeriön osallistavaan sosiaaliturvan kokeiluun, jonka tarkoituksena on aktivoida ja kuntouttaa asiakkaita varsinaiseen työllistämistoimintaan.
• yritysyhteistyötä toteutetaan työnetsijäpalvelun ja avoimille markkinoille jalkautumisella.
  Sekä urasuunnittelijat että työkeskuksen työnjohtajat jalkautuvat noin 100 yritykseen hakemaan lisää palkkatukityöllistämiseen soveltuvia työpaikkoja. Uutena toimenpiteenä otetaan käyttöön edelleensijoittaminen, jolloin asiakas saadaan suoraan avoimille työmarkkinoille. Edelleensijoittamisessa asiakas ohjataan suoraan avoimille työmarkkinoille siten, että kaupunki maksaa 1 kk:n palkan, jonka jälkeen yritykset palkkaavat työntekijät ainakin viideksi kuukaudeksi, jolloin työssäoloehto täyttyy.
• kuntakokeilulle haetaan laajenemislupaa koko kaupungin alueelle. Tarkoituksena on tavoittaa jo tämän vuoden aikana 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jotka siirtyvät käsittelyssä olevan lakiesityksen perusteella kunnan maksuosuuden piiriin vuoden 2015 alusta.

Tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen ja controller Pekka Paatonen 6.5.2014

Erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen selvitys ja suunnitellut toimenpiteet määrärahojen ylitysuhan johdosta

Ennusteen mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Turun maksuosuus on ylittymässä budjetoidusta 4,8 M€ ja muut sairaanhoidon ostopalvelut 0,7 M€. Sen sijaan oma toiminta pysynee budjetissa.

Sairaanhoitopiirin palvelusuunnitelmaan 177,4 M€ ei sisältynyt ensihoitoa sairaankuljetusten osalta, joiksi EPLL:n johtokunta oli budjetoinut 4,4 M€. Näin sairaanhoitopiiri budjetoi Turun maksuosuudeksi itse asiassa 181,8 M€. Ero Turun omaan talousarvioon (177,3 M€) on 4,5 M€.

Yksi keino vaikuttaa kustannuksiin on sairaanhoitopiirin käyttö. Sairaanhoitopiirin muuttuneen kirjauskäytännön vuoksi luotettavaa tietoa alkuvuoden käytön muutoksista edellisiin vuosiin verrattuna saadaan kuitenkin vasta toukokuun lopulla. Kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa noudatetaan yhteisesti sovittuja hoitoketjuja ja hoidon porrastusta kuitenkin Terveydenhuoltolain 48 §:n mukaista potilaan valinnanvapautta kunnioittaen.

Siirtoviivepäivien kehityksestä on sen sijaan luotettavaa tietoa. Vuonna 2012 Turku maksoi siirtoviivepäivistä sairaanhoitopiirille yhteensä 3,5 M€ (ns. sakon osuus 1,5 M€), vuonna 2013 4,4 M€ (ns. sakon osuus 1,8 M€). Vuonna 2014 siirtoviivepäivät maksuineen näyttävät edelleen jatkavan samalla kasvu-uralla: alkuvuoden siirtoviivepäivien perusteella ennustetaan tämän vuoden maksuksi 4,8 M€, josta ns. sakon osuus 1,9 M€.

Sairaanhoitopiirissä työskentelevät kaksi Turun kotiutushoitajaa käyvät päivittäin läpi jonoon asetetut uudet potilaat ja poistavat jonosta ne, jotka kliinisesti eivät ole vielä siirtokunnossa. Siirtojono on siis todellinen. Puolet jonosta suuntautuu erikoissairaanhoidon sisätautiosastoille, puolet vanhuspalvelujen geriatriseen sairaalahoitoon.

Siirtoviivepäiväongelman ratkaisemiseksi Turun olisi saatava sairaalahoitoketjunsa viipymättä kuntoon. Sisätautisairaalasta on vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana jonottanut päivittäin keskimäärin 12 potilasta (vaihteluväli 5-19 potilasta) vanhuspalvelujen geriatriselle ja neurologiselle jatkokuntoutusosastolle sekä kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon (lähde: Päivätilastot). Nykykäsityksen mukaan kuntoutus pitäisi aloittaa viiveettä akuuttihoidon jälkeen. Geriatrisen sairaalahoidon kuntoutusosastojen potilaista pystytään kotiuttamaan vain n. 60 % (lähde: HILMO-tilastot 2013). Toisaalta vanhuspalveluiden geriatrisen sairaalahoidon jono vanhainkoteihin on ollut alkuvuoden n. 20 potilasta. Pitkäaikaissairaanhoitoon jonottaa akuuteilta ja kuntouttavilta osastoilta koko ajan lähes 10 potilasta. Sairaalahoitoketjun kuntoon saattaminen edellyttäisi sekä mahdollisuutta hallinnoida koko sairaalahoitoketjua yhtenä tehokkaana kokonaisuutena nykyisen kahden erillisen sairaalan sijaan että riittäviä ostopalveluita vanhainkoti/tehostetun palveluasumisen jonon purkamiseksi.

Muun sairaanhoidon ostopalveluiden ylitys johtuu pääasiassa valtion mielisairaaloiden käytöstä, mutta osa ylityksestä johtuu myös somaattisen vaativan laitoshoidon ylitysuhasta, kun kilpailutuksen jälkeen uusien sopimushintojen korotukset astuivat voimaan 1.4.2014 lukien.

Suurin osa turkulaisista potilaista joutuu valtion mielisairaalaan tuomioistuimen päätöksellä, joten mahdollisuudet vaikuttaa käytön aloittamiseen ovat rajalliset. Potilaiden kunnon edellyttäessä heitä pyritään kuitenkin siirtämään aktiivisti Turun omaan psykiatriseen sairaalaan.

Valtion mielisairaaloiden kustannuksia hyvinvointitoimialalle voitaisiin alentaa arviolta jopa 1 M€ saattamalla Turun valtion mielisairaaloilta ostamat palvelut sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausmenettelyn piiriin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 76 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle erikoissairaanhoidosta aiheutuneiden asiakas- tai potilaskohtaisten poikkeuksellisten suurten kustannusten tasauksesta tulee sopia sairaanhoitopiirikohtaisesti. VSSHP:n perussopimuksen 29 §:n mukaan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain määräämän markkamääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla. Kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito.

Perussopimuksen mukaan esim. hyvinvointitoimialan omassa psykiatrisessa sairaalassa hoidetut potilaat ovat tasausmenettelyn piirissä, mikäli sairaanhoitopiirin valtuuston määräämä 60 000 euron raja ylittyy saman sairauden hoidossa kalenterivuoden aikana. Turkulaiset valtion mielisairaaloissa hoidettavat potilaat eivät ole olleet tasausmenettelyn piirissä, vaikka perussopimuksen 29 §:n mukaan heidän pitäisi olla. Ehdotamme että asia saatetaan lain ja perussopimuksen mukaiseksi vuoden 2014 aikana siten, että potilaskohtaisesti esitettyjä laskuja vastaan sairaanhoitopiiri suorittaa lakisääteisen tasauksen vuoden 2014 lopulla.

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen, vanhuspalveluiden tulosalue:

Siirtoviivepotilaiden määrä on kevään aikana pysytellyt vastaavalla tasolla kuin viimevuonna, mikä tarkoittaa merkittävää ylitysuhkaa sairaanhoitopiirille maksettavissa menoissa.

Sairaalan vuodeosastolla pysyvää pitkäaikaishoitopaikkaa on viimeviikkoina odottanut keskimäärin 31–35 vanhuspotilasta. Paikkaa odottavat potilaat ovat hyvin sairaita, usein muistihäiriöisiä ja pysyvästi toimintakyvyltään niin huonoja, etteivät he sairaalan ja kotihoidon yhteisen, moniammatillisen arvion mukaan pysty enää selviytymään entisessä asuinpaikassaan.

Loppukevään ja kesäajan akuuttihoitopaikkojen toiminnan turvaamiseksi tulee Turun hyvinvointitoimialan hankkia pitkäaikaishoidon lisäpaikkoja. Välittömästi on mahdollista hyödyntää tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa hyväksyttyjen palvelutuottajien nyt vapaina olevia hoitopaikkoja ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa oleville n. 15–20 hoitopaikan lisäyksellä.

Edellä olevan perusteella esitetään, että hyvinvointitoimialan vanhuspalvelujen tulosalue lisää kilpailutuksessa hyväksyttyjen palveluntuottajien tehostetun palveluasumisen paikkoja 15–20 tehostetun palveluasumisen asumispaikalla jotta kaupunginsairaalan sairaansijoja saadaan vapautettua yliopistollisesta keskussairaalasta jatkohoitoa odottavien potilaiden käyttöön ja näin vähennettyä siirtoviivemaksuista aiheutuvia kustannuksia. Paikkojen lisäys voidaan tehdä joko ostopalveluina kilpailutuksessa hyväksyttyjen palvelutuottajien keskuudesta tai palvelusetelinä kaupungin auktorisoimista palveluntuottajista.

Enimmillään edellä mainittu toiminnan laajennus merkitsee 832.000 €:n menolisäystä vuositasolla, mikä on kuitenkin merkittävästi oman erikoissairaanhoidon tai siirtoviivemaksujen aiheuttamia kustannuksia vähemmän. Viimeisimmän hyvinvointitoimialan talousennusteen mukaan tämä menolisäys on katettavissa vanhuspalvelujen tulosalueella vuoden 2014 aikana syntyvillä säästöillä.

Tehty toiminnan laajennus huomioidaan vanhuspalvelujen tulosalueen opts-tavoitteissa siten, että vuoden lopussa käytössä olevaa paikkamäärän tavoitetta lisätään toiminnan laajennusta vastaavalla paikkamäärällä.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 20.5.2014:

Toimenpiteiden euromääräinen arvio tarkentuu uudistamisohjelman jatkovalmistelun yhteydessä.

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että hyvinvointitoimialan vanhuspalveluiden tulosalue hankkii 15–20 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa puitesopimuksessa hyväksytyiltä tai kaupungin auktorisoimilta palveluntuottajilta. Tehty toiminnan laajennus huomioidaan vanhuspalvelujen tulostavoitteissa.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että turkulaiset valtion mielisairaaloissa hoidettavat potilaat otetaan kalliin hoidon tasausmenettelyn piiriin kuntayhtymän perussopimuksen 29 §:n mukaan.

Muilta osin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja lähettää asian kaupunginhallitukselle tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.