Tilaaja:

Hyvinvointitoimiala

Resurssien hallinta/

PL 670

20101 TURKU

Hanke:

Katariinanpuiston palvelutalo, Jagellonicankatu 3 A

TARVESELVITYS

versio 0,1 / 22.3.2012 / Karjalainen Riitta, Pirttisalo Satu, Hellstén Kristiina

versio 0,2 / 28.2.2013 / Karjalainen Riitta, Pirttisalo Satu, Kiviniemi Kirsi

SISÄLLYS

1.   Tilanhankinnan tarpeellisuus   2

2.   Tavoitteiden määrittely   2

2.1   Toiminnan kuvaus   3

2.2   Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma   4

2.3   Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset   6

2.4   Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot   6

3.   Tilanhankintavaihtoehdot   7

3.1   Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen   7

3.2   Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   7

3.3   Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   7

3.4   Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan   7

3.5   Ympäristövaikutusanalyysi   7

4.   Hankepäätöesitys   7

1.
Tilanhankinnan tarpeellisuus

Katariinanpuiston palvelutalon kiinteistö sijaitsee Katariinanlaakson kaupunginosassa, osoitteessa Jagellonicankatu 3 A. Palvelutalo valmistui Turun asuntomessuille vuonna 1988 ja siinä on 19 vammaismitoitettua palveluasuntoa luhtitalon kahdessa kerroksessa. Yksiöt (16 kpl) ovat kooltaan 37- 41 neliötä ja kolmiot (3kpl) ovat kooltaan 74 neliötä.

Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että palvelut: vanhusten palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua asumisensa järjestämisessä ja tukea itsenäisessä suoriutumisessa. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa, että palvelutalossa on henkilökuntaa paikalla ympärivuorokauden. Palveluasumiseen kuuluu yksityisyys (oma asunto) ja yhteisöllisyys, jota yhdessä olemiseen ja tekemiseen soveltuvat tilat tukevat.

Turun kaupungin Ympärivuorokautisessa hoidossa tavoitteeksi on asetettu yhden muuton periaate, mikä tarkoittaa sitä, että vanhuksen ei enää omasta kodistaan muutettuaan tarvitse muuttaa muualle ellei hänen terveydentilansa sitä ehdottomasti edellytä. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä pitäisi siis pystyä asumaan elämän loppuun saakka, vaikka toimintakyky heikkeneekin: Siellä pitäisi myös pystyä toteuttamaan terminaalivaiheen hoito. Esimerkiksi Katariinanpuiston palvelutalossa em. strategian toteutuminen näkyy siinä, että asukkaat ovat nyt aiempaa huonompikuntoisia ja tarvitsevat enemmän apua ja apuvälineitä.

Katariinanpuiston palvelutalon rakennus on normaali 2-kerroksinen asuinkiinteistö, jota ei alun perin ole suunniteltu tehostettua palveluasumista tarvitsevien huonokuntoisten vanhusten tarpeisiin, vaan vammaisten itsenäiseen asumiseen. Ongelmina ovat mm. hissin ja ruokasalin epäkäytännöllisyys, tilan ahtaus, oviaukkojen ja kulkuteiden kapeus, kylmät luhtikäytävät talvisin sekä kuntosalin ja yhteisöllisyyttä edistävien oleskelutilojen puuttuminen.

Ympärivuorokautisen hoidon toteuttaminen 19 asukkaan yksikössä erillään muista toimintayksiköistä yksikössä on kallista ja kustannustehotonta.

Rakennus ei täytä 1.7.2011 voimaan astuneen pelastuslain 379/2011, § 18 mukaisia vaatimuksia tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos edellyttää vuonna 2011 tehdyn tarkastuksen perusteella suunnitelmaa palo- ja poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten tasolle (perla 14.12.2011 § 345).

2.Tavoitteiden määrittely

2.1.Toiminnan kuvaus

Katariinanpuiston palvelutalo kuuluu yhtenä yksikkönä Ympärivuorokautisen hoidon vanhuskeskus 4:een. Katariinanpuiston palvelutalossa asuu 19 asukasta, joiden kunto vaihtelee. Suuri osa asukkaista on omatoimisesti apuvälineitä (rollaattori, pyörätuoli) käyttäen liikkuvia, osalla on muistin alenemaa. Lähes kaikki ovat poistumistilanteessa ohjattavia ja autettavia. Henkilökuntaa, joka työskentelee kolmessa vuorossa, on nyt yhteensä 12.

Katariinanpuiston palvelutalossa on pohjakerroksessa yhteisten tilojen (apukeittiö, sauna sekä pyykinpesuhuone) lisäksi 19 asuntoa, joista kolmioita 3 (74 neliötä) ja loput 16 asuntoa ovat yksiöitä (kooltaan 37 - 41 neliötä). Yksi asunto (kolmio) on muutettu toimisto- ja työtiloiksi (yksikön esimiehen työhuone ja sairaanhoitajien ja lääkärin työhuone). Jokaisessa asunnossa on turvahälytysjärjestelmä. Asukas tekee vuokrasopimuksen ja maksaa sähköstä erikseen.

Erillistä ruokasalia ei ole, vaan asukkaat syövät yhdessä toisen kerroksen aulatilassa, joka on kooltaan pieni. Ruokailutilassa on aina täyttä ko. aikana ja vain talon asukkaat (19 henkilöä) mahtuvat tilaan. Pohjakerroksessa sijaitseva keittiö on varusteltu huonosti nykytarpeisin nähden, sillä astiapesukoneen on lattiatasolla ja tiskialtaan sijainti ergonomisesti huono. Astianpesukoneen höyryt jäävät keittiötilaan, ilmanvaihto ei vastaa nykyvaatimuksia ja ilmanlaatu huono.

Sisääntulokerroksessa sijaitsee pieni aula, jota ei pystytä hyödyntämään rakennuksen isojen ikkunoidenkaan vuoksi. Asukkaille tarvitaan virkistys- ja oleskelutiloja, jolloin palvelukeskuksen muut hyvinvointipalvelut olisivat välittömästi saatavissa ja/tai toteutettavissa tässä tilassa.

Fysioterapia- ja kuntoutustiloja ei ole.

Rakennuksessa ei ole oleskelu- ja kokoontumistiloja, joita voitaisiin yhdistellä isommaksi tilaksi.

Tiloissa havaittuja puutteita:

•keittiötilat eivät vastaa nykyistä toiminnallista tarvetta (asukkaat syövät yhdessä aamu- ja iltapalan sekä lounaan, päivällisen ja päiväkahvin)

•ruokailutilana toimii 2. kerroksen aulatila, josta on kaksi ovea luhtikäytävään; tila on kylmä ja vetoinen talvella ja kesällä tila on tukalan kuuma, kun aurinko porottaa koko seinän kattavista ikkunoista sisään

•ruokailutilassa ei ole vesipistettä tai wc:tä

•kiinteistössä ei ole yhteisöllisyyttä ja asukkaiden fyysisen toimintakyvyn edistämiseen tarvittavia tiloja (oleskelutilat, kuntosali)

•henkilökunnan sosiaalitilat ovat riittämättömät eikä niissä ole asiaankuuluvia wc- ja peseytymistiloja

•yksikössä ei ole potilasturvallisuuden edellyttämää lääkehuonetta

•esimiehen työhuone ei ole äänieristetty ja mm. puheääni kuuluu viereiseen huoneeseen

•henkilökunnan sosiaali- ja pukeutumistilat eivät ole asianmukaiset, mm. wc- ja peseytymistilat

•yhteisten tilojen lattioiden pintamateriaalit ovat vaikeasti puhdistettavia

•asukkaiden huoneet ovat invamitoitettuja ml. keittiö. Mitoitus on hyvä pyörätuolia käyttäville asukkaille, mutta henkilökunnan työergonomian kannalta asia on huono

•asukkaiden asuvat erillisasunnoissa, joiden ovet aukeavat ulkotilaa olevalle luhtikäytävälle

.

2.2.Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma

Ympärivuorokautisen hoidon palveluasumiselle asetettuja vaatimuksia:

•kiinteistön tulisi soveltua huonokuntoisten vanhusten asumiseen ja hoivaan ml. yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tarve

•tilojen tulisi olla kodikkaat, valoisat, viihtyisät ja turvalliset

•henkilökunnan työergonomian huomiointi

•esteettömyyden huomiointi – suuri osa asukkaista käyttää liikkumisen apuvälineitä

•tilojen pitää täyttää kiinteistölle asetetut paloturvallisuusmääräykset

•tilava hissi on välttämätön asukkaiden liikkumisturvallisuuden kannalta

•asukashuoneet, wc-tilat, kylpytilat ja ruokailu/oleskelutilat tulee olla varustettu hoitajakutsujärjestelmällä. Ulko-ovissa tulee olla sähköinen dementiaportti

•turvallinen ja viihtyisä piha-alue, jossa voi ulkoilla kaikkina vuodenaikoina

•piha-alueella pitää olla liikuntareittejä, riittävästi levähtämiseen tarkoitettuja penkkejä, istutuslaatikoita, liikuntavälineitä ym. vanhusten toimintakykyä edistäviä elementtejä

Katariinanpuiston palvelutalon toiminta jatkuu tehostettuna palveluasumisena (erillisasuntoja tai ryhmäkotina) uusien tilojen myötä. Asukasmäärään ei ole suunnitteilla muutosta. Asukkaat tulevat Kurjenmäkikoteihin siinä vaiheessa, kun heille ei enää ole mahdollista järjestää tarvittavaa hoitoa ja huolenpitoa sekä turvallista ympäristöä yksityiskotiin. Katariinanpuiston palvelutalossa asukkaat myös saatetaan hyvään kuolemaan. Mikäli asukkaalla on akuuttia sairaalahoidon tarvetta, hän on siellä vain välttämättömän ajan ja palaa mahdollisimman nopeasti takaisin palvelutaloon.

Valviran valvontasuunnitelmassa todetaan, että ryhmäkodissa yhden hengen huoneen tulisi olla kooltaan noin 15 m2 ja jokaisessa huoneessa tulisi olla 4 – 5 m2 wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että enintään 10 % asukkaista asuisi kahden hengen huoneissa ja muut yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneita tarvitaan esim. avioparien käyttöön. Erillisasuntona toimivan yksikön koko on 30 – 40 m2 sisältäen riittävän kokoisen wc-suihkutilan.

Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten sekä kansainvälisten (mm. Tanska, Hollanti) ja kansallisten esimerkkien perusteella asuintilojen lisäksi tärkeitä tiloja ovat oleskelutilat, joita pienissäkin (12 – 15) ryhmäkodeissa tulisi olla kaksi. Toinen tila on sisustettu yhdessä oloa varten, toinen toimintaa varten kuten TV:n katselu, fyysisen toimintakyvyn ylläpito (tarvittava laitteisto ja välineistö) jne. ”100% corner” eli istuinryhmä oleskelutilassa, josta näkee mahdollisimman laajasti yksikön tapahtumat on todettu tärkeäksi paikaksi, jossa vanhukset mielellään istuvat ja seuraavat yksikön tapahtumia. Tilatarpeet on yksilöity liitteessä. Liitteessä kokonaistarve on kuvattu ryhmäkotityyppisenä palveluna. On mahdollista, että osa huoneista onkin erillisasuntoja. Suunnittelun käynnistyessä voisi katselmoida Portsakodin ryhmäkodit ja palveluasunnot, joissa on paljon hyvää ja tunnistettuja paranneltavia seikkoja. Toinen vaihtoehto on katselmoida esimerkiksi Espoon ja Helsingin vastaavaan tarkoitukseen toteutettuja tilaratkaisuja.

Tutkimuksia:

-Sipiläinen P. 2011. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.

http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526042268/isbn9789526042268.pdf

-Verma I. 2008. Dementiaoireisten asuin- ja hoivaympäristöt.

http://www.sotera.fi/pdf/Dementiaoireisten_asuin-%20ja%20hoivaymparistot_web.pdf

-Wiinikka T. 2008. Uusi asumismalli dementoituneille. Sovellus Itä-Pasilan palvelutaloon. Diplomityö. Aalto-yliopisto.

http://www.sotera.fi/pdf/Wiinikka_asumismalli.pdf?bcsi_scan_877679723254A017=0&bcsi_scan_filename=Wiinikka_asumismalli.pdf

Esimerkkejä suunnitelmista ja toteutuksista:

-Espoo elä ja asu seniorikeskukset

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Ela_ja_asu_seniorikeskukset

-Helsinki monipuoliset vanhustenkeskukset, Kontula

http://www.hel.fi/hki/sote/fi/Sairaala-%2C+kuntoutus-+ja+hoivapalvelut/asuminen/kontula

-Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus

   www.hameenlinna.fi/Kehittyva-Hameenlinna/Iittalan-monen-sukupolven-hyvinvointikeskus/

-Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolun palvelutalo

www.yle.fi/uutiset/vanhusten_uusi_palvelutalo_on_huippua/6503298

-Ikäihmisten itsenäistä selviytymistä tukevat asumisratkaisut. Seminaariesitys 2011.

http://www.kiinteistoyhdistys.fi/liitto/asunto2010/sotera_26112008.pdf

-Koukkuniemi 2020, Tampere.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalvelut/koukkuniemi2020.html

2.3.Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset

Ympärivuokautisessa hoidossa ollaan siirtymässä asteittain kohti yksiportaista järjestelmää. Muutoksella varmistetaan ikäihmisten oikeus elää ja asua kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä elämänsä loppuun asti. Muutos pitää sisällään myös hoitoideologian tarkentamista. Vanhuksen toimintakykyä tulisi ylläpitää mahdollisimman pitkään ja vasta aivan elämänsä viime vaiheessa olla kokonaan vuoteeseen hoidettava. Henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman tulisi taata tarpeenmukainen yksilöllinen hoito ja palvelut. Suosituksen edellyttämät yhden hengen huoneet ryhmäkodissa tai palvelutalon erillisasunnot mahdollistavat myös inhimillisen saattohoidon järjestämisen.

Palvelutalo tarvitsee tiloja palvelu- ja huoltotoiminnoille (tekstiili- ja jätehuolto, varastointi- ja kuljetuspalvelut). Lisäksi tarvitaan henkilökunnan pesu- ja pukutilat sekä väestönsuojatilat. Nämä kaikki tulee suunnitella siten asukkaiden käyttöön jää kiinteistön välittömään tuntumaan riittävä ja turvallinen ulkoilupiha.

2.4.Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot

Yksikkö on pieni (19 asukasta) ja ympärivuorokautisen hoidon toteuttaminen muista toimintayksiköistä erillään olevassa yksikössä on kallista ja kustannustehotonta.

Valtakunnallisen suuntauksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa ollaan siirtymässä yksiportaiseen järjestelmään, jossa asuminen ja palvelut tullaan erottamaan. Vuokratilojen täytyy täyttää vuokralaisen asunnolleen asettamat laatutavoitteet.

3.Tilanhankintavaihtoehdot

3.1.Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen

Pienen yksikkökoon vuoksi ensisijaisena vaihtoehtona on korvaavien vuokratilojen hankinta joko erillisenä, nykyistä suurempana yksikkönä, tai osana suurempaa tilaratkaisua.

3.2.Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Ostettava, vuokrattava tai vaihdettava kiinteistö ei ole tiedossa.

3.3.Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Yksikön tarpeita vastaavaa korjattavaa kiinteistöä ei ole tiedossa.

3.4.Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan

Uudisrakennus on mahdollinen vaihtoehto.

3.5.Ympäristövaikutusanalyysi

Analyysia ei ole tehty, koska mahdollinen kiinteistö ei ole tiedossa.

4.Hankepäätöesitys

Esitämme korvaavien tilojen etsimistä Katariinanpuiston palvelutalon toiminnan jatkumiselle. Yksikön toiminta on mahdollista integroida yhteen toisen samankaltaista palvelua tuottavan toimintayksikön kanssa.

Huonetilaohjelmaan on kuvattu tarvittavien tilojen tavoitetila. Huonetilaohjelmaa pitää tarkentaa suunnittelun käynnistyessä.

Liite 1

Huonetilaohjelma – Katariinanpuiston palvelutalo