Tulosaluejohtaja Leila Visa, vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen ja tulosaluejohtaja Sari Ahonen:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 14.1.2014 § 14 vuoden 2014 osalta perhehoitajille maksettavista hoitopalkkioista ja kulukorvauksista. Päätöstä on syytä täsmentää ammatillisen perhehoidon osalta. Lisäksi on syytä täsmentää ohjeistusta ostopalveluperhehoidosta sekä yksityisestä sijoituksesta ja läheisverkostoratkaisusta. Tässä esityksessä kerrotaan lisäksi Turun omien perhehoitajien rekrytointiprosessista vuonna 2014.

Turun oma perhehoito

Ulkopuoliset sijoitukset yksikön rekrytoivat ohjaajat vastaavat uusien perhehoitajien rekrytoinnista ja rekrytoinnin organisoinnista. Perhehoidon yhteistyötä tehdään Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön ja Satakunnan kanssa. Rekrytointisuunnitelma tehdään vuosittain. Perhehoitajien rekrytointia tehdään mm. osallistumalla vuosittain tietyille messuille ja pitämällä perhehoidon infopistettä säännöllisesti Turun kaupunginkirjastossa ja jakamalla kirjallista informaatiota. Ulkopuoliset sijoitukset yksikkö on tehnyt yhteistyötä Turun kaupungin viestinnän kanssa perhehoitoon liittyen jo usean vuoden ajan, vuodelle 2014 on tehty erillinen perhehoidon viestintäsuunnitelma. Turun perhehoidon tapahtumista informoidaan Turku.fi -sivuilla.

Perhehoitajiksi aikovat valitaan valmennukseen alkuhaastattelun ja kotikäynnin perusteella. Valmennuksia pyritään järjestämään vuosittain 3-4 ryhmälle. Perhehoidon valmennusta antavat palveluntuottajat on kilpailutettu, kilpailutuskausi päättyy 31.12.2014.  Valmennukseen valitut perheet saavat valmennuksesta palautteen, jossa kiinnitetään huomiota perheen sopivuuteen perhehoitajaksi. Valmennuksen jälkeen perhehoitajiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Lastensuojelulain mukaista on, että jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle pyritään löytämään lapsen tarpeisiin parhaiten vastaava valmennuksen käynyt perhe.

Perhehoitoon sijoitetun lapsen asioissa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä työskentelee tiiviisti sekä lapsen, perhehoitajan että lapsen läheisverkoston kanssa. Perhehoidon sijoituksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että lapsen kontakti omaan vanhempaan ja lähiverkostoon säilyisi sijoituksen aikana. Lastensuojelulaki korostaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuuta tavata asiakkuudessa oleva lapsi riittävän usein. Lapsen tapaamiset tulee myös kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan. Perhehoidon lisääntymisen yhteydessä tulee huomioida, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä olisi tarpeeksi aikaa tehdä työtä perhehoitoon sijoitetun lapsen, sijaisperheen ja verkostojen kanssa. Tiiviillä yhteistyöllä hoidetaan samalla perhehoidon valvontatehtävää, joka lastensuojelulaissa on osaltaan asetettu lapsen sijoittaneen kunnan tehtäväksi. Muuta ulkopuolista perhehoitoa valvovaa viranomaista ei ole.  

Ammatillinen perhehoitaja

Sijoitettavan lapsen hoidon tarve ja vaikea oireilu asettaa rajoituksen sille, että lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon. Perhehoidon rekrytoinnissa ja valmennuksessa onkin kiinnitetty huomiota sellaisiin perhehoitajiksi aikoviin, joiden ammatillinen koulutus antaa valmiudet vaikeahoitoisemman lapsen tai nuorten hoitamisesta. Valtakunnallisesti ao. perhehoitajia kutsutaan ammatillisiksi perhehoitajiksi.

Ammatillisena perhehoitajana toimivat sijaisperheet ovat erityistä hoitoa vaativille lapsille ja vanhemmille lapsille. Ammatillisessa sijaisperheessä edellytetään toiselta vanhemmalta riittävää sosiaalialan koulutusta (esim. sosionomi AMK, lähihoitaja) ja soveltuvuutta perhehoitajaksi sekä pidempiaikaista kokemusta lasten ja nuorten parissa työskentelystä. Perhehoitajaksi aikovan soveltuvuus ammatilliseksi sijaisperheeksi arvioidaan perhehoidon valmennuksen yhteydessä sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja työparityönä.

Ammatillisen perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 14.1.2014 § 14 vahvistanut ammatillisen sijaisperhehoidon hoitopalkkioksi maksimissaan 150,56 €/vrk (4517€/kk). Korkeinta hoitopalkkiota esitetään maksettavaksi ammatilliselle perhehoitajalle tilanteessa, että kumpikin vanhempi on kotona hoitamassa sijoitettua lasta tai nuorta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.1.2014 § 14 vahvistamaa korotetun hoitopalkkion suuruista hoitopalkkiota 2478,26 € esitetään maksettavaksi ammatilliselle perhehoitajalle tilanteessa, että vain toinen ammatillista perhehoitoa antavista vanhemmista on kotona hoitamassa sijoitettua lasta tai nuorta.

Ammatillisen perhehoitajan ja kunnan välille laaditaan toimeksiantosopimus, jossa määritellään tapauskohtaisesti, mitä hoitopalkkio sisältää.

Ammatilliselle perhehoitajalle maksettava kulukorvaus

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista (Perhehoitajalaki 3 §). Perhehoitajalain mukainen kulukorvauksen minimimäärä on 406 € kuukaudessa. Alle 13 -vuotiaasta lapsesta maksettava kulukorvaus on 548,34 € ja yli 13-vuotiaan lapsesta maksettava kulukorvaus on 676 € (Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.1.2014 § 14).   

Palveluntuottajalta ostettava perhehoito

Erityisissä tilanteissa, esim. silloin, kun sijoitettavana on ollut erityistä hoitoa tarvitsevia sisaruksia, perhehoitoa on ostettu perhehoitopalveluja tarjoavilta palveluntuottajilta. Tällöinkin perhehoitajaksi valitaan perhe, joka kykenee parhaalla tavalla vastaamaan sijoitettavan lapsen tarpeisiin.

Perhehoitoa ostavan kunnan ja perhehoitajan välille solmitaan lapsikohtainen toimeksiantosopimus. Perhehoitoa tarjoavien palveluntuottajien kanssa laaditaan suorahankintasopimus, jonka liitteenä on palveluntuottajan selvitys siitä, mitä palveluntuottajalle maksettava vuorokausihinta sisältää. Perhehoitoa tarjoaville palveluntuottajille maksetaan korvaukseksi vuorokausimaksu, josta palveluntuottaja maksaa perhehoitajalle hoitopalkkion ja kulukorvauksen sekä huolehtii kaikista perhehoitajan tarvitsemista palveluista (esim. työnohjaus, lastenhoito, siivousapu, valvotut tapaamiset lapsen ja tämän vanhemman kanssa). Nk. ostopalveluperhehoitoon sijoitettujen lasten lapsilisä peritään kunnalle hoidon korvaukseksi.

Lapsen sijoittaminen läheisperheeseen

Yksityinen sijoitus

Kun lapsen huoltaja sopii lapsensa hoidosta muutoin kuin tilapäisesti hoitajaksi ryhtyvän henkilön kanssa siten, että lastensuojelun työntekijät eivät myötävaikuta hoidon järjestämiseen, kyseessä on lastensuojelulain 81 § mukainen yksityinen sijoitus. Yksityisestä sijoituksesta tulee ilmoittaa sosiaalihuollon vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen sijoituksesta on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Sosiaalitoimi selvittää yksityisesti sijoitetun lapsen olosuhteet ja hyväksyy tai hylkää yksityisen sijoituksen em. henkilöiden tekemän ilmoituksen jälkeen. Yksityisestä sijoituksesta huolimatta lapsen biologisille vanhemmille jää lapsen elatusvelvollisuus.

Läheisverkoston kartoitus ja läheisverkostoratkaisu

Lastensuojelulain 32 §:n 1 momentin mukaan ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvitys voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä.

Lapsen läheisverkoston kartoittamisen tarkoituksena on selvittää, löytyykö lapselle läheisistä henkilöistä joku, joka voisi ja haluaisi vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta siten, että lastensuojelulain perusteella tapahtuva kodin ulkopuolinen sijoitus voitaisiin välttää. Jos lapsen läheisverkostosta löytyy henkilö, joka kykenee vastaamaan lapsen hoidosta ja turvaamaan lapsen kehityksen, voidaan tehdä huoltajuusjärjestelyjä joko sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vanhempien välillä tai oikeuden päätöksellä, mikäli lapsen hoitoonsa ottava ei ole lapsen vanhempi. 

Kuntaliiton ohjeistuksen (2011) mukaan lastensuojeluviranomaisen suorittama läheisverkoston kartoitus on sellaista sosiaaliviranomaisen myötävaikuttamista, jonka perusteella lasta hoitavalle henkilölle/määrätylle huoltajalle muodostuu perhehoitajalakiin verrattava asema ja oikeus perhehoitajalain mukaisin palkkioihin ja kulukorvauksiin. Kuntaliitto tuo kuitenkin esille, että sosiaaliviranomaisen tehtävä on palveluperiaatteen mukaisesti ja neuvontavelvollisuutensa puitteissa antaa neuvoja ja ohjausta tilanteessa, että kuntalainen tarvitsee sitä lapsensa hoidon järjestämiseksi.  

Lapsi voidaan läheisverkoston kartoittamisen jälkeen sijoittaa läheisperheeseen ilman huostaanottoa, jolloin turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja tasapainoiseen kehitykseen lievimmällä perheeseen kohdistuvalla interventiolla. Tällöin läheisverkostoon kuuluva lasta hoitava perhe ei toimi kunnan toimeksiantosopimukseen perustuvana perhehoitajana. Lapsen elatus turvataan vahvistamalla lapsen elatusvelvollisille vanhemmille elatussopimus sekä maksamalla lapsen hoitajalle lapsilisä ja muut lapsen saamat etuudet.

Läheisverkostoratkaisu tulee kyseeseen vain sellaisissa tilanteissa, että lapsen hoitoonsa ottava kykenee suojaamaan hoidossaan olevaa lasta, jos tämän vanhemmalla on esim. mielenterveyden epävakautta tai päihteiden ongelmallista käyttöä, joka on vaaraksi lapsen kasvulle ja kehitykselle. Mikäli lasta hoitava ei kykene suojaamaan lasta, tulee kyseeseen lapsen sijoittaminen lastensuojelulain mukaisen huostaanoton kautta. Myös läheisverkostoratkaisussa lapsen hoitoonsa ottavan olosuhteet ja kyky turvata lapsen kasvu ja kehitys arvioidaan sosiaalitoimessa.

Läheisverkostoratkaisuja sijoitusmuotona on seurattu Kuusikkokunnissa vuonna 2012. Kuusikkokunnissa läheisverkostoratkaisuja tehtiin vuonna 2012 Helsingissä ja Vantaalla yhteensä 68. Turussa läheisverkostoratkaisuun liittyviä sijoitusprosessia ollaan kehittämässä avo- ja sijaishuollon yhteistyönä.

Ohjeistuksena on, että läheisverkostoratkaisussa lapsen hoitoonsa ottavalle perheelle maksetaan perhehoitajalain mukaista 2 §:n mukaista hoitopalkkiota ja 3 §:n mukaista kulukorvausta. Kulukorvauksesta vähennetään lapselle maksetut etuudet (lapsilisä, elatustuki ja vammaistuki). Lapsen elatusvelvolliset vanhemmat tekevät elatussopimuksen ja elatustuki tai elatusapu maksetaan lasta hoitavalle henkilölle. Lapsen muiden kulujen huomioimisesta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä erillisen ohjeen mukaisesti.

Liite 1Perhehoitajille maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus vuonna 2014

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 21.2.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää

• merkitä tiedokseen Ulkopuoliset sijoitukset yksikön perhehoidon rekrytointiprosessin, ammatillisen ja ostopalveluperhehoidon prosessin sekä avo- ja sijaishuollon läheisverkostoratkaisuprosessin ja
• että ammatillisille perhehoitajille maksettavaa hoitopalkkiota ja kulukorvausta muutetaan 1.1.2014 lukien seuraavasti:
• ammatilliselle perhehoitajalle maksettava hoitokorvaus on maksimissaan 150,56 €/vrk perhehoitajille, joista kumpikin vanhempi on kotona hoitamassa sijoitettua lasta. Ammatilliselle perhehoitajalle, jossa yksi vanhempi on hoitamassa sijoitettua lasta, maksetaan korotetun hoitopalkkion suuruista hoitopalkkiota 2478,26 €/kk. Kulukorvaus maksetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.1.2014 § 14 tekemän päätöksen mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.