Sijaishuollon vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen ja avohuollon toimistopäällikkö Minna Virta 26.11.2013:

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen liittyen seuraaviin asioihin:

• lastensuojelussa käytetään liiaksi huostaanottoja
• lastenkotien ja sijaiskotien määrät ovat kasvaneet
• lastensuojelun ei tule olla yksityistä liiketoimintaa

Liite 1Valtuutettu Timo Laihisen ym. aloite sijaiskotipalvelujen yksityistämisen vähentämiseksi

Toimenpide-ehdotuksina valtuustoryhmä esittää, että pitää panostaa ennaltaehkäisyyn ja että huostaanottopäätöksiin tulee kirjata tiedot perheen tilasta. Lisäksi esityksenä on, että lastensuojelun mielikuvaa pitää pystyä parantamaan sekä että mitoitetaan Turun kaupungin mahdollisuudet tarjota omana toimintanaan sijaishuolto.

Ehkäisevä lastensuojelu

Kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetusta sekä muita kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja siten, että palvelujen avulla tuetaan lapsia ja vanhempia ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että lasten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kasvuolot ovat turvallisia ja kehitystä edistäviä. Näin ollen kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja ongelmien mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tässä on kyse ehkäisevästä lastensuojelusta (Lastensuojelulaki 3 a §), jota tehdään ennen kuin lapsen asiasta tulee lastensuojeluasia. Kun herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, on viipymättä otettava yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen, jotta lastensuojelun tarve voidaan selvittää.

Lastensuojelu

Sosiaalityön tulosalueelle hoidetaan avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon lastensuojeluun liittyvä sosiaalityö. Lastensuojelulla (Lastensuojelulaki § 3 ) on viimesijainen vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Avohuollon lastensuojelu

Työskentely alkaa lapsen ja perheen tilanteen ja tarpeiden huolellisella kartoituksella liittyen lapsen kotiin, kouluun, päivähoitoon, sukulaisiin ja muihin lapsen ympäristössä vaikuttaviin henkilöihin. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä. Terveydenhuollolla on lain mukaan erityinen velvollisuus antaa asiantuntija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa. Lisäksi terveydenhuoltoa velvoitetaan viivytyksettä tai kiireellisenä antamaan lapsen tai nuoren tutkimus, hoito ja terapiapalvelut.

Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla. Avohuollon lastensuojelun tukitoimia on annettava viipymättä:

1) jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka

2) jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään.

Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen asiakassuunnitelmaan.

Kaikkia edellä mainittuja terveydenhuollon, päivähoidon tai oppilashuollon tukipalveluita voidaan järjestää lapselle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Tällöin työskentelylle on lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti määritelty erityiset tavoitteet, joihin esimerkiksi päivähoidossa olevan lapsen ja perheen kanssa pyritään.

Näiden tukitoimien lisäksi on sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestettävä erityisiä avohuollon tukitoimia, joista merkittävimpiä ovat Turussa lastensuojelun perhetyö, intensiivinen perhetuki, lapsen tai koko perheen lyhytaikainen sijoitus (joko lapsi yksin tai vanhempiensa kanssa), tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Myös lapsen ja perheen taloudellinen tukeminen sekä asumisen puutteiden korjaaminen on tukea lapselle ja hänen perheelleen. Tukitoimet räätälöidään aina yksittäisen lapsen tai asiakasryhmän tarpeisiin.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Jos avohuollon tukitoimin ei kyetä riittävästi auttamaan lasta, on hänellä oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Huostaanotto voidaan tehdä silloin, kun laissa sille asetetut edellytykset toteutuvat. Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen

1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai

2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

1) avohuollollinen tuki ei ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja

2) sijaishuollon arvioidaan olevan mukaisesti lapsen edun mukaista.

Turussa on tehty huostaanottoja vuonna 2011 83 ja Tampereella 71. Vuonna 2012 Turun huostaanottojen lukumäärä oli 64 ja Tampereella 57.  Mitään suuria vaihteluja huostaan otettujen määrissä ei Turussa ole tapahtunut eri vuosien aikana.

Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella joko perheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulais- tai läheisperheeseen.

Lastensuojelulain 50 § mukaan sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

Sosiaalityön tuloalueen alaisuudessa toimii seitsemän pitkäaikaista lastenkotia ja kaksi vastaanottoyksikköä. Pitkäaikaisissa laitoksissa on tällä hetkellä paikkoja yhteensä 92 lapselle. Omien pitkäaikaisten lastensuojelulaitosten lasten huoneluku on 84. Lastensuojelulain 58 § mukaan lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Lisäksi lastensuojelulaitoksessa on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Vaikeasti traumatisoituneiden, toisilleen vieraiden lasten asuttaminen lastensuojelulaitoksessa samaan huoneeseen on riski uusille, lasta vahingoittaville kokemuksille. Omat lastenkodit tekevät sijoitettujen lasten asioissa yhteistyötä päivähoidon, koulun, lasten- ja nuorten psykiatrisen poliklinikan sekä vammaispalvelujen kanssa tilanteissa, että lapsen hoito edellyttää em. palvelujen mukana oloa.

Ostopalvelulaitoshoitoa on lastensuojelulain 50 § mukaisesti hankittu tilanteessa, jossa lapsen tarpeet ovat vaatineet erityistä tukea esim. koulun käyntiin, päihteiden käytön lopettamiseen tai lapsen psyykkisiin ongelmiin liittyen. Eräät sijaishuoltopaikat tarjoavat mahdollisuuden koulun käymiseen sijaishuoltopaikassa, mikä on perusteltua tilanteessa, että lapsella tai nuorella on sellaisia käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, ettei hän kykene esim. peruskoulun suorittamiseen ilman vahvaa tukea. Nuoren päihteiden käyttö ja päihteiden käytön lopettaminen sekä vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivien lasten ja nuorten hoito vaatii sijaishuoltopaikalta henkilöstön erityistä osaamista. Lapsen sijoitus psykiatrista erityisosaamista tai erityistä tukea tarjoavaan yksikköön tehdään usein yhdessä lasta hoitavan psykiatrisen tahon tai vammaispalvelun kanssa. Sijoituksesta aiheutuneet kulut maksetaan sijaishuollosta.

Sosiaalityön tulosalueella, Ulkopuoliset sijoitukset yksikössä hoidetaan sijoitettuna olevien lasten sosiaalityö. Lisäksi ao. yksikössä toimivat perhehoidon rekrytointiin, perhehoitajien valintaan ja perhehoitajien valmennuksen järjestämisestä vastuussa olevat ohjaajat. Perhehoidon valmennukset on kilpailutettu ja valmennuksia järjestetään useita vuodessa. Jokaiselle perhehoitoon sijoitettavalle lapselle pyritään löytämään lastensuojelulain 50 § perusteella lapsen tarpeisiin vastaava perhehoitaja.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi perhehoitajana toimivan tuen tarpeen ja järjestää perhehoitajalle tarvittavat tukitoimet. Perhehoitajalle myönnettyjä tukipalveluja ovat esim. perhehoitajan työnohjaus, lastenhoitoapu, siivouspalvelu ja vertaistuki. Perhehoitajan tukipalvelut arvioidaan tapauskohtaisesti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että huostaanoton perusteet on kirjattu lastensuojelulakiin ja tämä laki ohjaa lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon työskentelyä. Turussa huostaanottojen määrä ei poikkea muiden suurten kuntien (Kuusikkokunnat Helsinki, Tampere, Oulu, Vantaa, Espoo, Turku) luvuista. Huostaan otetut lapset ovat yhä moniongelmaisia, jolloin huostaanottopaikkaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hoitopaikka pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin. Haasteena omien lastenkotien osalta on se, että paikkaluku ei vastaa lasten huoneiden lukumäärää, jolloin ei voida turvata riittävää lapsen yksityisyyttä ja turvallisuutta. Vain poikkeustapauksissa voidaan lapset sijoittaa samaan huoneeseen. Lastensuojelulain mukaisesti laitoshoitoa järjestetään vain jos perhehoidon järjestäminen ei ole mahdollista. Nykypäivänä lastensuojelua toteuttavat kunnan viranomaiset yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yksityisten palveluntuottajien toimintaa ja palveluja valvovat Aluehallintovirastot, lapsia sijoittavat kunnat sekä kunnat joissa sijaishuoltopaikka sijaitsee.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 2.1.2014

Lastensuojelun painopisteen muutos on ollut Turussa tavoitteena vuodesta 2009 lähtien. Lastensuojelun tarpeen vähentämiseen tähdätään ennaltaehkäisevän työn lisäämisellä, mitä myös valtuustoaloitteessa korostetaan. Lastensuojelun tarpeen vähentäminen vaatii kaikkien kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoavien tahojen panostusta sekä kolmannen sektorin kumppanuutta. Ennaltaehkäisevän työn toimintatapoja rakennetaan vuosina 2013-2015 neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, kasvatus- ja perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, perus- ja toisen asteen opetuksen, lastensuojelun, lasten- ja nuorten psykososiaalisten palvelujen, erikoissairaanhoidon ja sosiaalisen nuorisotyön kanssa. Työhön on käytettävissä STM:n Kaste-rahoitusta.

Aloitteessa kiinnitetään huomiota Turun huostaanottojen suureen määrään. Huostaanottojen tarpeen vähentämiseen pyritään lastensuojelun avohuollon tehokkaalla ja vaikuttavalla työllä. Avohuoltoon on pystytty tekemään jonkin verran resurssisiirtoja mm. nuorten vastaanottokodin lakkauttamisella ja sen henkilöstön siirtymisellä intenisivisen perhetyön yksikköön. Parhaillaan valmistellaan sosiaalityön organisaatiomuutosta, jonka tavoitteena on lastensuojelun avohuollon vahvistaminen. Huostaan otettujen alaikäisten määrä on ollut hitaassa kasvussa 1990-luvun alusta saakka. Vuosittaiset uusien huostaanottojen määrät eivät merkittävästi poikkea muiden suurten kaupunkien vastaavista, mutta sijoitettuna olleiden 0-17-vuotiaiden väestöosuus on Turussa samalla tasolla Helsingin kanssa, 1,7 % ja muita suuria kaupunkeja korkeampi (THL:n vuosittaisessa seurannassa ovat mukana myös kiireellisesti sijoitetut lapset).

Sijaishuollossa tavoitteena on ollut vuodesta 2009, että noin puolet huostaan otetuista lapsista pystyttäisiin sijoittamaan perheisiin. Kyseessä ovat tällöin nimenomaan toimeksiantoperusteiset, yksityiset sijaisperheet, ei sosiaalipalvelujen tuottaminen liiketoimintana. Samalla tavoitteena on ollut vähentää sijoituksia erityisesti ostopalveluna hankittaviin lastensuojelulaitoksiin. Perhesijoitusten osuutta on pystytty tähän mennessä lisäämään n. 32 prosentista n. 40 prosenttiin. Lastensuojelulaki 50 § asettaa perhehoidon lapsen ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi. Ostopalvelujen käytön vähentäminen on tärkeää myös lastensuojelun kustannusten kasvun taittamiseksi.

Sijaisperheitä on saatu alle 10 -vuotiaille tarvetta vastaavasti, mutta teini-ikäisten hoidon tarpeisiin vastaavia yksityisiä perheitä on edelleen vähän. Tällöin kysymykseen voi tulla sijoitus ammatilliseen perhekotiin, jossa vanhempien ohella työskentelee ammattihenkilöstöä. Ammatillinen perhekoti on kodinomaista hoitoa tarjoavaa, luvanvaraista yritystoiminta. Lastensuojelulaki 50 § asettaa perhehoidon lapsen ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi.

Sijaishuollon ostopalvelut on kilpailutettu vuonna 2012. Kilpailutus kohdistui ammatilliseen perhekotihoitoon, laitoshoitoon ja erityispalveluja tarjoavaan laitoshoitoon.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.