Henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki 31.7.2013:

Turun kaupungin henkilöstöohjelmassa (2010 - 2013) keskeisiksi kehittämiskohteiksi on määritelty johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, osaamisen varmistaminen ja kehittäminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen ja kannustavan ilmapiirin luominen. Henkilöstöohjelman toteutumista arvioidaan kaupunkitasolla henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä tuotettujen raporttien (ml. tapaturma- ja sairauspoissaoloraportti) tiedoilla ja Työterveyslaitoksen teettämästä Kunta10 -tutkimuksesta saatavilla tuloksilla. Henkilöstöohjelman toteutumisesta vuonna 2012 on laadittu kaupunkitasoinen raportti, joka on käsitelty kaupunginhallituksessa 21.5.2013 § 254.

Tässä esiteltävä henkilöstöraportti kuvaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön tilannetta vuonna 2012. Mukana on myös joitakin tulosaluekohtaisia tietoja. Vuonna 2012 toteutetun Kunta10 -tutkimuksen tuloksia esiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 4.6.2013 pidetyssä seminaarissa.

Liite 1Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöraportti vuodelta 2012

Useimmissa raportin taulukoissa tiedot on poimittu 31.12. tilanteesta aikaisempien vuosien tavoin. Taulukoissa, joissa on mukana useamman vuoden tietoja, vuosien 2010 ja 2011 kuvaavien lukujen muutoksia selittää lähinnä 1.8.2010 tapahtunut varhaiskasvatuksen siirtyminen opetustoimeen (n. 25 % koko henkilöstöstä siirtyi). Tällöin muutokset näkyvät vuositason luvuissa. Varhaiskasvatuksen vaikutus on poistettu kokonaan joistakin taulukoista (esim. vertailuissa edelliseen vuoteen). Tällöin asiasta on maininta ko. taulukon alaviitteessä.

Muutama havainto raportin sisällöstä:

Henkilöstön määrä

Työvoiman määrä (palvelussuhteiset – palkattomat poissaolot, osa-aikaisuus huomioituna) oli vuonna 2012 yhteensä 4.731, mikä on 0,58 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (Liite 2). Myös henkilötyövuosien määrä on hiukan laskenut (1,26 %) edellisestä vuodesta (Liite 17). Eri palvelussuhdemuodoista laadittu yhteenveto 31.12.2012 tilanteesta (Liite 7) osoittaa, että avointen vakanssien hoitajien määrä on kasvanut huomattavasti (lähes 20 %) edellisestä vuodesta, sijaisten määrä on laskenut n. 4 % ja työllistettyjen määrä laskenut 50 % edellisestä vuodesta.

Henkilöstön ikä

Henkilöstön ikää kuvaavat taulukot (liitteet 10 – 12) osoittavat, että vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä olivat 58 -vuotiaat. 58 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2006 lukien. Kun heitä vuonna 2006 oli 14,13 %, vuonna 2012 heitä oli 20,56 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2012 48,1 vuotta. Kun mukaan otetaan koko henkilöstö, keski-ikä oli huomattavasti alempi eli 44,05 vuotta. Yli 60 -vuotiaita koko henkilöstöstä oli vuoden 2012 lopussa 586. Yli 64 -vuotiaiden osuus on noussut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna (v. 2011/ 77 ja v. 2012/ 92 eli nousua n. 19,5 %). Henkilöstön ikä vaikuttaa sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin ja se ennakoi lähivuosina paljon vanhuuseläkkeelle siirtymisiä.

Kouluttautuminen

Koulutusseurannassa (Liite 25) raportoidaan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen. Lain mukaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle tulee järjestää täydennyskoulutusta keskimäärin 3 – 10 päivää/vuosi. Liitteestä 25 ammattiryhmäkohtainen jaottelu perustuu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamaan ohjeeseen. Sen mukaan vuoden 2012 osalta täydennyskoulutusvelvoite on täyttynyt minimitasolla.

Opintovapaata on vuoden 2012 aikana käyttänyt yhteensä 97 henkilöä. Se on n. 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna (Liite 23).

Henkilöstön koulutusrakennetta kuvaava liite (Liite 22) osoittaa, että vuodesta 2009 lukien perusasteella olevien määrä on vuosittain vähentynyt, mutta kääntyi vuonna 2012 nousuun.

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot

Sairauspoissaolojen määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota (liitteet 37 – 41). Sairauspoissolopäivien määrä/henkilö on edelleen pysynyt korkeana (11,8). Tosin niiden määrä on laskenut 9,9 % edellisestä vuodesta. Tulosaluekohtaisessa tarkastelussa suurimmat sairauspoissoloprosentit ovat olleet vanhuspalveluissa (8,10 %) ja työterveyshuollossa (7,05 %). Sairauspoissoloprosentti on laskenut kaikilla muilla tulosalueille/hallinnon yksiköissä paitsi Kuntoutumispalveluissa ja Tutkimus- ja kehittämishankkeissa.  Sairaustapausten kestojakautuma kertoo, että eniten sairaustapauksia on ollut 2-3 päivää kestäneissä poissaoloissa ja ne ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 7,87 %. Suurin prosentuaalinen kasvu on ollut 11 – 60 päivää kestäneissä sairaustapauksissa (17,17 %). Eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi toisen asteen/kouluasteen hoitohenkilöstölle, esim. lähihoitaja (% -osuus kaikista yli 40) ja AMK -/ opistoasteen hoitohenkilöstölle, esim. sairaanhoitaja (% -osuus yli 18).

Henkilöstön eläköityminen

Suuntaa antavan ennusteen mukaan (liite 31) vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrä vuosina 2013 – 2017 on yhteensä 610 eli n. 16,48 % kaikista vakituisista 31.12.2012 palveluksessa olleista. Vuonna 2013 heistä jäisi eläkkeelle 142. Vuonna 2016 eläkkeelle jäisi suurin piirtein yhtä paljon kuin kuluvana vuonna, mutta vuosina 2014 ja 2015 molempina 107.

Huomionarvoinen tieto löytyy liitteestä 29, josta ilmenee toistaiseksi myönnettyjen eläkkeiden määrä ja ennen eläkeiän saavuttamista eläkkeelle jääneet. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä 24 henkilöä (vuonna 2011 vastaava luku 22), kun aiempina vuosina määrä on vaihdellut 39 – 44 välillä. Ennen eläkeiän saavuttamista eläkkeelle jääneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä vuonna 2011 oli 18,33 % (vuonna 2012 vastaava luku 17,73 %), kun heidän osuus aiempina vuosina on vaihdellut n. 27 ja n. 35 % välillä. Tämän tiedon pohjalta voidaan olettaa, että tehostettu uudelleensijoitustoiminta ja kahden viime vuoden aikana toteutetun ”Työkyvyn hallintamallin” käyttöönotto ovat tuottaneet tuloksia. Näillä toimenpiteillä on myönteinen merkitys myös talouteen, koska ennenaikaiset eläkkeet aiheuttavat huomattavia VARHE -maksuja. VARHE -maksujen määrä vuonna 2010 oli n. 2,3 M€ (ilman varhaiskasvatusta) ja vuonna 2011 n. 1,8 M€. Vuoden 2012 lopullista VARHE -maksujen määrää ei ole vielä tiedossa, mutta maksettavien ennakkomaksujen perusteella niiden määrä tulee olemaan huomattavasti alempi kuin vuonna 2010. 

Henkilöstön rekrytointi

Henkilöstön rekrytointia kuvaavat tiedot löytyvät liitteestä 26. Rekrytointi oli vuonna 2012 vilkasta. Ulkoisella haulla vakansseja täytettiin 103 kpl (v. 2011  73 kpl), sisäisellä haulla 35 kpl (v. 2011  26 kpl) ja haettavaksi julistamatta 171 kpl (v. 2011  139 kpl) eli vakansseja täytettiin yhteensä 309 kpl (v. 2011  238 kpl). Osittain tähän vaikutti se, että vakanssien kokonaismäärä nousi 45:llä edellisestä vuodesta (tilanne 31.12.).

Määrällisesti eniten täytettiin toisen asteen/ kouluasteista koulutusta (111 kpl) ja AMK-/opistoasteista koulutusta (102 kpl) edellyttäviä hoitoalan tehtäviä. Eri ammattiryhmistä eniten epäonnistuneita rekrytointeja (kelpoisuusvaatimukset täyttäneitä hakijoita ei lainkaan/ hakijoiden riittämättömyys) oli ryhmässä sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, lastenvalvojat, johtavat sosiaalityöntekijät (11 kpl = 42 % kaikista ko. ammattiryhmän rekrytoinneista) sekä ryhmässä lääkärit ja hammaslääkärit (7 kpl = 25 % kaikista ko. ammattiryhmän rekrytoinneista).

Hyvinvointitoimialan yhteistoimintaelin käsitteli vuoden 2012 henkilöstöraporttia kokouksessaan 29.8.2013.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee vuoden 2012 henkilöstöraportin tiedoksi.

PäätösSosiaali- ja terveyslautakunta palautti asian Rosenlöfin ehdotuksesta yksimielisesti käsiteltäväksi 8.10.2013 kokouksessa.