Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Katariina Korkeila 7.1.2014:

Nykytilan kuvaus

Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Turun terveysasemien koko muotoutui nykyiselle noin 18 000 – 22 000 asukkaan tasolle PARAS-puitelain hengessä sosiaali- ja terveystoimien yhdistyessä vuonna 2009. Terveysasemien tämänhetkistä kokoa määrittävät erityisesti käytettävissä olevat tilat, mutta myös tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja –määrä sekä jossain määrin alueelliset erityispiirteet. Terveydenhuoltolain myötä turkulaisilla on oikeus valita terveysasema, josta he haluavat saada perusterveydenhuollon palvelut. Turkulaisista runsaat 3400 (1,9 %) on käyttänyt tätä oikeuttaan toukokuun 2011 jälkeen.

Odotusaika kiireettömään terveyskeskuslääkärin hoitoon vaihtelee jonkin verran riippuen lääkäristä, lääkärin muusta työnkuvasta, terveysasemasta ja vakanssien täyttötilanteesta. Nopeimmillaan kiireettömään hoitoon pääsee noin viikossa, pääsääntöisesti jonotusaika on 20–40 päivää, joskus jopa 80 päivää. On myös esitetty kysymyksiä siitä, onko palvelu eri terveysasemilla samanhintaista ja onko hoidosta väestölle koituva terveyshyöty yhtäläistä. Turun väestö käyttää terveysasemia varsin kattavasti: keskimäärin 35 % väestöstä käy vuosittain terveysaseman lääkärillä, ja jos mukaan otetaan myös sairaanhoitajakäynnit, nousee peittävyys 40,5 %:iin. Terveyskeskuslääkärikäyntien peittävyys on Turussa parempi kuin esim. Helsingissä, Espoossa ja Tampereella (SOTKAnetin tilastotieto vuodelta 2011). Turun terveysasemilla on käytössä ns. listamalli, jossa pitkäaikaissairaat on listattu lääkäreille. Tämän lisäksi mallissa on lähtökohtaisesti säilytetty aiemmat väestö- ja aluejaot hoidon jatkuvuuden takaamiseksi. Pitkäaikaissairaus on merkitty potilastietojärjestelmässä yli 26 000 turkulaiselle.

Palveluprosessin muutostarve

Jotta julkisten resurssien riittävyys turvattaisiin, tulee palveluita tarkastella uudenlaisella tavalla: miten asiat voisi tehdä toisin kuin nyt, kuitenkin siten että palvelut turvataan terveydenhuoltolain mukaisina ja kalliit myöhäiskustannukset vältetään. Käynnissä olevat hankkeet ja teknologiaratkaisut tekevät mahdolliseksi hyvinkin uudenlaisten toimintamallien tutkimisen. Turun kaupungissa ja hyvinvointitoimialalla on parhaillaan ollut käynnissä ainakin kaksi selvitystyötä, joissa tarkastellaan nykyisten prosessien toimivuutta ja haetaan uusia toimintamalleja: NHG:n toteuttama sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen arviointiprosessi sekä Elisan toteuttama Kuntasektorin uudet palvelumallit –tutkimus. Lisäksi vuonna 2012 PwC toteutti sosiaali- ja terveystoimen potilasvirta-analyysin, jonka johtopäätöksiä ei vielä ole täysimittaisesti hyödynnetty.

Käynnissä olevia palvelumallihankkeita ovat ainakin omat eTerveyspalveluiden kehittämistä koskevat hankkeet sekä ulkopuolisella osarahoituksella toimivat Kaste 2 –hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille, Varissuon Kuntakokeilu ja Arkeen voimaa –hanke. Hankkeiden kohderyhminä ovat toisaalta palveluprosessit, toisaalta erilaiset riskiryhmät.

Palveluprosessien keventämiseksi tehdyt kokeilut eivät ole aina antaneet kovin rohkaisevia tuloksia kustannusten vähenemisen näkökulmasta. Tähän on useita syitä, erityisesti palvelutarpeen lisääntyminen ja perusrakenteiden pysyminen ennallaan osaprosessin muuttumisesta huolimatta, mutta myös se että palveluprosessin keventäminen saattaa tuoda mukanaan jonkin muun tarpeen lisääntymisen (esim. käynnin korvaavien puheluiden yhteydessä on aiempaa enemmän tarvetta määrätä lisätutkimuksia, joita aiemmin määrättiin vastaanottokäynnin yhteydessä).

Muualla Suomessa on käynnissä erilaisia hankkeita, joissa palveluprosessia pyritään parantamaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnissä mittava palvelumuotoiluhanke, jossa potilaat on segmentoitu riskiprofiilin ja muiden tarpeiden mukaan terveyshyöty- ja episodipalveluihin. Tavoitteena on suunnata palvelut niitä eniten tarvitseville siten, että prosessi on selkeä ja palvelut koordinoidaan keskitetysti; sellaiseen palveluun panostetaan, jolla on mahdollista lisätä potilaan saamaa terveyshyötyä.

Pitkät (tai asemittain/lääkäreittäin vaihtelevat) odotusajat kiireettömään hoitoon eivät ole niinkään itsenäinen ongelma kuin oire siitä, että palveluprosessi ei toimi optimaalisella tavalla. Kun tarkastellaan niitä ongelmakohtia, joita terveysasemapalveluissa niin Turussa kuin muualla Suomessakin tällä hetkellä on, voidaan todeta että palvelutarpeen kasvaessa ja terveyspalveluiden palveluprofiilien muuttuessa suuremmat volyymit ovat johtaneet koneiston yskimiseen ja ongelmiin. Tällaisessa tilanteessa yksittäisillä pienillä muutoksilla ei useimmiten ole mahdollista saada aikaan toivottua pysyvää lopputulosta esim. hoitoprosessin paranemisena tai potilaslähtöisyyden lisääntymisenä. Toisaalta henkilöstön sitoutuminen mihin tahansa prosessimuutokseen on oleellista, jotta muutos olisi läpi vietävissä ilman kohtuutonta työhyvinvoinnin heikkenemistä. Uudenlainen tekeminen vaatii hyvän koordinaation lisäksi myös taitavaa ja riittävän lähellä tapahtuvaa johtamista.

Analyysi nykytilasta ja kehittämiskohteiden mahdollisista ratkaisu- ja aikatauluehdotuksista on liitteenä.

Liite 1Terveysasemapalveluiden nykytilan analysointia ja ongelmanratkaisuehdotuksia

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 8.1.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että perusterveydenhuollon palveluiden tulosalue selvittää kevään 2014 aikana edellytykset käynnistää yhden ajanvarausnumeron ja palvelupisteen mallin, jossa ajanvarausaikoja annetaan tarpeen mukaan yli nykyisten terveysasemarajojen. Tämä selvitys on osa vuoden 2014 aikana tehtävää palveluprosessien laajempaa selvitystyötä, jonka tavoitteena on uudenlainen terveysasemapalveluiden prosessi.

PäätösSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että perusterveydenhuollon palveluiden tulosalue selvittää kevään 2014 aikana edellytykset käynnistää yhden ajanvarausnumeron mallin, jossa ajanvarausaikoja annetaan tarpeen mukaan yli nykyisten terveysasemarajojen. Tämä selvitys on osa vuoden 2014 aikana tehtävää palveluprosessien laajempaa selvitystyötä, jonka tavoitteena on uudenlainen terveysasemapalveluiden prosessi ja hallinnollinen kokonaisuus.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.