Hyvinvointitoimiala, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja Sari Ahonen, kotihoidon johtaja Anne Rauhala, ympärivuorokautisen hoidon vs. johtaja Kirsi Kiviniemi, kotihoidon vs. palvelupäällikkö Tiina Turja 15.3.2013:

Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2012/980) astuu voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on parantaa

1. ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista;
2. mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa;
3. iäkkään henkilön mahdollisuutta saada tarpeitaan vastaavia tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä
4. vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja.

Laissa ikääntynyt väestö tarkoittaa vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Iäkäs henkilö on sellainen iäkäs, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta.

Laissa säädetään kunnan yleisistä velvollisuuksista, joihin kuuluvat mm. suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen edistämisestä sekä vanhusneuvosto. Edelleen laissa on säännökset palvelujen laadusta ja riittävyydestä, määräajat palvelun odotusajalle sekä havaitun palveluntarpeen ilmoittamisesta.

Laissa on myös säännökset iäkkään henkilön palveluntarpeen selvittämisestä ja niihin vastaamisesta. Palveluntarpeen selvittäminen on tehtävä eri asiantuntijoiden (mm. gerontologinen hoito- ja sosiaalityö, geriatria, lääkehoito, ravitsemus, monialainen kuntoutus sekä suun terveydenhuolto) yhteistyönä. Palveluntarpeen arvioinnista vastaa työntekijä, jolla on tarkoituksenmukainen kelpoisuus (sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä).

Valtionavustukset vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin

Valtion on varannut vuoden 2013 talousarvioon määrärahaa noin 5,7 milj. euroa vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että määrärahasta 5,0 milj. euroa varataan kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin osoitettuihin valtionavustuksiin. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että tuettavissa hankkeissa kehitetään uusia toimintamalleja, työtapoja ja hyviä käytäntöjä iäkkään väestön palvelujen parantamiseksi. Painopiste on erityisesti hankkeissa, joilla kehitetään väestön kotiin annettavia palveluja. Avustusta voidaan myöntää kunnan tai kuntayhtymän joko yksinään tai yhteistyössä toteuttamiin hankkeisiin.

Ministeriön avustusta koskevassa kirjeessä ei ole tarkemmin määritelty myönnettävän avustuksen osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustusta haetaan Kaste-hankkeen lomakkeilla ja ohjeistusta soveltaen. Kaste-hankkeissa avustuksen suuruus voi olla enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Ministeriö tekee päätökset avustuksista ja ilmoittaa tiedon avustuksen saamisesta kunnalle viimeistään 31.5.2013. Kehittämishanke voidaan toteuttaa ajalla 1.7.2013 – 31.10.2014.

Iäkkään henkilön kotona asumista tukevan palveluketjun kehittäminen –hanke Turun kaupungissa

Hankkeessa kehitetään lain suuntaviivojen mukaisesti iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavia palveluja ja toimintoja, joilla edistetään kotona asumista. Palveluketjussa on tunnistettu kaksi kehittämiskohdetta, jotka liittyvät merkittävästi palveluntarpeen arviointiin.

1. Palveluntarpeen laaja-alainen ja moniammatillinen arviointi. Palveluntarpeen arvioinnin keskittäminen ja kehittäminen entistä moniammatillisemmaksi (gerontologinen hoito- ja sosiaalityö, geriatria, lääkehoito, ravitsemus, monialainen kuntoutus sekä suun terveydenhuolto). Peruspalvelulautakunta teki päätöksen RAI:n käyttöönotosta vuoden 2013 aikana 19.12.2012 (§436) ja päätti osoittaa määrärahan käyttöönottoon. Tämä on yksi osa palvelutarpeen laaja-alaista kehittämistä.
2. Vastuutyöntekijämallin kehittäminen.

Kuntouttavan, tavoitteellisen ja toimintakykyä ylläpitävän lyhytaikaishoidon sisällön kehittäminen.

Liite 1Alustava hankesuunnitelma

Hyvinvointitoimiala, toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Valtionavustusta haetaan hankkeeseen yhteensä 300 000 €. Haettava valtionavustus jakautuu kummankin osahankkeen projektityöntekijän palkkaukseen 1 v 4 kk ajalle (yhteensä noin 140 000 €), muihin palkkauskustannuksiin 1 v 2 kk ajalle (yhteensä noin 100 000 €), asiantuntijapalveluiden ostamiseen (noin 60 000 €). Arvio hankkeen kokonaiskustannuksista on koko hankeajalta noin 400 000 euroa. Kaupungin oma osuus hankkeen kustannuksista muodostuu henkilöstö-, tila- ja materiaalikustannuksista noin 100 000€, joka katetaan nykyisen talousarvion puitteissa.

Vs. toimialajohtaja Petri Virtanen 19.3.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta

• merkitsee tiedoksi hankkeen valmistelutilanteen
• hyväksyy liitteenä olevan alustavan hankesuunnitelman
• oikeuttaa hyvinvointipalvelut jättämään hankesuunnitelman edellyttämän valtionapuhakemuksen sosiaali- ja terveysministeriölle 31.3.2013 mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.