Hyvinvointitoimiala, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, palvelujohtaja Seija Arve 15.3.2013:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tulee voimaa 1.7.2013 lukuunottamatta 5 ja 6 §:ää, jotka tulevat voimaan 1.1.2014 ja pykälät 17 ja 23 tulevat voimaan 1.1.2015. Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään, suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelma on osa kaupungin strategista suunnittelua.

Lain yleiset säännökset ja soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Uusi laki on erillislaki ja se täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeja. Laki painottuu sosiaalihuoltoon, terveydenhuollon osalta säännöksiä on jo terveydenhuoltolaissa. Lain yhtenä tarkoituksena on yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön sisältöä. Toisena merkittävänä tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Mitä pidempään toimintakyky säilyy hyvänä, sitä pidempään ikäihminen voi asua itsenäisesti kodinomaisessa ympäristössä. Lain tarkoituksena on myös parantaa iäkkään väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja kehittämiseen kunnassa sekä vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lain lähtökohtana on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky eikä ikä sinällään (§§ 1-3).

Määritelmät

Toimintayksikkö käsite tarkoittaa julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille. Palvelut tuotetaan joko palvelun tuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa.

Uudessa laissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia henkilöitä, joiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän raihnaisuuden johdosta.

Kunnan yleiset velvollisuudet

Kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (4§). Kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma, jossa on toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi, omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Painopisteenä vanhusten suunnitelmassa tulee olla kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua, budjetointia, kehittämistoimintaa ja arviointia (5§).

Suunnitelmassa on arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntynen väestön palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kunnan on myös määriteltävä toimenpiteet, joilla se vastaa tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi suunnitelmassa on määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut samoin kuin, miten kunta toteuttaa yhteistyötä aikaisemmin määriteltyjen eri tahojen kanssa. Kunnan on osoitettava 5§:ssä tarkoitetun suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena.(6§, 9§).

Laissa edellytettävä suunnitelma tullaan Turussa laatimaan ikääntymispoliittisena strategiana vuoden 2013 aikana niin, että kaupunginvaltuusto käsittelee strategian kuluvan vuoden aikana. Laadittavassa strategiadokumentissa tullaan ottamaan yksityiskohtaisesti kantaa lain edellyttämiin asioihin palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Vuoden 2014 alusta lähtien kunnan on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä (11§) varmistaakseen ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus. Vanhusneuvosto on otettava mukaan suunnitelman valmisteluun ja arviointiin (5§, 6§). Vanhusneuvosto on merkittävä kanava ikääntyneen väestön kuulemisessa.

Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioimiseksi kunnan tulee kerätä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä (vrt. hyvinvointitoimialan jo toteuttamat systemaattiset asiakastyytyväisyyskyselyt). Myös henkilöstön määrästä ja koulutuksesta kerätään tiedot. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot (6§).

Palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palvelutarpeisiin vastaamista ohjaavista periaatteista ja palvelujen kielestä on kirjattu vaatimukset lain 7§, 8§ ja 13 §:ään. Kunnan on järjestettävä laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja oikea-aikaisesti ja asiakkaan tarpeisiin nähden riittävästi. Kaksikielisessä kunnassa palvelut on järjestettävä sekä suomen että ruotsin kielellä, niin että käyttäjä saa palvelut valitsemallaan kielellä. Väestön sosiaalipalvelut tulee tarjota lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua.

Iäkkään henkilön palveluntarpeet ja niihin vastaaminen

Laki korostaa erityisesti, että kunnan on tarjottavat hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia  tai kotikäyntejä (12§, 13§). Tavoitteena on terveellisten elintapojen edistäminen, terveydellisten ongelmien tunnistaminen, varhainen tuki, palveluista tiedottaminen ja ohjaus eri vaihtoehtojen käyttöön.

Merkittävä muutos aikaisempaan koskee pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet. Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiseen kotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä (§14).

Palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma ja päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin on kirjattu lain pykäliin 15, 16 ja 18. Palvelutarpeen selvittäminen tulee aloitta viipymättä ja saattaa loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Palvelutarpeen selvittäminen tulee tehdä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Kunnan järjestämiä sosiaalipalveluja säännöllisesti saavan henkilön olosuhteissa tapahtuvia muutoksia on seurattava ja palvelusuunnitelma on tarkistettava aina silloin kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia. Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Vastuutyöntekijän (§17, 1.1.2015 voimaan) tehtävänä on seurata palvelusuunnitelman toteutumista sekä palvelutarpeen muutoksia, olla tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin sekä auttaa ja neuvoa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuuhenkilölle on määritelty riittävä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus tai terveydenhuollon henkilöstä annetun lain mukainen kelpoisuus.

Kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta. Myös palvelut on järjestettävä viipymättä. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä kun päätös on tehty (18§).

Palvelujen laadun varmistaminen - henkilöstö, johtaminen ja toimitilat

Toimintayksikössä on oltava henkilökunta, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palveluntarvetta. Ikälain taustamuistiossa todetaan, että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa toimintayksikössä henkilöstön vähimmäismitoitus ei voi olla alle 0.5 hoitajaa/ asukas. Vuoden 2014 aikana arvioidaan lain toteutumista.

Vuoden 2015 alussa annetaan tarvittaessa asetus minimimitoituksesta vähintään tälle suositustasolle. Palvelujen järjestämiseksi tulee olla riittävästi monipuolista asiantuntemusta ja valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, millaisia osaamisalueita edustavaa asiantuntemusta kunnalla on oltava käytössään (20§). Toimintayksikössä on oltava johtaja, joka vastaa siitä, että palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset ja että asiakastyössä noudatetaan säädettyjä periaatteita. Toimitilojen tulee olla riittävät, turvalliset ja esteettömät sekä kodikkaat, jotta ne vastaavat ikäihmisten tarpeisiin (§§ 19-22).

Vuoden 2015 alusta alkaen toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi (23§).

Kunnan on julkaistava puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut (§26). Tämä vastaa terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuun toteutumisen seurantaa.

Hallituksen esitys ja on luettavissa oheisen linkin kautta

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+160/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Liite 1Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Vs. toimialajohtaja Petri Virtanen 19.3.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedokseen selvityksen koskien lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.