Urasuunnittelija Jussi Rantalainen, erityissosiaalityöntekijä Inkeri Huuhka, toimistopäällikkö Jaana Malen ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 28.5.2013:

Taustaa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun 2013 lopussa 25 000 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden huhtikuusta määrä kasvoi 5 000 henkilöllä eli 24,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,8 prosentilla. Turussa työttömiä oli 12 382 henkilöä työttömyysasteen ollessa 13,9 %.  Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Turussa pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa 2013 yhteensä 3 175. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli 1 663 henkilöä.

Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2006. Uudistukset sisältyvät hallituksen esitykseen Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2005). Lakien muutoksiin sisältyi merkittävä uusi rahoitustehtävä kunnille. Täysin uutena tehtävänä kunnat osallistuivat vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Käytännössä uudistusten tarkoitus oli lisätä ja kannustaa kuntien aktiivisempaa panosta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla tarkoitetaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työnhakijoiden maksatuslistaa, jonka Kela lähettää kunnalle kerran kuukaudessa maksatusta varten.

Työllistymistä edistävät palvelut ovat yksi tapa katkaista kunnan osarahoitus määräajaksi listalla olevien asiakkaiden kohdalla. Tätä kuvaa aktivointiasteen käsite. Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden määrästä. Aktiivisiin toimenpiteisiin luetaan muun muassa palkkaperusteisin toimenpitein työllistetyt, työmarkkinatuen työkokeilussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt ja työvoimakoulutuksessa olevat. Kansaneläkelaitos tilastoi yli 500 päivää työmarkkinatukea saavien aktivointiasteen kuukausittain.

Kunnan toimenpiteistä aktivointiasteeseen vaikuttavat palkkatukityöllistäminen sekä kuntouttava työtoiminta. Aktivointiasteen keskiarvo Turussa vuonna 2012 on 27,6 %. Alle 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste on hieman korkeampi 28,7 %. Yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste Turussa vuonna 2012 on keskimäärin noin 26,2 %.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta

Työttömyysasteen kasvu näyttäytyy myös työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien asiakkaiden määrän ja kunnan maksuosuuden kasvuna. Vuonna 2012 kuukausittainen henkilömäärä vaihteli 2300 – 2600 välillä, kun se tammi-maaliskuussa kuluvana vuonna on ollut kuukausittain yli 2700. Esimerkiksi maaliskuussa 2013 listalla oli 2 724 henkilöä.

Vuoden 2013 talousarvioon on kohdennettu kaikkiaan 9,9 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Tammi-maaliskuun ennusteen mukaan työmarkkinatuen kustannukset tulevat kuluvana vuonna olemaan 12,0 milj. euroa. Huhti-toukokuun tilanteen perusteella näyttäisi siltä, että työmarkkinatuen kustannukset tulevat olemaan noin 12,6 milj. euroa. Keskeisimmät syyt työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvulle ovat työllisyystilanteen huononeminen Turussa, pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu, työmarkkinatuen korotus sekä lakimuutos, joka oikeuttaa puolisot työmarkkinatukeen ilman varallisuusharkintaa.

Lisäksi on syytä mainita, että valtioneuvoston alkuvuodesta 2013 linjaamissa julkisen talouden kehyspäätöksissä vuonna 2013 on esitetty kunnille uusia tehtäviä. Kehysriihen yhteydessä julkaistussa tiedotteessa mainittiin, että ”työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktiivitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta.” Toinen vireille tuleva säädösvalmistelu liittyy siihen, että kunnan maksuosuus olisi jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuudessa nykyisen 50 % sijasta selvästi suurempi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön valtioneuvoston kehysriiheen liittyvässä tiedotteessa 27.3.2013 (nro 56/2013) todetaan, että uudistus ”sisältää pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtona kunnille 150 milj. euroa…”

Edellä sanottu tarkoittaa, että suunnitellut muutokset kohdennetaan jatkossa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin ja uudistuksen tavoitteena on parantaa kohderyhmän aktivointiastetta nykyisestä. Turun kaupungille muutos merkitsisi entistä suurempaa vastuunottoa toiminnallisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta sekä myös taloudellisen kustannusvastuun huomattavaa nousua.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden ja nuorisotyöttömyyden kasvu sekä nuorisotakuun toteuttaminen pakottavat kaupungin työllisyydenhoidon toimijoita etsimään uusia työkäytäntöjä ja yhteistyömalleja esimerkiksi alueen yritysten kanssa, sekä tiivistämään keskeisten tulosalueitten välistä yhteistyötä.

Samalla muuttunut tilanne ja valmisteille tulevat muutokset merkitsevät sitä, että Turun on jatkossa otettava työllisyysasiat huomioon valmisteilla olevassa kaupunkistrategiassa ja sille alisteisissa kilpailukyky- ja hyvinvointiohjelmissa sekä huolehdittava edunvalvonnastaan suhteessa aiottuihin muutoksiin ja tuleviin linjauksiin kansallisissa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Alkuvuoden 2013 toimenpiteet työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentämiseksi

Kaupunginhallitus hyväksyi 26.3.2013 § 166 kaupungin työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman kuluvalle vuodelle. Johtaja Maija Kytän esittelytekstissä kiteytetään käyttösuunnitelman sisältöön tehdyt muutokset suhteessa edellisiin vuosiin:

”Mikäli verrataan työllisyysmäärärahan sisäisiä euromääräisiä painotuksia vuosien 2012 ja 2013 voidaan todeta, että ensinnäkin käytettävissä oleva määräraha on samansuuruinen kuin vuosina 2011 ja 2012. Sisäisistä painotuksista todettakoon, että uutena varauksena on työllistäminen avoimille työmarkkinoille (75 000euroa). Tämä on tarkoitus toteuttaa ostopalveluina. Lisäksi varausta on korotettu oppisopimuskoulutuksen osalta 100 000 eurosta 200 000 euroon. (…) Peruspalvelulautakunnan esityksiä uusista painotuksista ja työmalleista voidaan pitää hyvinä avauksina. Nuorisotakuun hoitamiseen ja kunnan kasvavaan rooliin työttömyysasioiden hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hallintokuntakohtaisista kiintiöistä ei vielä ole tehty esitystä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää sellaisten henkilöiden työllistämiseen, jotka ovat vajoamassa pitkäaikaistyöttömyyteen. Tässä asiassa eri viranomaisten yhteistyön edelleen kehittäminen on tärkeää. Tässä tarkoituksessa Varissuon ns. kuntakokeilun onnistunut toteuttaminen on avainasemassa. Puutteena tällä hetkellä on edelleen ns. strategisten linjausten puuttuminen kaupungin ja työvoimaviranomaisten väliltä sekä kaupungin eri toimijoiden sisäinen kokonaistoimenpideohjelma.” (KH 26.3.2013 § 166).

Edelliseen perustuen Turun kaupungin työllisyyden hoidon linjaukset liittyvät kuluvana vuonna pääsääntöisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun pysäyttämiseen. Esille nousevat yhteisen asiakasvarannon tunnistaminen sekä suunnitelmallinen ja tiivis yhteistyö hyvinvointitoimialan sisällä sekä TE-hallinnon ja Kelan kanssa. Kehittämisehdotukseksi on nostettu myös niin sanotun valuman ehkäisy ja aktivointiasteen nostaminen. Hyvinvointitoimialalla on tästä syystä selvitetty aktiivisesti alkuvuodesta 2013sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja kuntoutumispalvelujen tulosalueiden yhteistyönä keinoja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun taittamiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä voidaan todeta seuraavat:

• Varissuon Kuntakokeilun toimesta on suunniteltu toimenpiteitä Varissuon alueen asiakkaille (noin 460 henkilöä), joilla on työmarkkinatuen kuntaosuuteen liittyvä asiakkuus. Näiden asiakkaiden palvelu toteutetaan Kuntakokeilun toimintasuunnitelman mukaisesti. Kokeilu on laajenemassa vuoden 2013 aikana Nummen alueelle.
• Perusterveydenhuollon tulosalueella on sovittu toimenpiteistä työmarkkinatuen kuntaosuuteen liittyvien asiakkaiden potilaiden hoitokäytännöistä (muun muassa sairaslomien kirjoittaminen) ja työttömien terveystarkastusten hoitamisesta.
• Työvoiman palvelukeskusyhteistyössä on TE-hallinnon kanssa kutsuttu aktivointisuunnitelmiin niitä työmarkkinatuen kuntaosuuteen liittyviä asiakkaita, joilla ei ole varsinaista sosiaalityön asiakkuutta. Valtaosa näistä asiakkaista ei kuulu TYP-yhteistyön piiriin, joten heille ei ole toistaiseksi tehty aktivointisuunnitelmia. Tämän asiakaskunnan osalta on aloitettu kaupungin ja TE- hallinnon kesken yhteistyökäytännöistä sopiminen.
• Sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja kuntoutumispalvelujen tulosalueilla on helmi-toukokuussa käyty läpi työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevia asiakkaita ja heidän tilannettaan. Työmarkkinatuen kuntaosuusasiakkaiden palvelutarpeisiin liittyen on kehitetty ns. kahdeksan korin malli, jota hyödynnetään asiakkaiden palveluohjauksessa: 1. Avoimet työmarkkinat ja palkkatuella työllistäminen, 2. Kaupungin tukityöpaikat, 3. TE- hallinnon työllistymistä edistävät palvelut, 4. Kuntouttava työtoiminta, 5. Koulutus 6. Terveys, työkyky, kuntoutus, 7. Sosiaalinen kuntoutus sosiaalityön palveluna, 8. Muu palvelu tai ei soveltuvaa palvelua. Segmentoinnin tavoitteena on asiakasprosessien nopeuttaminen ja palveluiden, niiden riittävyyden sekä uusien palvelutarpeiden kartoitus.
• Uusina innovaatioina kokeillaan vuonna 2013 yhdessä Kuntakokeilun kanssa työnetsijäpalvelua sekä asiakkaiden edelleen sijoittamista yrityksiin. Työnetsijäpalvelumallin hankinta on hyväksytty huhtikuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan (25.4.2013 § 95) toimesta. Tavoitteena on rakentaa malli, joka toimii siltana asiakkaan tukityöjakson jälkeen kohti avoimia työmarkkinoita ja vakaampaa työuraa. Edelleen sijoittaminen on palkkatuella palkatun työntekijän siirtämistä toisen työnantajan eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Näiden uusien palveluiden tavoitteena on palkkatukityöllistämisen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä asiakaslähtöisen työllistymistoiminnan parantaminen.
• Alkuvuoden 2013 selvitysten perusteella työmarkkinatuen kuntaosuusasiakkaista suurin osa on TE- hallinnon palvelulinjajaon mukaisesti jakautunut siten, että ensisijainen asiakkuus on TE- hallinnossa. Näiden asiakkaiden aktivointi ja saattaminen tarvitsemiensa palveluiden piiriin edellyttäisi selkeästi sovittua tavoitteellista yhteistyötä kaupungin ja TE- hallinnon kanssa sekä resurssien uudelleen arviointia ja kohdentamista. Työnjaosta on tarkoitus sopia täsmällisesti TE-hallinnon, Kelan ja kaupungin TYP-verkostoyhteistyössä kesäkuussa 2013.

Yhteenvetona voidaan lopuksi todeta, että edellä kuvatuilla toimenpiteillä yritetään kaikin keinoin katkaista työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusnousua kuluvana vuonna ja tuleviakin vuosia silmällä pitäen. Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kaupunkitasoisia toimenpiteitä muun muassa työllisyysnäkökulman terävöitymiseksi kaupunkistrategiassa, uusien työpaikkojen luomisessa sekä kaupunkikonsernin toimijoiden keskinäisen työnjaon sopimisessa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa ja pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien lieveilmiöiden vaikutusten minimoimiseksi.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa, 28.5.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedokseen työmarkkinatuen kuntaosuusasiakkaita koskevan selvityksen alkuvuodelta 2013 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.