Projektijohtaja Taina Kaila, vs. palvelupäällikkö Tiina Turja ja vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski 11.2.2014:

Sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto

Turku on tehnyt yhteistyötä Espoon, Kouvolan, Oulun ja Tampereen, kanssa sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on kansallisen sähköisen palveluseteliratkaisun syntyminen. Palveluseteliprosessit ovat monelta osin kunta- tai palveluriippumattomia, joten on tarkoituksenmukaista kehittää ratkaisu, joka on kaikkien kuntien käytettävissä. Järjestelmää on mahdollista käyttää myös ostopalveluprosesseihin.

Palvelusetelilain tarkoituksena on ollut lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.

Sähköinen järjestelmä edistää näihin tavoitteisiin pääsemistä, tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin ja nopeuttaa palveluseteleihin liittyviä prosesseja. Palveluseteliin liittyviä prosesseja ovat mm. palveluntuottajaksi hakeutuminen, palveluntuottajan hyväksyntä, palveluntuottajien etsintä ja vertailu, palvelun käyttäminen, annetun palvelun raportointi ja hoitoketjujen kirjaus, laskutus ja laadun seuranta. Kunnan näkökulmasta järjestelmä vähentää huomattavasti hallinnollista ja manuaalista työtä.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell on päättänyt 7.1.2013 § 1, että palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sekä toiminnan muutoksen toteuttamisprojekti (PSOP) käynnistetään ja hankkeen omistaja on Turun hyvinvointitoimiala ja toimialajohtaja Riitta Liuksa.

Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2014 ja 2015. Palveluntuottajarekisteri valmistuu maaliskuussa 2014.

Omaishoidon tuen palvelusetelin sääntökirja

Omaishoidon tuen palvelusetelin hyväksymisasiakirjaa on täsmennetty viimeksi vuonna 2009 ja täsmennetyn hyväksymisasiakirjan mukaisia palveluntuottajia on hyväksytty 1.1.2010 alkaen. Sisällöllisesti asiakirjaa tulisi uusia siten, että omaishoidon tuen palvelusetelissä otettaisiin käyttöön sääntökirja. Sääntökirja sisältää palveluntuottajan, asiakkaan ja kunnan oikeudet ja velvollisuudet. Ensisijaisesti se on palveluntuottajaan toimintaa ohjaava asiakirja ja siihen on koottu mm. palveluntuottajaa koskevat lain mukaiset kriteerit ja kunnan asettamat kriteerit.

Liite 1Sääntökirja

Sääntökirja on tarkoitus ottaa käyttöön 1.5.2014 ja palveluntuottajien haku on tarkoitus käynnistää maaliskuussa. Haku on tarkoitettu sekä vanhoille että uusille palveluntuottajille.

Omaishoidon tuen palveluseteliyrittäjäksi palveluntuottajat hakeutuvat edellä mainitun sähköisen järjestelmän kautta.

Omaishoitoa tukeva palveluseteli

Omaishoitoa tukeva palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. Palveluseteli on tarkoitettu omaishoidon tukea saaville turkulaisille. Omaishoidon tuen palvelusetelillä on tarkoitus tukea omaishoidettavan voimavaroja ja kotona asumista sekä omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia.

Omaishoidon tuen palvelusetelin myöntämisestä päättää sosiaali- ja terveystoimen viranhaltija omaishoidettavakohtaisesti. Omaishoitajan tulee pystyä hallinnoimaan palveluseteliin liittyviä asioita, kuten palveluntuottajan kanssa yksityiskohdista sopimisen.

Vuonna 2013 omaishoidon tuen palveluseteleitä myönnettiin 276 asiakkaalle, joista noin 200 asiakasta käytti seteliä kuukausittain (sis. sekä alle 18-vuotiaat että yli 18-vuotiaat).

Omaishoidon tuen palvelusetelin arvo

Omaishoidon tuen palveluseteli on Turussa ollut asiakkaille maksuton tukipalvelumuoto, eli asiakkailla ei ole ollut lainkaan omavastuuosuutta. Palvelusetelin konseptiin kuuluu kuitenkin lähtökohtaisesti asiakkaan omavastuuosuus, joka käytännössä tuottaa asiakasvalintojen myötä palveluntuottajien välille terveen kilpailutilanteen.

Tällä hetkellä omaishoidon tuen palveluseteliyrittäjäksi hyväksyttyjä palveluntuottajia on 39. Palveluntuottajien tuntihintojen vaihteluväli on 24,59 – 50 euron välillä (klo 7 – 18). Hintojen keskiarvo on 32,30 ja mediaani 31 euroa.

Jos palvelusetelin arvoksi määritellään 27 euroa/tunti, niin palveluseteleitä voidaan myöntää asiakasta kohden 2 – 3 tuntia kuukaudessa lisää. Jos asiakkaat eivät näitä lisätunteja tarvitse, niin silloin voidaan palveluseteleitä myöntää noin 25 – 35 uudelle asiakkaalle. Näin ollen luovutaan palvelusetelin maksuttomuudesta.

Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Jos asiakas valitsee keskihintaisen palveluntuottajan ja hänelle on myönnetty 10 tuntia palveluseteleitä, niin hänen omavastuuosuudekseen jää 63 euroa [(32,30 – 26) x 10]. Jos palvelun hinta on alhaisempi kuin palvelusetelin arvo, niin asiakkaalle ei tule lainkaan omavastuuosuutta ja palveluntuottaja laskuttaa kunnalta tuntihintansa arvon, ei palvelusetelin arvoa.

Palveluseteleitä on nykyisen käytännön mukaan myönnetty pääasiassa käytettäväksi arkipäivinä päiväaikaan. Uudistettu palveluseteli myönnettäisiin siten, että sitä ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan ja viikonpäivään, vaan jokainen asiakas voi käyttää setelin haluamanaan aikana, koska maksaa itse omavastuuosuuden. Nykyisen käytännön mukaan esimerkiksi sunnuntaina käytetty palveluseteli on tullut kunnan kokonaan maksamaksi ja hyvin kalliiksi.

Tulosaluejohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että

• omaishoidon tuen palvelusetelin sääntökirja hyväksytään käyttöönotettavaksi 1.5.2014 alkaen ja virasto oikeutetaan tekemään siihen vähäisiä muutoksia tarvittaessa
• hyväksymismenettely käynnistetään
• se oikeuttaa vanhuspalveluiden tulosaluejohtajan hyväksymään sääntökirjan kriteerit täyttävät palveluntuottajat
• omaishoidon tuen palveluseteli on arvoltaan 27 €/tunti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.