Perusterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila, kuntoutumispalvelut, psykososiaalisen kuntoutuksen johtaja Pentti Tuimala, kuntoutumispalvelujen tulosaluejohtaja Jukka Juvonen ja palvelujohtaja Sirpa Kuronen 6.8.2013:

Valtuutettu Niina Ratilainen esittää aloitteessaan, että opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä tehdään selvitys ja suunnitelma siitä, miten opiskelijaterveydenhuollon resurssit saadaan STM:n suositusten tasolle.

Liite 1Valtuutettu Niina Ratilaisen valtuustoaloite

Opiskelijoiden terveydenhuolto ja sen tavoitteet

Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaisille, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville, ammattikorkeakoululaisille ja yliopisto-opiskelijoille.

Lukion ja toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen, opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen (Terveydenhuoltolaki 17 §).

Toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus toisena opiskeluvuonna (poikkeus moniongelmaisuus). Tarkastuksessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta.

Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä ja sillä tuetaan itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa, mielenterveyttä ja ehkäistään kiusaamista. Oppilaitoksen kanssa yhdessä jaetaan tietoa ammattiin liittyvistä edellytyksistä ja keskeisistä terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tavoista suojautua niiltä. Lisäksi tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa esimerkiksi työharjoittelujaksoihin liittyvien terveysvaarojen ja opiskelijan terveystarkastuksen tarpeen arvioinnissa.

Terveystarkastusten tavoitteena on tunnistaa yksilöllisen tuen tarve. Terveyden edistämisen lisäksi tarkastusten tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa.

Opiskelijaterveydenhuollon resurssit

Ammatti-instituutin opiskelijaterveydenhuolto toimii oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulun opiskelijoiden palvelut ovat Hämeenkatu 10:ssä. Lisäksi terveydenhuoltolain 17 §:n mukaista palvelua annetaan opiskelijoille terveysasemilla, psykologiyksikössä ja erikoissairaanhoidossa esim. psykiatrialla.

Opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoita 5596 (ei sisällä lukioita) ja AMK:n kirjoissa on yhteensä n. 7200 läsnä olevaa nuorisoasteen opiskelijaa.

Opiskeluterveydenhuollon yksikössä on tällä hetkellä 3,2 lääkärin vuosityöpanos, 1 osastonhoitaja, 11 terveydenhoitaja, 1 perushoitaja ja nyt keväästä 1 sairaanhoitaja. Eri toimipisteitä on 10. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa on 1pv /kk gynekologin vastaanotto. Sairaanhoitokäyntejä on tarjolla myös terveysasemilla, jotka kirjataan yhteiseen Pegasos-tietojärjestelmään. Asetus 332/2011 tultua voimaan on lääkärin tekemien terveystarkastusten määrä hieman kasvanut. Terveysasemilla käyvien opiskelijoiden käyntejä ei ole eroteltu, joten sitä resurssia on vaikea arvioida. 

Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollossa palvelee vakituisesti 4 terveydenhoitajaa ja kaksi lääkäriä. Keväästä 2013 alkaen on ollut lisäksi tilapäinen sairaanhoitajan sijoitettuna opiskeluterveydenhuoltoon.

Hyvinvointitoimialan järjestämät opiskelijaterveydenhuollon psykososiaaliset palvelut

Psykososiaalisen kuntoutuksen tulosyksikössä on viisi perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevää psykologia, jotka palvelevat ikäryhmää 16 ikävuodesta eteenpäin (n. 30 000 asukasta/psykologi). Lukiolaiset saavat psykologipalvelunsa sivistystoimialan lukiopsykologilta.

Perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevät psykologit ovat aiemmin yksinään vastanneet opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluista. Opiskelijat ovat ohjautuneet psykologin vastaanotolle joko opiskeluterveydenhuollon tai terveysaseman lääkärin lähetteellä. Tämä käytäntö on edelleen voimassa.

Länsi 2012 –hankkeessa laadittua Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelmaa on hyödynnetty opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Perusterveydenhuollon nuoriso- ja aikuistyötä tekevien psykologien ja lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapeutin yhteistyönä kehitettiin opiskeluterveydenhuoltoon kohdennettu Mielialataidot -ryhmä, joka on toiminut keväästä 2012 alkaen. Tämä työmuoto jatkuu edelleen.

Syksyllä 2012 opiskeluterveydenhuoltoon oli kohdennettu erillinen peruspalvelulautakunnan myöntämä määräraha. Tämän turvin palkattiin yksi psykologi syykuun puolesta välistä ja kaksi psykologia lokakuun alusta vuoden 2012 loppuun asti.

Vuoden 2012 aikana opiskeluterveydenhuoltoon suoraan kohdentui psykologien palveluja yhteensä 2 223 suoritetta. Tämä luku ei kata niitä opiskelijoita, jotka ohjautuivat psykologille terveysaseman lääkärin lähetteellä.

Edellisten lisäksi tällä hetkellä käytössä on kaksi psykologin varahenkilön tointa, joista toisen työpanos kohdentuu 50 % nuoriso- ja aikuistyöhön. Toisen varahenkilön työpanos on Turun kaupungin säästötavoitteet huomioiden kuluvana vuonna kohdennettu opiskeluterveydenhuoltoon Hämeenkatu 10:ssä siten, että toimi ei ole täytettynä kesä- ja heinäkuussa.

Psykososiaalisen kuntoutuksen suunnitelmana olemme 6.2.2013 esittäneet, että vä littömänä ja väliaikaisena toimenpiteenä psykologien varahenkilö jatkaa nyt päättyneitä hoitosuhteita ja että pidemmällä tähtäimellä turvataan psykologipalvelun jatkuvuus ja riittävyys osoittamalla psykososiaalisen kuntoutukseen kahden psykologin lisäresurssi, esim. 1 psykologi v. 2014 ja 1 psykologi v. 2015 kohdennettavaksi opiskeluterveydenhuollon tarpeisiin.

Opiskeluterveydenhuollon resurssit suhteessa valtakunnalliseen suositukseen ja jatkosuunnitelmat

Suosituksessa (THL;STM) toisen asteen opiskelijamäärä terveydenhoitajaa kohti on 600-800 ja ammattikorkeakoulussa  800-1000 opiskelijaa, vastaavasti lääkäreitä tulisi olla yksi /2500-3000 opiskelijaa. Laskennallisesti Turussa tarve suhteessa suoritukseen on toisella asteella 7 terveydenhoitajaa ja ammattikorkeakoulussa 7 terveydenhoitajaa. Lääkäritarve suhteessa suositukseen on 4,5 lääkäriä.

Syksystä 2013 alkaen kouluterveydenhuollosta siirretään yhden terveydenhoitajan työpanos opiskeluterveydenhuoltoon. Syksystä 2013 on saatu lupa tilapäisesti palkata yksi lääkäri ja terveydenhoitaja hoitamaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Parhaillaan selvitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon siirtymistä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) hoidettavaksi. Mahdollinen siirto tapahtuu vuosina 2014 - 2015.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 6.8.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen valtuutettu Niina Ratilaisen aloitteeseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.