Tulosaluejohtaja Leila Visa ja sijaishuollon vs. toimistopäällikkö Eira Virolainen 26.3.2013:

Lastensuojelun laitoshoidon korvauksena vanhemmilta perittävien maksujen määrät perustuvat sosiaalilautakunnan tekemään päätökseen 8.2.2006 § 180.

Oheismateriaali 1               Sosiaalilautakunnan päätös 8.2.2006 § 180

Sosiaalilautakunnan päätöksen 8.2.2006 § 180 mukaisesti vanhemman tulojen perusteella määräytyvä hoitokorvaus perustuu vanhemman bruttotuloihin. Hoitomaksu peritään, mikäli bruttotulo ylittää perheen henkilöluvun perusteella määräytyvän euromäärän. Bruttotuloihin perustuvassa hoitomaksun määrittelemisessä ei huomioida vanhemman todellisia, esim. asumiseen liittyviä kuluja. Vanhemman bruttotuloihin perustuvia hoitokorvauksia on peritty vuosittain n. 30 000€/vuosi. Nettotuloihin perustuvan hoitomaksun perinnän vuosittaista määrää on vaikea ennustaa. Nettotuloihin perustuva ja välttämättömien menojen huomioiminen hoitomaksun määräytymisen perusteena mahdollistaa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja yhtenäistää hoitomaksun määräytymisperusteita Varsinais-Suomen alueella.

Liite 1                                  Vanhemmilta perittävä hoitomaksu vanha ja uusi peruste

Liite 2                                  Vanhemmilta perittävä hoitomaksu

Yleistä hoitokorvausten perinnästä

Hoitokorvausten periminen vanhemmilta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992) ja asetukseen (912/2012).

Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.

Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä maksu lapsen vanhemmilta, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen.

Sosiaalihuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökulmat huomioon ottaen siihen on syytä.

Maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkastettava silloin, kun palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on oleellisesti muuttunut tai maksu osoittautuu virheelliseksi.

Lastensuojelun hoitokorvaus voidaan periä eri tavoin; perimällä korvaus lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista, perimällä elatusapu, elatustuki ja lapsilisä tai vahvistamalla vanhemmalle hoitomaksu.

Hoidon korvaukseksi perittävät etuudet ja tulot

Lapselta ja nuorelta perittävät etuudet ovat lapsilisä, perhe-eläke, opintotuki/asumislisä, vammaistuki, kuntoutusraha ja muut mahdolliset eläkkeet ja tuet.

Perhehoidossa olevan lapsen lapsilisä maksetaan Turun omille perhehoitajille. Opintotuen perintä arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli opintotukea ei peritä, vaikuttaa se perhehoidossa olevan nuoren kulukorvauksen määrään alentavasti.

Jos lapsi käy sijoituksen aikana työssä, hoitomaksu voidaan periä myös lapsen ansiotuloista. Nuoren tulot ovat yleensä vähäisiä, eikä niistä ole syytä tehdä perintää muutoin kuin tilanteessa, että nuorella on pitkäaikaista tuloa (ei kesä tai viikonlopputyö) ja ansiotulot ovat merkittävät (yli 1000€/netto/kk). Lapsen tulona ei oteta huomioon sellaisia tuloja, jotka maksetaan lapselle ja ovat luonteeltaan henkilökohtaisiksi katsottavia tuloja ja varoja. Tällaisia ovat esim. ryhmähenkivakuutuksesta, tapaturmavakuutuksesta, perintönä tai vahingonkorvauksena saadut varat.

Vanhemmalta peritään työttömyyskorvauksen lapsikorotus. Mikäli vanhemmalle on määrätty oikeuden tai lastenvalvojan päätöksellä elatusapu, se peritään hoitomaksuna sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Peritystä elatusavusta käytetään hoidon korvaukseksi 60 % ja loppuosa 40 % varataan lapsen itsenäistymisvaroja varten. Myös Kela:n maksama elatustuki peritään hoidon korvaukseksi.

Huostaanottotilanteessa selvitetään lapsen vanhemmilta perittävät korvaukset. Tarvittaessa vanhempi ohjataan lastenvalvojan luo, joka määrittelee elatusvelvollisen tulojen perusteella elatustuen. Tilanteessa, että vanhemmalla ei ole elatuskykyä, lastenvalvoja voi esittää vanhemman hyväksyttäväksi nk. 0-sopimusta jolloin haetaan elatustuki Kela:sta. Jos elatustuki peritään hoidon korvaukseksi, ei vanhemmalta peritä hoitokorvausta.

Itsenäistymisvarat

Lastensuojelulain 77 § mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista on varattava vähintään 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa ja enintään 60 % voidaan käyttää hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa lapsilisää ei oteta huomioon.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.

Euromääräisen hoitokorvauksen perintä vanhemmalta

Huomioitavat tulot

Hoitomaksua määriteltäessä otetaan huomioon vanhemman nettotulot. Huomioitavia tuloja ovat ansiotulot, eläkkeet, elinkorot, kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki), muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta saatavat tulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Mikäli lapsilisää, elatusapua ja elatustukea ei poikkeuksellisesti peritä hoidon korvaukseksi, ne otetaan huomioon vanhemman tulona, mikäli ne maksetaan vanhemmalle.

Asiakasmaksuasetuksen 29 § mukaan tulona ei oteta huomioon lapsen hoitotukea, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavaa sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ylläpitokorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja tai muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia.

Huomioon otettavat menot

Hoitomaksua määriteltäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään asumistuki, asumislisä, asuntolainan lainanhoitokulut/kk) ja maksetut elatusavut sekä päivähoitomaksut.

Vanhemman nettotuloista tehdään nk. lapsivähennys. Yhdessä asuvilta vanhemmilta vähennetään 75 euroa/huollettava kotona asuva lapsi/vanhempi. Yksin asuvalta vanhemmalta vähennetään 150 euroa/huollettava kotona asuva lapsi.

Elatusvelvollisuus avioliitossa koskee aviopuolisoa sekä vanhemman omia ja puolisoiden yhteisiä lapsia. Avioliitossa elatusvelvollisuutta ei ole toisen aviopuolison lapsiin. Avoliitossa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja parin yhteisiä lapsia, elatusvelvollisuus ei ulotu avopuolisoon eikä hänen lapsiinsa.

Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmalta peritään hoitomaksu alla olevan taulukon mukaan tilanteissa, että vanhemmalle ei ole vahvistettu elatusapua.

Kun vanhemmalle on määrätty edellä olevan taulukon mukainen hoitomaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:

Maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon perheen kokonaistilanne ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin.

Hoitomaksu ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimystä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 § ohjeistus antaa viranhaltijalle liikkumavaraa ja mahdollisuuden käyttää harkintaa lastensuojelumaksun suuruutta määriteltäessä.

Vs. toimialajohtaja Petri Virtanen 19.3.2013:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmalle, joka ei ole velvollinen maksamaan elatusapua, peritään asiakasmaksulain 7 § 1 momentin mukainen hoitomaksu alla olevan taulukon mukaisesti:

Kun vanhemmalle on määrätty edellä olevan taulukon mukainen hoitomaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:

Asiakasmaksulain 11 § mukaisesti sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.