Tilaaja:

Hyvinvointitoimiala

Resurssien hallinta/

PL 670

20101 TURKU

Hanke:

Ympärivuorokautisen hoidon tuotantosuunnitelma 2013 – 2023 / Mäntykoti

TARVESELVITYS

versio 0,1 / 14.2.2012 / Kiviniemi Kirsi

versio 0,2 / 25.2.2013 / Kiviniemi Kirsi, Koivisto Leila, Röberg Susanne, Örså-Österholm Marika

SISÄLLYS

1.   Tilanhankinnan tarpeellisuus   2

2.   Tavoitteiden määrittely   2

2.1   Toiminnan kuvaus   2

2.2   Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma   7

2.3   Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset   9

2.4   Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot   10

3.   Tilanhankintavaihtoehdot   10

3.1   Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen   10

3.2   Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   11

3.3   Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   11

3.4   Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan   11

3.5   Ympäristövaikutusanalyysi   11

4.   Hankepäätöesitys   11

1.
Tilanhankinnan tarpeellisuus

Rakennus 25 (aiemmin infektiotautien osastoryhmä), jossa Mäntykoti toimii, on valmistunut vuonna 1942 infektiotautien sairaalaksi. Rakennuksen 2-kerroksi-seen osaan perustettiin lokakuussa 1995 kaksi hoivasairaanhoidon osastoa toinen alakertaan ja toinen yläkertaan. Tällöin osaston silloisista potilashuoneista osasta tehtiin mm. toimisto ja henkilöstön sosiaalitila sekä asukkaiden oleskelutila.

Eristysosasto eli yksikerroksinen siipi otettiin hoivasairaanhoidon käyttöön tammikuussa 1996 infektiotautien siirryttyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloihin. Vuosina 1997 – 1998 remontoitiin kaksi asukashuonetta, jotta saatiin lisäpaikkoja. Vuosina 2002 – 2003 osasto remontoitiin nykyiseen muotoonsa.

Mäntykodin tilat eivät vastaa kunnoltaan ja rakenteiltaan vanhusasukkaiden ympärivuorokautisen hoidon tiloille asetettuja vaatimuksia (Valvira 2008: Vanhustenhuollon valvontasuunnitelma, Valvira 2010: Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta). Tilat eivät myöskään tue ikäihmisten palveluiden suositusten (Kuntaliitto & STM 2008) ja Ikähoiva-työryhmän (STM 2011) linjausten mukaisen toiminnan sisällöllistä toteuttamista. Tiloissa esiintyy toistuvasti vesivahinkoja ja sisäilmaongelmia, henkilökunta oireilee (esim. silmäoireita). Tilat eivät täytä turvallisen ja terveellisen toimintaympäristön vaatimuksia.

Valviran valvontasuunnitelmassa todetaan, että yhden hengen huoneen tulisi olla kooltaan noin 15 m2 ja jokaisessa huoneessa tulisi olla 4 – 5 m2 wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että enintään 10 % asukkaista asuisi kahden hengen huoneissa ja muut yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneita tarvitaan esim. avioparien käyttöön.

2.Tavoitteiden määrittely

2.1.Toiminnan kuvaus

Mäntykoti kuuluu vanhuskeskus 5:een, joka on yksi Turun ympärivuorokautisessa hoidossa olevista viidestä vanhuskeskuksesta. Mäntykoti on oma kustannuspaikkansa ja se toimii Tilaliikelaitokselta vuokratuissa tiloissa. Mäntykodin käytössä on yhteensä noin 1600 m2, josta asukkaiden huoneiden osuus on vajaa kolmannes. Asukashuoneiden osalta laskennallisesti yhtä asukasta kohden tilaa on noin 9 m2. Muut neliöt käsittävät asukkaiden oleskelutilat, pesuhuoneet ja wc:t, keittiöt, toimisto- ja neuvottelutilat, huolto- ja varastotilat sekä käytävät. Tiloista perittiin vyörytyksinä vuokraa noin 242 836 € vuonna 2011. Tähän euromäärään sisältyivät myös siivouskeskuksen vastuulla oleva toimistotilojen, toimistotiloissa työskentelevien sosiaalitilojen, neuvottelutilojen, henkilökunnan puku- ja peseytymistilojen ja portaikoiden siivous.

Mäntykodissa on 58 asukaspaikkaa ja vakansseja on 54. Mäntykoti toimii tilojen näkökulmasta kolmena eri kokonaisuutena eli yläkerta, alakerta ja siipi. Mäntykodin alakerran toisessa päädyssä toiminut hengityshalvausyksikkö muuttaa Kaskenlinnan tiloihin 27.2.2013. Tämän jälkeen Mäntykodissa on asukaspaikkoja 64 ja henkilöstön vakansseja 58. Mäntykodin yläkerrassa on oma yksikön esimies ja alakerta ja siipi on toisen esimiehen vastuulla.

Marraskuussa 2012 asukkaiden RaVa-pisteet vaihtelivat 2,75 – 4,03 välillä (taulukko 1). Mikä tarkoittaa sitä, että asukkaat tarvitsevat hyvin paljon apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.

Taulukko 1. RaVa-pisteet marraskuussa 2012

ASUKASHUONEET

Ennen hengityshalvausyksikön tilojen siirtymistä Mäntykodin käyttöön, yksikössä on ympärivuorokautisessa hoidossa olevia asukkaita varten yhteensä 28 huonetta, joissa asuu 58 asukasta (taulukko 1).

Taulukko 1. Mäntykodin asukashuoneiden koko ja asukasmäärät

Hengityshalvausyksikön muuton jälkeen, yksikköön tulee kuusi uutta asukaspaikkaa: kaksi yhden hengen huonetta (15,7 – 16,1 m2) ja kaksi kahden hengen huonetta (17,2 m2). Mäntykodissa on tällä hetkellä yksi saattohoitohuone, joka on kunnostettu entisestä suihkuhuoneesta. Huoneen seinissä on edelleen kaakelit ja suihkuhuoneen vesipisteet. Yksi hengityshalvausyksiköltä vapautuvista huoneista kalustetaan saattohoitohuoneeksi. Saattohoitohuoneet ovat tarpeellisia syystä, että suurin osa Mäntykodin huoneista on 2 – 4 hengen huoneita.

Mäntykodin huonetilat ovat niin ahtaat, että asukkaiden ei ole mahdollista tuoda omia huonekaluja. Ainoastaan vähäinen määrä omia pieniä tavaroita on mahdollista sijoittaa huoneisiin. Apuvälineitä käyttävien asukkaiden on juuri ja juuri mahdollista liikkua omassa huoneessaan, kun huoneen välttämättömät huonekalut on tarkoin asetettu paikoilleen.

AVI on puuttunut Mäntykodin tiloihin erityisesti neljän hengen potilashuoneiden osalta ja pyytänyt selvityksen (31.12.2012 mennessä) siitä, millä tavoin neljän hengen potilashuoneissa taataan potilaiden perusoikeudet mukaan lukien yksityisyys ja intimiteettisuoja perushoitotilanteissa nykyisellä henkilökuntamitoituksella (mitoitus on 0,66 koulutettua hoitohenkilökuntaa / asukaspaikka).

Mäntykodin kaksikerroksista osaa ympäröivät kapeat parvekkeet, joiden kaidelevyt uusittiin kesällä 2012. Parvekkeita on mahdollista hyödyntää asukkaiden ulkoiluun ja oleskeluun henkilökunnan valvonnassa.

YHTEISET OLESKELUTILAT

Asukkaiden yhteiset oleskelutilat ovat kooltaan 44 – 52 m2 eli noin 2 m2 asukasta kohden. Yhteisissä tiloissa ruokaillaan, luetaan, jumpataan, pelataan, kuunnellaan musiikkia sekä järjestetään erilaista toimintaa ja tapahtumia. Esimerkiksi ruokailemaan mahtuu oleskelutilaan alle puolet asukkaista syystä että erilaiset liikkumisen ja muut apuvälineet vievät oman tilansa. Vanhuksella ja hänen läheisillään on oikeus yksityisyyteen. Tilojen vuoksi tätä on vaikea järjestää niiden asukkaiden osalta, jotka eivät asu yhden hengen huoneessa.

KEITTIÖTILAT

Ruokapalvelut on yksi tärkeä osa laadukasta vanhustenhoitoa. Mäntykodissa on käytössä tällä hetkellä ns. hajautettu ruuanjakelu. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokailuvälineet pestään yksikössä ja ruuan kuljetusastiat pestään ravintokeskuksessa. Keittiötilat ovat ahtaat eivätkä ne ole kaikin osin ergonomisia.

WC- JA HYGIENIATILAT

Mäntykodin 28 huoneesta kahdessa yhden hengen huoneessa ja yhdessä kolmen hengen huoneessa on oma wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Sekä ylä- että alakerrassa ja siivessä on runsaan 10 m2 pesuhuone, joka on yksikön kaikkien asukkaiden käytössä. Erilaisten bakteerien kantajien osuus asiakkaista kasvaa ja tällöin yhteiskäyttöiset wc:t ja pesutilat ovat riski potilasturvallisuuden näkökulmasta.

SÄILYTYSTILAT

Mäntykodin yksiköissä on asianmukaiset lääkkeenjakohuoneet muutoin paitsi, että huoneiden ovissa ei ole sähkölukkoa, mikä lisäisi potilasturvallisuutta. Säilytys- ja varastotilaa on niukasti. Asukkaat tarvitsevat erilaisia liikkumisen apuvälineitä, hoidossa tarvitaan mm. siirtämisen ja nostojen apuvälineitä, ja nämä kaikki vaativat omat tilansa. Ympärivuorokautisen hoidon yhtenä laatutekijänä on myös se, että asukkailla on mahdollisuus käyttää omia vaatteitaan. Tämä edellyttää myös asianmukaisia säilytystiloja. Apuvälineet, nosto- ja siirtolaitteet ym. joudutaan säilyttämään asukashuoneissa ja käytävillä, mikä ei täytä paloviranomaisten turvallisuusmääräyksiä ja on osaltaan riski potilasturvallisuuden näkökulmasta.

SOSIAALI- JA TOIMISTOTILAT

Yksiköissä henkilökunnan työ/toimistotila toimii samalla sosiaalitilana. Tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää myös riittävää määrää työtilaa, joka mahdollistaa esim. keskittymisen projektiluonteisiin tehtäviin. Työsuojelullisista näkökulmista sosiaali- ja pukeutumistiloilla on asetettu kriteereitä ja Mäntykodin tilat eivät kaikin osin vastaa niitä.

PIHA-ALUEET

Käytännössä Mäntykoti on pihateiden ympäröimä. Astuipa rakennuksesta ulos mistä ovesta tahansa, niin varsinaista pihaa ei ole lainkaan. Mikäli rakennuksen sisäänkäynnit olisivat siten esteettömät, että itsenäisesti liikkuvat asukkaat pääsisivät apuvälineineen ulos, niin pihattomuus estäisi itsenäisesti ulos liikkumisen. Pihatien ylittämisen jälkeen on rakennuksen Vähä-Heikkiläntien puolella kaksikin nurmialuetta. Näitä alueita ei ole mitenkään suunniteltu tai varustettu apuvälineiden kanssa liikkuvien iäkkäiden ihmisten ulkoilua silmällä pitäen. Mäntykodin ympäristö ei näin ollen ole tue asukkaiden ulkoilua ja ulkona liikkumista.

RAKENNUKSEN MUUT TILAT

Rakennuksen kellaritilassa sijaitsevat mm. henkilökunnan puku- ja peseytymistilat, henkilökunnan suojavaatteiden säilytys ja likapyykin keräystilat. Tilassa on myös Mäntykodin sekä muiden toimijoiden käyttämiä varastotiloja.

TURVALLISUUS

Suuri osa vanhuksista on muistisairaita ja tähän liittyen he kärsivät vähintään keskivaikeasta dementiasta. Yläkerran yksikköön ja siipeen on asennettu sähköiset dementiaportit vuosina 2011 – 2012.

Hoitajakutsujärjestelmä on toimiva.

Rakennukseen asennettiin sprinklerit syksyllä 2012.

Syyskuussa 2011 kellaritiloissa todettiin sisäilmaongelma, PAH-yhdisteitä oli yli suositusraja-arvojen. Toimenpiteenä oli pukutilojen tuuletuksen tehostaminen. Muun kellaritilan osalta toimenpiteet sisäilman parantamisen osalta ovat edelleen kesken.

Tammikuun alussa 2012 siipiosan yhden huoneen ilmastointikanavasta alkoi valua vettä. Tämän vuoksi huone on ollut jo vuoden verran poissa käytöstä tilanteen selvittelyn ja pitkittyneen korjauksen vuoksi. Melkeinpä tasan vuosi aiemmin eli vuonna 2011 siivessä oli huomattavasti massiivisempi vesivuoto. Tämän seurauksena mm. siipirakennuksen toisen kerroksen parveke kunnostettiin, koska sen huonon kunnon arveltiin olevan vesivuodon taustalla.

Alakerran suihkuhuoneessa tehtiin suunnitelman mukainen vuosikorjaus tammikuussa 2012. Tällöin tuli ilmi, että suihkuhuoneen rakenteissa on vesieristeenä käytetty kreosoottia sisältävää ainesta, jota tulee käsitellä kuten asbestia. On todennäköistä, että myös rakennuksen muissa kosteuseristetyissä tiloissa on käytetty samaa ainesta. Suihkuhuone saatiin käyttöön helmikuun lopulla 2012.

Yhteenveto tiloissa havaituista puutteista hoidon laadun, potilasturvallisuuden ja henkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta:

•vain 10 % asukkaista asuu yhden hengen huoneissa, jopa 27 % vanhuksista asuu neljän hengen huoneissa à yksityisyyttä ei ole mahdollista toteuttaa (myös AVI on vaatinut tämän osalta lisäselvityksiä 31.12.2012 mennessä) à riski potilasturvallisuudelle

•vain kolmessa 28 asukashuoneesta on oman wc:n ja suihkun käsittävä hygieniatila à keskitetyt pesutilat ovat hygieniariski (ESBL ja muut bakteerikantajuudet asukkaissa lisääntyvät koko ajan) à riski potilasturvallisuudelle

•Mäntykodissa on sauna, sen käyttöä hankaloittaa ylä- ja alakerran osastoilta tultaessa kylmä porraskäytävä sekä se, että pesutila on liian pieni asukkaille, jotka tarvitsevat suihkusänkyä à saunaan pääsy on osalle vanhuksista elämänlaatuun liittyvä tekijä

•potilashuoneet ja yhteistilat soveltuvat huonosti muistisairaille: ahtaus, tiloissa ei ole käytetty värejä eikä muita hahmottamista tukevia ratkaisuja à hyvä hoidon kriteerit eivät toteudu

•rakennusta ympäröi kulkuväylä, jota ajaa useita kertoja päivässä mm. huoltoliikenne (ateriakuljetus, tekstiilihuolto- ja tavaraliikenne) à riski potilasturvallisuudelle

•puistikko, jossa on mahdollista istua ja viettää aikaa, sijaitsee kulkuväylän toisella puolella à riski potilasturvallisuudelle

•liuskat – jyrkät ja huonokuntoiset – eivät ole talvikäyttöön sopivia à riski potilasturvallisuudelle ja työturvallisuudelle

•varastotilat liian pienet / liian vähän ja sijainnit huonot. Paljon apuvälineitä (mm. pyörätuolit ja siirto- ja nostolaitteet) joudutaan säilyttämään potilashuoneissa tai käytävillä à paloturvallisuusriski, kulkuväylät eivät ole esteettömät, työturvallisuusriski, vanhuksen omat vaatteet = osa elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa; terveystarkastaja kävi Mäntykodissa tammikuussa 2013 ja totesi myös varastotilojen ahtauden

•jätepisteet sijaitsevat siten, että on ylitettävä kulkuväylät à liukkaus talvella, epäergonominen työskentely, hygieniariskit (liikapyykkiä kuljetetaan pitkiä matkoja) à työturvallisuusriski

•henkilökunnan kokemia työturvallisuusriskejä ovat mm. ahtaat asukashuoneet (esimerkiksi nosturin/suihkusängyn käyttö edellyttää asukkaiden sänkyjen siirtelyä, koska muuten ei saa järjestymään riittävää tilaa); yleisesti tilojen ahtaus; roskapussin siirrot/nostot; pienet/ahtaat WC:t; liukkaat lattiat; todetut sisäilmaongelmat erityisesti kellarikerroksessa, missä sijaitsee pukeutumistilat; siiven toistuvat vesivuoto-ongelmat, joiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa

•talvella 2012 vesivahinko alakerran pesuhuoneessa

•heinäkuussa 2012 sprinklerivuoto yläkerrassa, vettä valui hissikuiluun ja kellarikerrokseen. Osin tilat saatiin kuivattua, mutta mm. hissiä ei ole vielä saatu korjattua (25.2.2013). Ei ole varmaa tietoa riittääkö oven korjaus vai pitääkö korjata koko hissi. Isot korjauskulut.

•Kesällä tutkittiin siipiosan huoneen 8 tammikuista vuotoa, jolloin välikatosta puhdistettiin vanhaa kostunutta villaa. Epäiltiin että kattoon olisi tullut reikiä lumenluonnista ja tästä syystä olisi vettä tullut sisään. Kattoa paikattiin sisäpuolelta ja uutta villaa laitettiin. (Katto pitäisi korjata ulkopuolelta (vuotaa vinttiin, jossa ämpäreitä) mutta kattolaatat pitää teettää museoviraston ohjeiden mukaan, viivästyttää korjausta)

•Joulukuussa 2012 oli vesivahinko taas siipiosassa. Sama vuotoväylä kuin tammikuussa, vesi vain valui siiven käytävään huone 9 edestä. Vuoto aiheutuu 2 kerroksen parvekkeen rännistä, joka siis jo kerran korjattu (tämä korjataan taas 2013, kuten myös muita rännejä ilmeisesti). Välikaton villat siis taas kostuneita, nämä pitäisi vaihtaa à terveysriski.

•Sisäilmaongelmat. Sisäilmamittaukset v. 2011 kellarista ja tiloista, joissa oli hajuongelma. Potilashuoneista ei mittauksia tehty. Nyt mm. siiven huoneissa 2 ja 3 olevilla potilailla on ollut iho-ongelmia, joiden epäilty johtuvan sisäilmasta (epäilynä kreosootti). Henkilökunnalla on hengitystieinfektioita ja silmäoireita. à Tilapalvelut on hankkinut siipeen 3 ja alakertaan 1 Genano ilmanpuhdistuslaitetta (leasing, isot kustannukset). 25.2.2013 siipeen asennettiin kattoon 3 ilmanpuhdistuslaitetta. 

•Kellaritiloissa, missä pukuhuoneet sijaitsevat on todettu PAH-yhdisteitä yli suositusarvojen. Pukuhuonetilat on alipaineistettu. Tästä huolimatta raskaana olevat työntekijät eivät saa mennä tilaan. Yhdisteitä erittävää materiaalia on edelleen mm. siiven alla olevassa alustatilassa eikä suunnitelmissa ole materiaalin poistoa.

•Tammikuussa 2013 on mitattu ilman suhteellisia kosteuspitoisuuksia ja tehty sisäilmamittauksia.

•Sisäilmamittaukset, toistuvat korjaustoimenpiteet, ilmanpuhdistimien vuokra ja energiankulutus ovat jatkuva kuluerä.

2.2.Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma

Mäntykodin toiminta muuttuu uusien tilojen myötä tehostetuksi palveluasumiseksi, mikä toteutetaan ryhmäkotityyppisenä ja toivottavasti osin erillisasuntoina. Mäntykodin asukaspaikkojen määrä ei muutu. Asukkaat tulevat Mäntykotiin siinä vaiheessa, kun heille ei enää ole mahdollista järjestää tarvittavaa hoitoa ja huolenpitoa sekä turvallista ympäristöä yksityiskotiin. Mäntykodissa asukkaat myös saatetaan hyvään kuolemaan. Mikäli asukkaalla on akuuttia sairaalahoidon tarvetta, hän on siellä vain välttämättömän ajan ja palaa mahdollisimman nopeasti takaisin Mäntykotiin.

Toivottavaa on, että samaan kiinteistöön sijoittuu myös muita ympärivuorokautisen hoidon nykyisiä toimintayksiköitä.

Valviran valvontasuunnitelmassa todetaan, että ryhmäkodissa yhden hengen huoneen tulisi olla kooltaan noin 15 m2 ja jokaisessa huoneessa tulisi olla 4 – 5 m2 wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että enintään 10 % asukkaista asuisi kahden hengen huoneissa ja muut yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneita tarvitaan esim. avioparien käyttöön. Erillisasuntona toimivan yksikön koko on 30 – 40 m2 sisältäen riittävän kokoisen wc-suihkutilan.

Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten sekä kansainvälisten (mm. Tanska, Hollanti) ja kansallisten esimerkkien perusteella asuintilojen lisäksi tärkeitä tiloja ovat oleskelutilat, joita pienissäkin (12 – 15) ryhmäkodeissa tulisi olla kaksi. Toinen tila on sisustettu yhdessä oloa varten, toinen toimintaa varten kuten TV:n katselu, fyysisen toimintakyvyn ylläpito (tarvittava laitteisto ja välineistö) jne. ”100% corner” eli istuinryhmä oleskelutilassa, josta näkee mahdollisimman laajasti yksikön tapahtumat on todettu tärkeäksi paikaksi, jossa vanhukset mielellään istuvat ja seuraavat yksikön tapahtumia. Tilatarpeet on yksilöity liitteessä. Liitteessä kokonaistarve on kuvattu ryhmäkotityyppisenä palveluna. On mahdollista, että osa huoneista onkin erillisasuntoja. Suunnittelun käynnistyessä voisi katselmoida Portsakodin ryhmäkodit ja palveluasunnot, joissa on paljon hyvää ja tunnistettuja paranneltavia seikkoja. Toinen vaihtoehto on katselmoida esimerkiksi Espoon ja Helsingin vastaavaan tarkoitukseen toteutettuja tilaratkaisuja.

Tutkimuksia:

-Sipiläinen P. 2011. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.

http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526042268/isbn9789526042268.pdf

-Verma I. 2008. Dementiaoireisten asuin- ja hoivaympäristöt.

http://www.sotera.fi/pdf/Dementiaoireisten_asuin-%20ja%20hoivaymparistot_web.pdf

-Wiinikka T. 2008. Uusi asumismalli dementoituneille. Sovellus Itä-Pasilan palvelutaloon. Diplomityö. Aalto-yliopisto.

http://www.sotera.fi/pdf/Wiinikka_asumismalli.pdf?bcsi_scan_877679723254A017=0&bcsi_scan_filename=Wiinikka_asumismalli.pdf

Esimerkkejä suunnitelmista ja toteutuksista:

-Espoo elä ja asu seniorikeskukset

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Ela_ja_asu_seniorikeskukset

-Helsinki monipuoliset vanhustenkeskukset, Kontula

http://www.hel.fi/hki/sote/fi/Sairaala-%2C+kuntoutus-+ja+hoivapalvelut/asuminen/kontula

-Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus

   www.hameenlinna.fi/Kehittyva-Hameenlinna/Iittalan-monen-sukupolven-hyvinvointikeskus/

-Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolun palvelutalo

www.yle.fi/uutiset/vanhusten_uusi_palvelutalo_on_huippua/6503298

-Ikäihmisten itsenäistä selviytymistä tukevat asumisratkaisut. Seminaariesitys 2011.

http://www.kiinteistoyhdistys.fi/liitto/asunto2010/sotera_26112008.pdf

-Koukkuniemi 2020, Tampere.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalvelut/koukkuniemi2020.html

2.3.Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset

Toiminnallisena tavoitteena Mäntykodissa kuten koko ympärivuorokautisessa hoidossa on kehittää rakenteellisesti yksiportaista ympärivuorokautista hoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat iäkkäät ihmiset asuvat joko ryhmäkotityyppisessä palveluasumisessa tai asumispalveluyksikön erillisasunnossa. Enää ei ole palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja pitkäaikaissairaanhoitoa eikä sitä että vanhus muuttaa yksiköstä toiseen palvelutarpeen lisääntyessä. Tähän liittyy toiminnan muuttaminen sosiaalihuoltolain mukaiseksi palveluasumiseksi, joka on avohoitoa. Edelleen tähän liittyy vahvasti ajatus siitä, että kun vanhus on kerran muuttanut yksityiskodistaan palvelutaloon, hänen on mahdollista saada siellä hoitoa ja huolenpitoa myös saattohoitovaiheen aikana. Tämä tarkoittaa tilojen osalta sitä, että niiden tulee mahdollistaa esim. lisääntyvä apuvälineiden käyttö (kuten nosto- ja siirtämisen apuvälineet, suihkusänky, henkilökohtaiset apuvälineet) ja entistä huonokuntoisimpien vanhusten hoito kodinomaisessa ympäristössä.

Sisällöllisesti muutos tarkoittaa Mäntykodin osalta sitä, että lähes kaikilla vanhuksilla on oma huone ja siihen liittyvä riittävän kokoinen hygieniatila wc:llä ja suihkulla varustettuna. Tilat on suunniteltu siten, että sinne muodostuu alle 20 asukkaan ryhmittymiä ja kuitenkin niin, että naapurustossa on toisia asumisen yksiköitä, siten että esim. henkilökunnan joustava käyttö tuo synergiaetua. Vanhus maksaa asumisestaan vuokraa ja tämän lisäksi hän maksaa aterioistaan, siitä hoidosta ja huolenpidosta mitä tarvitsee sekä mahdollisesti muista tukipalveluluonteisista palveluista, ja henkilökohtaisista menoistaan.

Asukashuoneet ja yhteiset tilat ovat kodinomaiset, esteettömät ja sellaiset, että ne mahdollistavat ja edistävät sosiaalista kanssakäymistä ja tukevat kognitiivisen, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoa. Asukkaat kokoontuvat ruokailemaan yhdessä keittiön yhteydessä olevaan ruokailutilaan, jossa on pieniä ruokailuryhmiä ja riittävästi tilaa apuvälineillä liikkuville vanhuksille. Tällä hetkellä Mäntykodissa on tehty päätös tarjotinjakelusta, mutta mikäli muutto korvaaviin tiloihin tulee mahdolliseksi, asia on syytä arvioida uudelleen.

Asukkaalla on oikeus kalustaa huoneensa omilla huonekaluilla ja tavaroilla. Ja hänellä on myös oikeus käyttää omia vaatteitaan ja tähän liittyen on suunnittelussa huomioitava kaappitila ja pesulapalvelut. Tilojen suunnittelussa on huomioitava muistisairaiden erityispiirteet rakenteellisissa seikoissa, värien ja materiaalien käytössä, kulkureiteissä sekä turvallisuudessa (teknologiset ratkaisut). Tilastojen perusteella on todennäköistä, että muistisairaus on vallitseva tulevaisuudessa ja merkittävin syy ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen.

Tilojen suunnittelussa on myös huomioitava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Toiminnan lähtökohtana ovat vanhuksen voimavarat ja yhtenä tärkeänä seikkana tässä on lihaskunnon ylläpito. Tiloissa pitää olla niin sisällä kuin ulkona liikkumisen mahdollisuuksia ja sellaisia elementtejä, että ne myös aktivoivat asukkaita itsenäiseen liikkumiseen (mm. tasapainorata sekä ulkona että sisällä). Kiinteistön ympärillä on oltava puistomainen piha, joka on rakennettu ja suunniteltu huomioiden turvallisuus ja iäkkäiden ihmisten moninaiset tarpeet ulkoiluun liittyen.

Tiloja suunnitellessa on huomioitava potilasturvallisuus eri näkökulmista kuten lääkehoidon edellyttämät tilat, riittävät säilytys ja varastotilat apuvälineille ja hoitotarvikkeille (käytävät tai muut vastaavat eivät ole säilytystiloja), tekstiili- ja jätehuoltotilat, ruokailun järjestämisen edellyttämät tilat. Huoltologistiikka tulee järjestää siten, että se ei estä esim. asukkaiden itsenäistä ulkoilua.

Tilojen suunnittelussa on hyödynnettävä erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollisesti myös vähentäisivät tai ainakin rajoittaisivat henkilöstön lisäystarvetta. Monet teknologiset ratkaisut edistävät myös potilasturvallisuutta kuten Elsi älylattia. Kaikissa tiloissa tulee olla joko langaton tai langallinen verkkoyhteys.

Henkilökunnan työtilojen osalta on huomioitava, että vaikka toimintamallin kehittyessä entistä asukaslähtöisemmäksi ja vaikka merkittävä osa esim. kirjaamisesta voidaan toteuttaa asukashuoneissa tai yhteisissä tiloissa, niin on myös tarvetta toimistotiloille. Ensinnäkin yksikön esimies tarvitsee oma työtilan. Henkilöstöjohtamisessa on monia asioita, jotka pitää hoitaa suljetuin ovin (kehitys- ja muut keskustelut, haastattelut, työvuorosuunnittelu ym.). Myös henkilökunta tarvitsee yksityisyyden mahdollistavaa toimistotilaa. Jatkuvasti kehittyvä toiminta edellyttää ajoittain irrottautumista esim. kehittämisprojekteihin, tiedon hakua näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi jne. Henkilökunnan sosiaali-, puku- ja peseytymistilat tulee myös huomioida. Ja muut eri lainsäädäntöjen nojalla tulevat tilat kuten väestönsuojatilat.

2.4.Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot

Kaupungin ei tarvitse olla tilojen omistaja. Tilat voisi omistaa rakennuttamiseen erikoistunut taho ja kaupunki vuokraa tilat käyttöönsä.

3.Tilanhankintavaihtoehdot

3.1.Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen

Tilatarpeen tyydyttämisvaihtoehdoista realistisin lienee yhteistyö rakennuttajan kanssa, joka tekee uudisrakennuksen ja vuokraa tarvittavat tilat ympärivuorokautisen hoidon käyttöön. Tiloissa saisi mielellään olla muuta toimintaa. Tämä on mahdollista, mikäli esim. turvallisuusseikat on huomioitu tilojen osioinnilla.

Myös peruskorjatut tilat ovat mahdolliset, mikäli ne täyttävät tiloille asetetut vaatimukset.

3.2.Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Ostettava, vuokrattava tai vaihdettava kiinteistö ei ole tiedossa.

3.3.Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Nykyiset Mäntykodin tilat eivät ole korjattavissa tarvetta vastaaviksi tiloiksi. Toistaiseksi ei ole tiedossa kiinteistöä, jonka soveltuvuutta korjattavaksi tilaksi voisi arvioida.

3.4.Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan

Uudisrakennuksen etu on se, että siinä olisi mahdollista huomioida tulevaisuutta silmällä pitäen tilojen muunneltavuus.

Uudisrakennus esim. Portsakodin läheisyydessä mahdollistaisi kummankin toiminnan edelleen kehittämisen yhteistyössä.

3.5.Ympäristövaikutusanalyysi

Tilojen on suositeltavaa sijaita hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella.

Riippuen taloon tulevien asukkaiden määrästä, on varattava riittävästi pysäköintitilaa henkilökunnalle ja vierailijoille.

Taloon tuleva huoltoliikenne (jätehuolto, tavara, posti, kuljetus) suunniteltava siten, että se ei estä tai aiheuta vaaraa vanhusten itsenäiselle ulkoilulle.

Rakennuksen ympärille tarvitaan monipuolinen ulkoilu- ja harrastepiha.

4.Hankepäätöesitys

Esitämme korvaavien tilojen hankintaa Mäntykodille. Samassa yhteydessä Mäntykodin toimintaa muuttuu pitkäaikaissairaanhoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi.

Liite 1

Huonetilaohjelma - Mäntykoti