PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN POISTAMINEN TURUSSA 2012-2015
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke, TALK
-jatkohanke vuodelle 2014
H a n k e s u u n n i t e l m a
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke Turussa (TALK ) noudatti valtioneuvoston vuosille 2008 -2011 hyväksymän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteita ja linjauksia, joissa tavoitteena oli tukiasuntojen määrän lisäämisen ja riittävien asumisen tukipalvelujen turvaamisen kautta tarjota asuntoa vailla oleville pitkäaikaisasunnottomille mahdollisuus omaan vuokra-asuntoon.
Hankkeella parannettiin vailla vakinaista asuntoa olevien turkulaisten asemaa, palveluiden saatavuutta ja oikeaa kohdentumista sekä asiakaslähtöisten asumisratkaisujen löytymistä.
2. JATKOHANKKEEN TAUSTAA JA TARVE
Valtion ja Turun kaupungin välillä on solmittu aiesopimus pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi (2012-2015).
Koska pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi tarkoitettu valtakunnallinen kehittämislinja jatkuu, Turussa halutaan myös jatkaa tehokkaaksi osoittautunutta työtä uudella hankkeella. Edellisellä ohjelmakaudella 2008-2011 tehty työ asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu nyt kaupungin omilla toimenpiteillä. TALK-hankkeen 2008-2011 aikana Turussa tehdyt toimenpiteet ovat olleet tuottavia ja tehokkaita. Asunnottomuus on eräissä kohderyhmissä selkeästi vähentynyt ja asunnottomuudesta aiheutuvia kustannuksia on saatu leikatuksi.
Nuorten asunnottomuus on Aralle marraskuussa 2012 tehdyn asunnottomuusselvityksen perusteella lisääntynyt, kun se muissa seuratuissa ryhmissä on vähentynyt. Turussa tehdyssä nuorten asunnottomuuskartoituksessa arvioitiin Turussa olevan vähintään 100 asunnotonta nuorta (Veera Viitanen 2012).
Vuoden 2013 aikana haluttiin kokeilla TALKin työotetta myös korkean sosiaalisen riskin nuoriin, joilla on laitostaustaa, päihdeongelmia ja vaikeuksia arjen hallinnassa. Nuoren elämässä nämä asiat näyttäytyvät vaikeutena löytää pysyvä asunto tai toistuvina häätöinä ja lopulta pitkäaikaisena asunnottomuutena.
3. ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS
TALK-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana Turussa on syntynyt erittäin toimiva yhteistyöverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivan yhtiön (TVT-asunnot) välillä. Asuntoja on pystytty osoittamaan kaupungin omasta vuokra-asuntokannasta. Asunnottomuuden vähentämisohjelman kautta saaduilla resursseilla on pystytty kohdentamaan ja järjestämään tarvittavat tukipalvelut siten, että henkilöiden asuminen uudessa asunnossaan on myös onnistunut.
Turussa noudatetun käytännön mukaisesti asiakkaalle osoitettu asunto ei ole väliaikainen, vaan pysyvä ratkaisu, jossa hän voi asua niin pitkään kuin asuminen sujuu normaalisti. Asiakkaiden lukumäärän kasvaessa pyritään aina osoittamaan uusi asunto asuntokannasta. TALK-hankkeen tuloksena on syntynyt myös tukipalveluiden järjestämiselle hyvä toimintamalli, joka on tuottanut onnistuneen tuloksen.
Talk-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana on tarkoitukseen saatu 60 tukiasuntoa, joihin on kehitetyn arviointimenettelyn kautta osoitettu asukkaat. Kaikki asiakkaat eivät heti ole valmiitta siirtymään itsenäiseen asumiseen edes tukijärjestelmän avulla. Tämän vuoksi on tarpeellista ensin arvioida asiakkaan edellytykset ja tehdä ratkaisut sen mukaisesti kohdentaen toimenpiteet ja palvelut oikein. Toimintamalli on osoittautunut hyväksi. Hankkeen aikana tukipalveluiden järjestämisestä huolehti viisi tilapäistä asumisohjaajaa, jotka hankkeen ensimmäisen vaiheen päättyessä vakinaistettiin ja jatkavat työskentelyä kohderyhmän kanssa, joka edelleen tarvitsee tukea.
Talk-hankkeen toinen vaihe haluttiin kohdistaa korkean sosiaalisen riskin nuoriin. Hankeen tavoitteena on saada 40 uutta tukiasuntoa. 31.8.2013 mennessä on saatu neljän ohjaajan tukemana 19 uutta tukiasuntoa yhteistyössä Turun kaupungin vuokrataloyhtiöiden kanssa ja tavoitteena vuonna 2014 on kasvattaa asuntojen määrää noin 3 asuntoa kuukaudessa.
4. TALK-HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ JA KOHDERYHMÄ
Hankkeen päämääränä on
1.valtakunnallisen ohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen merkittävästi ja pitkällä tähtäyksellä sen poistaminen.
2.puuttua nuorten syrjäytymisen suurimpiin riskitekijöihin, asunnottomuuteen ja elämänhallinnan ongelmiin. Tavoitteena on syrjäytymiskierteen katkaisu.
3.yksilötasolla tukea osallistujia parempaan itsenäiseen elämänhallintaan, johon pyritään yksilöllisesti suunnitellun asunmispolun avulla. Lopputuloksena hankkeeseen osallistuva on kykenevä joko täysin itsenäiseen asumiseen tai asumiseen yksillöllisesti räätälöidyn tuen avulla
4.palvelujen painopisteen siirtäminen raskaasta laitosasumisesta kevyempään asumisen tukemiseen.
5.vähentää asunnottomuuteen liittyviä muita syrjäytymisen riskitekijöitä, erityisesti päihdeongelmia.
Hankkeen kohderyhmänä ovat asunnottomat 18-24 –vuotiaat nuoret. Erityisesti hanke kohdistetaan lastensuojelun jälkihuollollisten toimenpiteiden piirissä oleviin asunnottomiin tai asunnottomuusriskissä oleviin nuoriin
TALK-hankkeessa vuosina 2008-2011 kehitetty toimintamalli toimi erinomaisesti silloisessa kohderyhmässä (lähinnä päihdeongelmaiset). Vuonna 2013 mallia sovellettiin myös nuorempaan ikäluokkaan, jossa on havaittavissa samat ongelmat. Turussa halutaan hyödyntää TALKissa saatu osaaminen mahdollisimman tehokkaasti ja laajalle kohderyhmälle.
5. Mitä vuoden 2014 aikana tehdään
Vuoden 2014 aikana halutaan soveltaa TALK-hankkeen vuonna 2013 aloitettuja menettelytapoja korkean sosiaalisen riskin nuoriin. Erityinen kohderyhmä näissä nuorissa ovat huostaanoton jälkeen laitoksista kotiutuvat nuoret. Heidän syrjäytymisriskinsä on erittäin suuri. Näiden nuorten kohdalla TALK-hankkeen toimintamallin mukaisen tuetun asumisen vaihtoehtona on laitosasumisen jatkuminen.
Turussa oli vuoden 2013 alussa asunnottomia lastensuojelun jälkihuollollisten toimenpiteiden piirissä olevia nuoria n. 20. Heistä noin puolet on yli 21-vuotiaita. Osa asunnottomista nuorista on menettänyt kaupungin vuokra-asunnon häiriökäyttäytymisen tai rästivuorien takia ja heillä on vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia. Nämä nuoret tarvitsevat erityisen vahvaa tukea ja hoitoverkostoa, jotta pysyvä itsenäinen asuminen olisi mahdollista. Kaikki vuoden 2013 alussa asunnottomina olleet jälkihuoltotoimiston asiakkaat, joilla on ollut oma motivaatio sitoutua TALK-tukeen, ovat saaneet asunnon.
Vuoden 2014 aikana jälkihuoltoon siirtyy 52 nuorta. Näistä 40 siirtyy lastensuojelulaitoksista. Laitossijoituksesta itsenäiseen asumiseen siirtyvä nuori tarvitsee paljon tukea. Suurella osalla nuorista on ongelmia, jotka vaativat paitsi ohjaajan tiivistä tukea, myös toimivan hoitoverkoston luomista. Muista kuin Turun omista lastenkodeista jälkihuoltoon siirtyy 24 nuorta, joista suurin osa on ollut sijoitettuna Turun ulkopuolelle. Heille asumisen järjestäminen ja tukiverkoston luominen on erityisen vaativaa.
Tiivis ohjaajan tuki, yhteistyö ja joustavien toimintamallien toteuttaminen päihde- ja mielenterveyssektorin sekä kolmannen sektorin kanssa tukee nuorta selviytymään laitossijoituksen jälkeen itsenäisessä asumisessa. Jokaisen laitossijoituksesta siirtyvän nuoren tilannearvio tehdään nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa esim. vertaistukitoiminnan käynnistämisessä on tarpeen aloittaa jo hankkeen alkumetreillä. TALK -hankkeen 2008-2011 aikana luodut yhteistyötä ja tiedonsiirtoa koskevat palvelupolut otetaan käyttöön tässä hankkeessa. Tarvittaessa niitä sovelletaan nuorten erityistarpeisiin soveltuviksi.
Vuoden aikana hankitaan n. 40 uutta tukiasuntoa vuokra-asuntokannasta yhteistyössä Turun kaupungin vuokrataloyhtiön kanssa. Työtä tehdään TALK-toimintamallin mukaisesti. TALK- ohjaajien työaikajärjestelyjä on mietittävä jatkossa, koska itsenäistyvän nuoren tuen tarve ajoittu usein iltaan, jolloin ei olla esim. koulussa tai työssä.
TALK-ohjaaja työskentelee samanaikaisesti enimmillään 10 nuoren kanssa. Kun itsenäinen tai kevyesti tuettu asuminen onnistuu ja ohjaustarve vähenee, palvelun piiriin voidaan ottaa uusia nuoria.
Hankkeelle on perustettu oma ohjausryhmä, jossa on edustus Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja kaupungin vuokrataloyhtiöstä.
Jatkohanke toteutetaan vuoden 2014 aikana.
8. Hankkeen kustannukset
Hankkeen kustannukset ovat neljän ohjaajan palkkauskulut, yhteensä 153 824 €,Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta. Hankkeen hallinnointiin ja toiminnan koordinoitiin vaadittava työ tehdään normaalina virkatyönä. Tämä osaltaan varmistaa TALKin toimintatavan juurtumista normaaliksi toiminnaksi.