Perusterveydenhuollon palvelut, tulosaluejohtaja Katariina Korkeila ja avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen 12.5.2014:

Turun terveyskeskuksella on tällä hetkellä kuusi terveysasemaa (toimipistettä): Keskustan (ml. Maarian lähipalvelupiste), Mäntymäen, Kirkkotien, Runosmäen (ml. Mullin lähipalvelupiste) ja Varissuon terveysasemat sekä Pansion ulkoistettu terveysasema. Terveysasemat palvelevat paitsi alueellaan asuvia turkulaisia, myös Terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden mukaisesti kaikkia turkulaisia ja myös muualla asuvia, jos ovat käyttäneet valinnanvapauttaan. Potilaat pyritään ohjaamaan ensisijaisesti aina samalle lääkärille hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi, mutta jo tällä hetkellä on ollut mahdollisuus ohjata potilas myös jollekulle toiselle lääkärille. Kiireellisissä asioissa on ollut mahdollista antaa aika myös terveysasemarajojen yli.

Osana perusterveydenhuollossa v. 2011 aloitettua selvitystyötä terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittämiseksi Turun Kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen markkinoinnin opiskelija tutki gradussaan potilaan kokemuksia pitkäaikaisen sairauden hoidosta Turun kaupungin perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen mukaan suurin osa asiakkaista arvosti sitä, että heillä on aina sama lääkäri. Vain seitsemän prosenttia vastaajista ei pitänyt sitä niin tärkeänä. Samassa tutkimuksessa turkulaiset olivat yleisellä tasolla tyytyväisiä palveluihin ja kiittelivät erityisesti asiallista kohtelua, asiantuntevaa palvelua ja hoidon hyvää organisointia.

Tammikuussa (14.1.2014 § 8) sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellyn terveysasemien palveluanalyysin mukainen palveluprosessien selvitystyötä on tehty perusterveydenhuollon hallinnon ja terveysasemien vastaavien lääkärien ja osastonhoitajien tiiviinä yhteistyönä. Työtä on paljon ja selvitystyö on vielä kesken. Näyttää ilmeiseltä, että vaikka moni asia toimii erittäin hyvin, on prosesseissa paljon kehitettävää. Erityisesti on tarkasteltu pitkien jonotusaikojen problematiikkaa. Mitään yksittäistä sellaista keinoa ei ole, jolla nykyisessä taloustilanteessa jonot saisi poistettua; jono-ongelma vaatiikin lähestymistä ja toimenpiteitä monelta suunnalta. Terveysasematoimintaan liittyviä prosesseja on tarkoitus nyt yhtenäistää ja prosessoida siten, että jonotusaikojen lyhenemisen lisäksi palvelut voitaisiin kohdentaa oikein eli lääketieteellisen tarpeen mukaisin perustein.

Vastaanottoaikojen antamiseen liittyvää prosessia kehitetään nyt seuraavilla tavoilla:

1.   Terveysasemien puhelinpalvelujärjestelmän (TeleQ) uuden version myötä avautuu nykyistä huomattavasti joustavampi mahdollisuus antaa aikoja yli terveysasemarajojen. Potilaat soittavat edelleen omien terveysasemiensa puhelinnumeroon, jolloin vältetään yhden numeron ruuhkautuminen (TeleQ-puheluita tulee kuukaudessa keskimäärin 28 000 kpl). Uusi versio on käyttöön otettavissa, kun sitä ylläpitävä palvelin saadaan päivitettyä. Asia on työn alla IT-palveluissa. Uutta versiota odoteltaessa voidaan avata nykyistä useammalle hoitajalle oikeudet hakea vanhan version kautta ajanvaraustietoja myös muilta asemilta. Tämä on nykyjärjestelmissä kuitenkin varsin aikaavievää ja prosessina työläs.

2.   Potilastietojärjestelmä Pegasoksen uusi versio otetaan käyttöön syksyllä 2014; tämän jälkeen vastaanottojen aikapohjat yhtenäistetään niin, että vastaanottoaikojen antaminen on aiempaa yksinkertaisempaa ja tasapuolisempaa. Jatkossa työlistasuunnittelu tapahtuu keskitetysti ja sitä hallinnoidaan yhtenäisesti, millä pyritään yhdenvertaisiin ja samanaikaisiin palveluihin eri terveysasematoimipisteissä. Kiireettömät ajat avataan nykyistä laajemmin internetiin, jolloin aikojen varaaminen onnistuu myös sähköisesti. Osalla turkulaisista sähköinen asiointi on jo käytössä. Sähköisten palveluiden käytettävyyttä laajennetaan (mm. omahoito-osio), minkä osalta tehdään myös valtakunnallista yhteistyötä. Tavoitteena on vähentää vastaanottokäyntien tarvetta ja lisätä kuntalaisen omahoitovalmiuksia ja -mahdollisuuksia.

3.   Potilaan palveluprosessin sujuvoittamisen ja kehittämisen suunnitelmat pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Potilas mm. ohjataan yhteydenoton jälkeen hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan palvelun tai ammattilaisen puoleen resurssien mahdollistamissa rajoissa (vrt. päihdetyöntekijä, fysioterapeutti).

4.   Käyttöön otettavan tuotteistusohjelman (pDRG) avulla saadaan todelliset sairaus- ja hoitoepisodikohtaiset menot sidottua potilaskohtaisesti, jolloin kustannusvertailu ja –tietoisuus tulevat läpinäkyviksi. Eri terveysasematoimipisteiden kustannukset näkyvät tällöin sitä käyttävien potilasryhmien aiheuttamien todellisten (ei pelkästään laskennallisten) kustannusten muodossa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 13.5.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä väliraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti, että lautakunnalle annetaan 26.8.2014 tilannekatsaus asiasta.