Tilaaja:

Hyvinvointitoimiala

Resurssien hallinta/

PL 670

20101 TURKU

Hanke:

Ympärivuorokautisen hoidon tuotantosuunnitelma 2013 – 2023 / Sävelkoti, Sävelkuja 2

TARVESELVITYS

versio 0,1 / kevät 2012 Karjalainen Riitta, Kukkola Jonna, Hellstén Kristiina

versio 0,2 / 25.2.2013 / Karjalainen Riitta, Kukkola Jonna, Kiviniemi Kirsi

SISÄLLYS

1.   Tilanhankinnan tarpeellisuus   2

2.   Tavoitteiden määrittely   2

2.1   Toiminnan kuvaus   2

2.2   Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma   7

2.3   Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset   8

2.4   Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot   9

3.   Tilanhankintavaihtoehdot   9

3.1   Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen   9

3.2   Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   10

3.3   Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   10

3.4   Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan   10

3.5   Ympäristövaikutusanalyysi   10

4.   Hankepäätöesitys   10

1.
Tilanhankinnan tarpeellisuus

Sävelkodin palvelutalo on Turun Suurperheiset ry:n omistama kiinteistö, joka on valmistunut vuonna 1988. Yhdistyksen jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin, se neuvotteli tilanteesta Turun kaupungin kanssa (kh 23.1.1990 § 298). Neuvottelujen tuloksena kaupunki vuokrasi taannehtivasti yhdistykseltä koko kiinteistön ajalle 1.1.1995 - 31.12.2015.

Kiinteistö sijaitsee Koivula-Haritun kaupunginosassa osoitteessa Sävelkuja 2. Rakennuksessa toimii vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon tehostetun palveluasumisen yksikkö Sävelkoti.

Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että palvelut: vanhusten palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua asumisensa järjestämisessä ja tukea itsenäisessä suoriutumisessa. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa, että palvelutalossa on henkilökuntaa paikalla ympärivuorokauden. Palveluasumiseen kuuluu yksityisyys (oma asunto) ja yhteisöllisyys, jota yhdessä olemiseen ja tekemiseen soveltuvat tilat tukevat.

Turun kaupungin Ympärivuorokautisessa hoidossa tavoitteeksi on asetettu yhden muuton periaate, mikä tarkoittaa sitä, että vanhuksen ei enää omasta kodistaan muutettuaan tarvitse muuttaa muualle ellei hänen terveydentilansa sitä ehdottomasti edellytä. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä pitäisi siis pystyä asumaan elämän loppuun saakka, vaikka toimintakyky heikkeneekin: Siellä pitäisi myös pystyä toteuttamaan terminaalivaiheen hoito. Esimerkiksi Sävelkodissa em. strategian toteutuminen näkyy siinä, että asukkaat ovat nyt aiempaa huonompikuntoisia ja tarvitsevat enemmän apua ja apuvälineitä.

Kiinteistö, jossa Sävelkoti toimii, on normaali 6-kerroksinen asuinkiinteistö, jota ei alun perin ole suunniteltu tehostettua palveluasumista tarvitsevien huonokuntoisten vanhusten tarpeisiin. Ongelmina ovat mm. asuntojen WC-suihkutilojen, hissin ja ruokasalin ahtaus, oviaukkojen ja kulkuteiden kapeus, kuntosalin ja yhteisöllisyyttä edistävien oleskelutilojen puute.

Rakennus ei täytä 1.7.2011 voimaan astuneen pelastuslain 379/2011, § 18 mukaisia vaatimuksia tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos edellyttää vuonna 2011 tehdyn tarkastuksen perusteella suunnitelmaa poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten tasolle (perla 14.12.2011 § 345).

Turvallisuussuunnittelija Turjo Jaakkolan 13.3.2012 tekemän katselmuksen lausunnossa todetaan:

•Kohde on toiminnaltaan ns. tehostetun palveluasumisen yksikkö, jolta käytännössä edellytetään automaattista sammutusjärjestelmää, jotta toiminta voisi jatkua. Vaihtoehtona olisi 24/7 henkilöstön määrän huomattava lisääminen. Henkilökuntaa on nyt 21 hlöä. Ilta- ja yöaikaista henkilökuntaa on lisätty, jotta jonkinlainen poistumisturvallisuus voitaisiin taata.

•Kohteessa on vain yksi hissi, joka rikkoutuessaan tai huoltojen aikana ”vangitsee” asukkaat kerroksiin.

•Hoitolaitokseen verrattavassa toiminnassa pitäisi olla vähintään kaksi hätäpoistumistietä. Ko. kiinteistössä on vain yksi. Poistumisteiden lisääminen rakennuksen sivuille parvekkeiden yhteyteen ei tunnu taloudellisesti mielekkäältä ratkaisulta.

•Käytössä oleva hoitajakutsujärjestelmä ei keskustele paloilmoitinlaitteen kanssa, eikä siihen näin ollen välity palohälytyksestä saatavaa hälytystietoa (syttymän sijaintia).

Sävelkodin kiinteistö ei sovellu ilman sprinklausta ja mittavia tilojen muutostöitä tehostetun palveluasumisen toimintayksiköksi.

2.Tavoitteiden määrittely

2.1.Toiminnan kuvaus

Sävelkoti kuuluu hallinnollisesti vanhuskeskus neljään ja se on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa, että palvelutalossa on henkilökuntaa paikalla ympärivuorokauden. Palveluasumiseen kuuluu yksityisyys (oma asunto) ja yhteisöllisyys, jota yhdessä olemiseen ja tekemiseen soveltuvat tilat tukevat.

Sävelkodin 38 asukkaan toimintakyky vaihtelee. Suurin osa asukkaista on omatoimisesti apuvälineitä (rollaatori, pyörätuoli) käyttäen liikkuvia, osalla on muistin alenemaa. Lähes kaikki ovat poistumistilanteessa ohjattavia ja autettavia. Marraskuussa 2012 asukkaiden RaVa-pisteet vaihtelivat 1,84 – 3,92 välillä (taulukko 1). Korkeimmat RaVa-pisteet tarkoittavat sitä, että osa asukkaista tarvitsee hyvin paljon apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.

Taulukko 1. RaVa-pisteet marraskuussa 2012

Yksikössä on henkilökunnan vakansseja yhteensä 27, joista yksi on yksikön esimies ja 21 on koulutettua hoitohenkilökuntaa (sairaanhoitaja, lähihoitaja). Yksikössä on lisäksi kolme kodinhoitajan, yksi hoitajan ja yksi kotiavustajan vakanssi. Koulutetun hoitohenkilöstön osalta yksikön mitoitus on 0,55 hoitajaa / asukas.

ERILLISASUNNOT

Sävelkodissa on 38 erillisasuntoa asumispalvelukäytössä. Näistä 35 on yksiköitä (kooltaan 31 - 36 neliötä) ja kolme on kaksioita (41 m2). Turun kaupungin tilalaitos toimii tilojen välivuokraajana ja asukkaiden vuokranantajana. Asukas tekee huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen ja maksaa sähköstä erikseen. Kaikissa asunnoissa on turvahälytysjärjestelmä.

Jokaisessa asunnossa on keittiö ja pieni wc-suihkutila. Asukkaan avustaminen pienessä wc-tilassa on ongelmallista potilas- ja työturvallisuuden näkökulmasta.

Sävelkodin asukkaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä on noin 305 neliön tilat rakennuksen alakerrassa (keittiö, ruokasali, sauna sekä henkilökunnan sosiaalitilat). Ympärivuorokautinen hoito maksoi näistä tiloista Tilapalveluille vuokraa 66 275 € vuonna 2011.

KEITTIÖ JA RUOKAILUTILA

Keittiö on hyvin varusteltu. Ruokasali on pieni. Se on avoinna klo 7-16. Ruokasaliin mahtuu juuri ja juuri talon kaikki asukkaat (38 henkilöä) mahtuvat tilaan.

YHTEISET OLESKELUTILAT

Kiinteistössä ei ole yhteistä oleskelutilaa, fysioterapia- tai kuntoutustiloja. Talon sisääntulokerroksessa sijaitsee pieni aula.

SAUNA JA PESUHUONETILAT

Kiinteistössä on sauna, mutta kiinteistössä ei ole niin tilavaa pesuhuonetta, että sinne mahtuisi suihkusänky, mikäli asukas ei enää jaksa istua.

HISSIT

Kiinteistön hissit ovat niin pienet, että niihin ei mahdu sänkyä.

SOSIAALI- JA TOIMISTOTILAT

Kaksi asuntoa on muutettu toimisto- ja työtiloiksi (yksikön esimiehen työhuone ja sairaanhoitajien ja lääkärin työhuone). Henkilökunnan sosiaalitilat ovat riittämättömät tiloiltaan ja varustukseltaan. Pukukaappeja sijaitsee tilassa, jossa ei ole asianmukaisia wc- tai peseytymistiloja.

Yhteenveto tiloissa havaituista puutteista hoidon laadun, potilasturvallisuuden ja henkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta:

•kiinteistön palo- ja poistumisturvallisuuden puutteet

•asuntojen WC- ja suihkutilojen, hissin ja ruokasalin ahtaus

•erillisasuntojen ahtaat suihkutilat eivät mahdollista huonokuntoisten vanhusten avustamista peseytymisessä eikä kiinteistössä ole asukkaiden käyttöön riittävän tilavaa peseytymistilaa

•oviaukkojen ja kulkuteiden kapeus

•kuntosalin ja yhteisöllisyyttä edistävien oleskelutilojen puuttuminen

•henkilökunnan sosiaalitilat eivät vastaa tiloille asetettuja vaatimuksia

2.2.Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma

Tarkoituksena on, että Sävelkodin palvelutalon toiminta jatkuu tehostettuna palveluasumisena, mutta todennäköisesti integroituneena toisen yksikön yhteyteen. Toiminta voidaan toteuttaa joko ryhmäkotityyppisenä asumisena tai erillisasuntoina. Suunnitelmissa on, että Sävelkodin asukasmäärä pysyy entisellään.

Valviran valvontasuunnitelmassa todetaan, että yhden hengen huoneen tulisi olla kooltaan noin 15 m2 ja jokaisessa huoneessa tulisi olla 4 – 5 m2 wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että enintään 10 % asukkaista asuisi kahden hengen huoneissa ja muut yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneita tarvitaan esim. avioparien käyttöön.

Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten sekä kansainvälisten (mm. Tanska, Hollanti) ja kansallisten esimerkkien perusteella asuintilojen lisäksi tärkeitä tiloja ovat oleskelutilat, joita pienissäkin (12 – 15) ryhmäkodeissa tulisi olla kaksi. Toinen tila on sisustettu yhdessä oloa varten, toinen toimintaa varten kuten TV:n katselu, fyysisen toimintakyvyn ylläpito (tarvittava laitteisto ja välineistö) jne. ”100% corner” eli istuinryhmä oleskelutilassa, josta näkee mahdollisimman laajasti yksikön tapahtumat on todettu tärkeäksi paikaksi, jossa vanhukset mielellään istuvat ja seuraavat yksikön tapahtumia. Tilatarpeet on yksilöity liitteessä.

Tutkimuksia:

-Sipiläinen P. 2011. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.

http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526042268/isbn9789526042268.pdf

-Verma I. 2008. Dementiaoireisten asuin- ja hoivaympäristöt.

http://www.sotera.fi/pdf/Dementiaoireisten_asuin-%20ja%20hoivaymparistot_web.pdf

-Wiinikka T. 2008. Uusi asumismalli dementoituneille. Sovellus Itä-Pasilan palvelutaloon. Diplomityö. Aalto-yliopisto.

http://www.sotera.fi/pdf/Wiinikka_asumismalli.pdf?bcsi_scan_877679723254A017=0&bcsi_scan_filename=Wiinikka_asumismalli.pdf

Esimerkkejä suunnitelmista ja toteutuksista:

-Espoo elä ja asu seniorikeskukset

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Ela_ja_asu_seniorikeskukset

-Helsinki monipuoliset vanhustenkeskukset, Kontula

http://www.hel.fi/hki/sote/fi/Sairaala-%2C+kuntoutus-+ja+hoivapalvelut/asuminen/kontula

-Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus

   www.hameenlinna.fi/Kehittyva-Hameenlinna/Iittalan-monen-sukupolven-hyvinvointikeskus/

-Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolun palvelutalo

www.yle.fi/uutiset/vanhusten_uusi_palvelutalo_on_huippua/6503298

-Ikäihmisten itsenäistä selviytymistä tukevat asumisratkaisut. Seminaariesitys 2011.

http://www.kiinteistoyhdistys.fi/liitto/asunto2010/sotera_26112008.pdf

-Koukkuniemi 2020, Tampere.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalvelut/koukkuniemi2020.html

2.3.Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset

Toiminnallisena tavoitteena Sävelkodissa kuten koko ympärivuorokautisessa hoidossa on kehittää rakenteellisesti yksiportaista ympärivuorokautista hoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat iäkkäät ihmiset asuvat joko ryhmäkotityyppisessä palveluasumisessa tai asumispalveluyksikön erillisasunnossa. Edelleen tähän liittyy vahvasti ajatus siitä, että kun vanhus on kerran muuttanut yksityiskodistaan palvelutaloon, hänen on mahdollista saada siellä hoitoa ja huolenpitoa myös saattohoitovaiheen aikana. Tämä tarkoittaa tilojen osalta sitä, että niiden tulee mahdollistaa esim. lisääntyvä apuvälineiden käyttö (kuten nosto- ja siirtämisen apuvälineet, suihkusänky, henkilökohtaiset apuvälineet) ja entistä huonokuntoisimpien vanhusten hoito kodinomaisessa ympäristössä.

Sisällöllisesti muutos tarkoittaa Sävelkodin osalta sitä, että lähes kaikilla vanhuksilla on oma huone wc-suihkutiloineen tai erillisasunto. Tilat on suunniteltu siten, että sinne muodostuu alle 20 asukkaan ryhmittymiä ja kuitenkin niin, että naapurustossa on toisia asumisen yksiköitä, siten että esim. henkilökunnan joustava käyttö tuo synergiaetua. Vanhus maksaa asumisestaan vuokraa ja tämän lisäksi hän maksaa aterioistaan, siitä hoidosta ja huolenpidosta mitä tarvitsee sekä mahdollisesti muista tukipalveluluonteisista palveluista, ja henkilökohtaisista menoistaan.

Asukashuoneet ja yhteiset tilat ovat kodinomaiset, esteettömät ja sellaiset, että ne mahdollistavat ja edistävät sosiaalista kanssakäymistä ja tukevat kognitiivisen, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoa. Asukkaat kokoontuvat ruokailemaan yhdessä keittiön yhteydessä olevaan ruokailutilaan, jossa on pieniä ruokailuryhmiä ja riittävästi tilaa apuvälineillä liikkuville vanhuksille.

Asukkaalla on oikeus kalustaa huoneensa omilla huonekaluilla ja tavaroilla. Ja hänellä on myös oikeus käyttää omia vaatteitaan ja tähän liittyen on suunnittelussa huomioitava kaappitila ja pesulapalvelut. Tilojen suunnittelussa on huomioitava muistisairaiden erityispiirteet rakenteellisissa seikoissa, värien ja materiaalien käytössä, kulkureiteissä sekä turvallisuudessa (teknologiset ratkaisut). Tilastojen perusteella on todennäköistä, että muistisairaus on vallitseva tulevaisuudessa ja merkittävin syy ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen.

Tilojen suunnittelussa on myös huomioitava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Toiminnan lähtökohtana ovat vanhuksen voimavarat ja yhtenä tärkeänä seikkana tässä on lihaskunnon ylläpito. Tiloissa pitää olla niin sisällä kuin ulkona liikkumisen mahdollisuuksia ja sellaisia elementtejä, että ne myös aktivoivat asukkaita itsenäiseen liikkumiseen (mm. tasapainorata sekä ulkona että sisällä). Kiinteistön ympärillä on oltava puistomainen piha, joka on rakennettu ja suunniteltu huomioiden turvallisuus ja iäkkäiden ihmisten moninaiset tarpeet ulkoiluun liittyen.

Tiloja suunnitellessa on huomioitava potilasturvallisuus eri näkökulmista kuten lääkehoidon edellyttämät tilat, riittävät säilytys ja varastotilat apuvälineille ja hoitotarvikkeille (käytävät tai muut vastaavat eivät ole säilytystiloja), tekstiili- ja jätehuoltotilat, ruokailun järjestämisen edellyttämät tilat. Huoltologistiikka tulee järjestää siten, että se ei estä esim. asukkaiden itsenäistä ulkoilua.

Tilojen suunnittelussa on hyödynnettävä erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollisesti myös vähentäisivät tai ainakin rajoittaisivat henkilöstön lisäystarvetta. Monet teknologiset ratkaisut edistävät myös potilasturvallisuutta kuten Elsi älylattia.

Henkilökunnan työtilojen osalta on huomioitava, että vaikka toimintamallin kehittyessä entistä asukaslähtöisemmäksi ja vaikka merkittävä osa esim. kirjaamisesta voidaan toteuttaa asukashuoneissa tai yhteisissä tiloissa, niin on myös tarvetta toimistotiloille. Ensinnäkin yksikön esimies tarvitsee oma työtilan. Henkilöstöjohtamisessa on monia asioita, jotka pitää hoitaa suljetuin ovin (kehitys- ja muut keskustelut, haastattelut, työvuorosuunnittelu ym.). Myös henkilökunta tarvitsee yksityisyyden mahdollistavaa toimistotilaa. Jatkuvasti kehittyvä toiminta edellyttää ajoittain irrottautumista esim. kehittämisprojekteihin, tiedon hakua näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi jne. Henkilökunnan sosiaali-, puku- ja peseytymistilat tulee myös huomioida. Ja muut eri lainsäädäntöjen nojalla tulevat tilat kuten väestönsuojatilat.

2.4.Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot

Toiminta jatkuu kaupungin omana palvelutuotantona korvaavissa tiloissa, joissa on huomioitu palo- ja potilasturvallisuuteen liittyvät seikat. Yksikön toiminta voidaan integroida samaan kiinteistöön toisen yksikön kanssa.

3.Tilanhankintavaihtoehdot

3.1.Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen

Tilatarpeen tyydyttämisvaihtoehdoista realistisin lienee yhteistyö rakennuttajan kanssa, joka tekee uudisrakennuksen ja vuokraa tarvittavat tilat ympärivuorokautisen hoidon käyttöön. Tiloissa saisi mielellään olla muuta toimintaa. Tämä on mahdollista, mikäli esim. turvallisuusseikat on huomioitu tilojen osioinnilla.

Myös peruskorjatut tilat ovat mahdolliset, mikäli ne täyttävät tiloille asetetut vaatimukset.

3.2.Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Ostettava, vuokrattava tai vaihdettava kiinteistö ei ole tiedossa.

3.3.Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Nykyiset Sävelkodin tilat eivät ole korjattavissa tarvetta vastaaviksi tiloiksi. Toistaiseksi ei ole tiedossa kiinteistöä, jonka soveltuvuutta korjattavaksi tilaksi voisi arvioida.

3.4.Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan

Uudisrakennuksen etu on se, että siinä olisi mahdollista huomioida tulevaisuutta silmällä pitäen tilojen muunneltavuus.

Uudisrakennus esim. Portsakodin läheisyydessä mahdollistaisi kummankin toiminnan edelleen kehittämisen yhteistyössä.

3.5.Ympäristövaikutusanalyysi

Tilojen on suositeltavaa sijaita hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella.

Riippuen taloon tulevien asukkaiden määrästä, varattava riittävästi pysäköintitilaa henkilökunnalle ja vierailijoille.

Taloon tuleva huoltoliikenne (jätehuolto, tavara, posti, kuljetus) suunniteltava siten, että se ei estä tai aiheuta vaaraa vanhusten itsenäiselle ulkoilulle.

Rakennuksen ympärille tarvitaan monipuolinen ulkoilu- ja harrastepiha.

4.Hankepäätöesitys

Esitämme korvaavien tilojen etsimistä Sävelkodin palvelutalon toiminnan jatkumiselle. Yksikön toiminta on mahdollista integroida yhteen toisen samankaltaista palvelua tuottavan toimintayksikön kanssa.

Huonetilaohjelmaan on kuvattu tarvittavien tilojen tavoitetila. Huonetilaohjelmaa pitää tarkentaa suunnittelun käynnistyessä.

Liite 1

Huonetilaohjelma Sävelkodin palvelutalo