Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 15.3.2013:

Taustaa

Sosiaali- ja terveyslautakunta palautti tulosaluejohtaja Hilkka Virtasen, ylilääkäri Minna Aromaan ja ylilääkäri Jyrki Heikkilän valmisteleman asian kokouksessaan 6.3.2013 § 39 uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi.

Asian taustaksi on todettava, että sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf pyysi peruspalvelulautakunnan yksilöasioiden jaostossa 6.11.2012 § 659 sosiaali- ja terveystoimelta selvityksen turkulaisten syömishäiriöistä kärsivien palveluntarpeesta, nykyisestä palveluntarjonnasta ja hoidosta (liite 1).

Selvitys käsiteltiin peruspalvelulautakunnan yksilöasioiden jaostossa 11.12.2012 § 748 (liite 2). Yksilöasioiden jaosto päätti esittää peruspalvelulautakunnalle: että 1) esityksen toimenpiteet syömishäiriöistä kärsivien palvelukokonaisuuden kehittämisessä (liite 3) toteutetaan ja asiaa koskevat resurssipäätökset valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi 28.2.2013 mennessä; että 2) syömishäiriöisten palvelujen kehittämisessä suositaan jatkossa monituottajamallia, jossa erityisesti hyödynnetään paikallisten palveluntuottajien palveluita potilaiden palvelutarpeen niin edellyttäessä 1.1.2013 lukien kokeilumielessä 2-3 potilaan osalta; ja että 3) liitteessä 3 mainittujen kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan yksilöasioiden jaostolle 30.6.2013 mennessä.

Oheismateriaali 1Peruspalvelulautakunnan yksilöasioiden jaoston päätös 6.11.2012 § 659

Oheismateriaali 2Peruspalvelulautakunnan yksilöasioiden jaoston päätös 11.12.2012 § 748

Palvelutarpeesta

Syömishäiriöiden vaikeusasteen kirjo on laaja ohimenevistä oireista aina vaikeasti hoidettaviin. Suomalaisista tutkimuksista tiedetään, että häiriöistä 20 % kroonistuu ja kuolleisuus on 5-7 %. Syömishäiriöt ovat pääosin tyttöjen ja nuorten naisten sairauksia. Naisista noin 7 % on sairastanut syömishäiriön ennen 30 ikävuotta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan 6.3. pidetyn kokouksen jälkeen tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen ja ylilääkärit Minna Aromaa ja Jyrki Heikkilä ovat arvioineet, että potilaskäyntejä syömishäiriödiagnoosein Turun kaupungin perus- ja erikoissairaanhoidossa on arviolta noin 1700 käyntiä/vuosi.

Syömishäiriöiden todellista esiintyvyyttä selvittelevää epidemiologista tutkimusta koskien Turun kaupunkia ei ole toistaiseksi tehty. Palvelukysynnästä päätellen kuitenkin palvelutarve ravitsemusterapialle on suuri ja tällä hetkellä lähetejono ravitsemusterapiaan on pitkä (osa potilaista on ollut jonossa yli vuoden). Syömishäiriöisten hoidon priorisointi viivästyttää muiden potilaiden hoitoon pääsyä. Kaikissa erikoissairaanhoidon omissa yksiköissä potilaiden on halutessaan mahdollisuus saada palvelunsa ruotsinkielellä kaikkien syömishäiriöissä keskeisten ammattiryhmien osalta.

Turkua koskevan epidemiologisen tutkimuksen puuttuessa voidaan syömishäiriöitä koskevaa esiintyvyyttä kommentoida viittaamalla aihealuetta koskevaan epidemiologiseen tutkimukseen:

Lapset ja nuoret

• Länsimaissa tehtyjen tutkimusten mukaan laihuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä tytöillä on 0.2-0.8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä. (Lähteet: van Hoeken D, Lucas AR, Hoek HW. Epidemiology. Kirjassa: Hoek HW Treasure L, Katzman M, toim.Neurobiology in the treatment of eating disorders. Chichester: Wiley 1998; Hsu LK. Epidemiology of the eating disorders. Psychiatr Clin North Am 1996; 19:681-700; Hoek HW, van Hoeken D. Review of the prevalence and incidence of eating disorders. Int J Eat disord 2003; 34:383-96)
• Ahmimishäiriön esiintyvyys nuoruusiässä on jokseenkin sama ja elinaikaiseksi esiintyvyydeksi naisilla on esitetty 1.1-4.2 % (Lähteet: Keski-Rahkonen A, Hoek HW, Linna MS ym. Incidence and outcomes of bulimia nervosa: a nationwide population-based study. Psychol Med 2009;39:823-31; Koskelainen M, Sourander A, Helenius H. Dieting and weight concerns among Finnish adolescents. Nord J Psychiatry 2001; 55:427-31; Kaltiala-Heino R, Rissanen A, Rimpelä M ym. Bulimia and bulimic behaviour in middle adolescence : more common than thought? Acta Psychiatr Scand 1999; 100:33-9).
• Epätyypillisen syömishäiriön esiintyvyydeksi on arvioitu 5 %; lieviä muotoja esiintynee tätä enemmän (Lähde: Käypähoitosuositus. Syömishäiriöt/Lapset ja nuoret. Duodecim 20.8.2009).

Aikuiset

• Naisten elinikäinen anoreksian esiintyvyys on 0.5-3.7 % ja se on 10-20 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Bulimian esiintyvyys nuorilla naisilla on 1-3 % (Lähde: Kaplan ja Sadock. Pocket Handbook of Clinical Psychiatry. 2005. 4. painos.).

Syömishäiriöisten palvelutarvetta, sen jakautumista eri hoitoyksikköihin ja palvelutarpeen toteutumista on yksityiskohtaisemmin kuvattu tulosaluejohtaja Hilkka Virtasen, ylilääkäri Minna Aromaan ja ylilääkäri Jyrki Heikkilän selvityksessä peruspalvelulautakunnan yksilöasioiden jaostolle 11.12.2012 § 748.  

Julkisen terveydenhuollon palvelut

Syömishäiriöiden hoidossa toimii kaikkien sairauksien normaali hoidonporrastus perusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito-vaativa erikoissairaanhoito. Turun hyvinvointitoimialan omina perustason palveluina kouluterveydenhuollon, opiskelijaterveydenhuollon ja muun perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa syömishäiriöt, tarjota lievien häiriöiden seuranta ja tuki sekä lähettää erikoissairaanhoitoon vaikeammat häiriöt.

Omassa erikoissairaanhoidossa toimii lasten ja nuorten syömishäiriöpoliklinikka, joka on lasten ja nuorten somaattisen ja psykiatrisen poliklinikan muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Aikuisten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syömishäiriöpotilaille on luotu oma strukturoitu tutkimus- ja hoidon suunnittelun jakso. Avohoito toteutuu psykiatrian poliklinikoilla, tarvittaessa myös päiväsairaalassa ja vuodeosastoilla. Turun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä toimii oma syömishäiriötyöryhmä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa vaikeimpien syömishäiriöiden vaativan erikoissairaanhoidon tasoisesta avo- ja osastohoidosta. Nuorisopsykiatriaan on perustettu 22.10.2012 syömishäiriöisten päiväyksikkö. Erityisen vaikeiden syömishäiriöpotilaiden vaativan erikoissairaanhoidon tasoisia hoitojaksoja voidaan ostaa HYKS:n syömishäiriöklinikasta.

Seuraavassa asetelmassa on kuvattu julkisten palvelujen suoritehintoja vuodelta 2011.

Yksityiset palveluntuottajat

Kliinisen tarpeen perusteella ja ostopalvelumäärärahojen puitteissa voidaan ostaa omaa palvelutuotantoa tukevia hoitojaksoja. Kilpailutetuilta psykoterapeuteilta voidaan ostaa jatkohoidoksi psykoterapiajaksoja.  

Paikallisella syömishäiriötalo Futuurilla on aluehallintoviraston lupa terapeuttiseen toimintaan pitäen sisällään fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanottotoiminnan. Toiminta ei ole erikoissairaanhoidon tasoista eikä erikoissairaanhoitoa korvaavaa, mutta soveltuvin osin terapiatoimintaa voidaan ostaa erikoissairaanhoitoa täydentämään.

Syömishäiriökeskus (Helsinki) on hoito- ja kuntoutusyksikkö, joka tarjoaa sekä hoitoa päiväpotilaana että kokovuorokausihoitoa. Syömishäiriöklinikka (Kokkola) on ainoa yksityinen toimija Suomessa, joka täyttää Valviran 2012 päivittämät yksityisten nuorisopsykiatristen sairaaloiden hoidon kriteerit.

Seuraavassa asetelmassa on kuvattu yksityisten palvelujen suoritehintoja vuodelta 2011.

Ostopalveluita on ostettu vuodessa noin 100 000 €:lla, mikä on riittänyt kattamaan hoitavien lääkärien arvioiman kliinisen tarpeen. Hoidon kustannustehokkuus on erikoissairaanhoidon tulosalueen oman arvion mukaan todennäköisesti parempi panostettaessa omaan toimintaan, koska häiriön luonteesta johtuen hoitojaksot ovat yleensä pitkiä. Vertailtaessa kustannuksia voidaan todeta, että yhden potilaan puolen vuoden kokovuorokausihoito ostopalveluna vastaa kahden sairaanhoitajan vuosipalkkaa ja yhden potilaan päiväyksikön puolen vuoden hoidon kustannus vastaavasti vastaa yhden sairaanhoitajan vuosipalkkaa.

Toimenpiteiden tilanne syömishäiriöiden palvelukokonaisuuden kehittämiseksi

Liitteeseen 3 (12/2012) on koottu erikoissairaanhoidon tulosalueen kehittämisehdotukset asiaan liittyen. Ehdotuksia ei ole vielä toistaiseksi käyty läpi hyvinvointitoimialan johtoryhmässä ja niihin palataan yksityiskohtaisesti vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä.

Liite 1Erikoissairaanhoidon tulosalueen kehittämisehdotukset

Vs. toimialajohtaja Petri Virtanen 18.3.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee selvityksen turkulaisten syömishäiriöpotilaiden palvelutarpeesta ja hoidosta tiedokseen ja jatkovalmistelun pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti Rosenlöfin ehdotuksesta Harjanteen kannattamana todeta kantanaan, että syömishäiriöisten palvelujen kehittämisessä suositaan monituottajamallia, jossa erityisesti paikallisten yksityisten palveluntuottajien tuottamia palveluja hyödynnetään ajalla 1.4. - 31.12.2013 potilaiden kliinisen palvelutarpeen niin edellyttäessä kokeilumielessä 2 - 3 potilaan osalta.