Tilaaja:

Hyvinvointitoimiala

Resurssien hallinta/

PL 670

20101 TURKU

Hanke:

Ympärivuorokautisen hoidon tuotantosuunnitelma 2013 – 2023 / Kurjenmäkikodit I ja II peruskorjaus, Kurjenmäenkatu 4 (talot 41 ja 42)

TARVESELVITYS

versio 0,1 / 21.2.2011 /

versio 0,2 / 25.2.2013 / Kesänen Hanna, Aaltonen Marita, Karlsson Heli, Karppinen Sirpa, Porjo Raisa, Kiviniemi Kirsi

SISÄLLYS

1.   Tilanhankinnan tarpeellisuus   2

2.   Tavoitteiden määrittely   2

2.1   Toiminnan kuvaus   2

2.2   Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma   4

2.3   Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset   5

2.4   Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot   6

3.   Tilanhankintavaihtoehdot   6

3.1   Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen   6

3.2   Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   6

3.3   Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan   7

3.4   Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan   7

3.5   Ympäristövaikutusanalyysi   7

4.   Hankepäätöesitys   7

1.
Tilanhankinnan tarpeellisuus

Kurjenmäkikoti I valmistui 1990 ja Kurjenmäkikoti II 1991. Tilat eivät enää vastaa kunnoltaan ja rakenteiltaan tämän päivän ympärivuorokautisen hoidon tiloille asetettuja vaatimuksia. Tiloissa esiintyy jatkuvasti kosteus- ja sisäilmaongelmia, henkilökunta oireilee. Tilat eivät täytä turvallisen ja terveellisen toimintaympäristön vaatimuksia.

Kurjenmäkikoti I ja II tarvitsevat kattavan peruskorjauksen, tilojen uudelleenorganisoinnin vastaamaan ympärivuorokautisen hoidon tiloille asetettuja kriteerejä ja lisätilan rakentamisen sujuvan ja toimintoja tukevan logistiikan onnistumiseksi.

2.Tavoitteiden määrittely

2.1.Toiminnan kuvaus

Turun ympärivuorokautisessa hoidossa on viisi monimuotoista vanhuskeskusta, joissa vanhuksen on mahdollista asua elämänsä loppuun asti. Vanhuskeskukset tekevät yhteistyötä kotihoidon, kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Jokaisessa keskuksessa on tarjolla eritasoisia ympärivuorokautisen hoidon palveluja. Kurjenmäkikodit I ja II kuuluvat Vanhuskeskus 2:een.

Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmä ehdottaa raportissaan, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutettaisiin. Nykyisin ympärivuorokautista hoitoa tuotetaan tehostettuna palveluasumisena, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden osastoilla. Tästä kolmiportaisesta järjestelmästä ollaan siirtymässä asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Tavoitteena on, että ikäihminen voi asua samassa paikassa, palvelut liikkuvat. Näin varmistetaan ikäihmisten oikeus elää ja asua kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä, vaikka toimintakyky ja terveydentila edellyttäisivät hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Nämä linjaukset suuntaavat myös Kurjenmäkikotien tulevaa käyttöä.

Kurjenmäkikoti I valmistui 1990 ja II vuonna 1991. Käytössä on yhteensä 5876m2, joista maksetaan vuokraa 618.807€ vuodessa (vuoden 2011 vuokraennuste). Kodeissa on yhteensä 160 hoitopaikkaa, joista 26 paikkaa soveltuu kosketuseristyspotilaille. Henkilökuntaa on yhteensä noin 130 (lisäksi hallinto- ja tukipalveluhenkilökuntaa, sijaisia ja opiskelijoita). Osa siivouspalveluista ostetaan (käytävät, kellaritilat, aulat) ulkopuolelta. Nykyinen hoitohenkilökuntamäärä täyttää laatusuosituksen tyydyttävän henkilökuntamitoituksen kriteerin (0,6 hoitotyöntekijää/ asukas).

Rakennukset suunniteltiin alun perin vähän apua tarvitsevien vanhusten hoivakodiksi. Tarpeet ovat muuttuneet 20 vuodessa ja nyt tiloja tarvitaan paljon apua tarvitsevien monisairaiden vanhusten hoitotiloiksi. Iäkkäät potilaat tarvitsevat runsaasti sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja ympärivuorokautista apua. Nykyiset tilat eivät vastaa enää näihin tai tuleviin tarpeisiin.

Rakennukset ovat vanhentuneet sekä teknisesti että toiminnallisesti ja kaipaavat peruskorjausta. Tiloja on korjattu vuosien myötä aina tarvittaessa, mutta pitkäjänteinen ylläpito- ja korjaussuunnitelma puuttuu. Tilat eivät enää täytä turvallisten ja terveellisten tilojen vaatimuksia. Lukuisat korjaustoimet eivät ole pitäneet kiinteistön kuntoa yllä, vaan tiloissa esiintyy jatkuvasti mm. kosteus- ja sisäilmaongelmia. Vuonna 2011 kodeissa tehtiin sisäilmanmittauksia henkilökunnan oirehtimisen vuoksi. Kosteusvaurioiden jälkiä on silmin nähden nähtävissä mm. potilashuoneissa, saniteettitiloissa ja seinissä.

Vuonna 2008 julkaistu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM, Suomen Kuntaliitto) ja sitä täydentävä Vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palvelut – selvitys (Valvira 10/2010) edellyttävät, että pitkäaikaishoivan yksikössä saa olla enintään 10 % muita kuin yhden hengen huoneita ja siihen liittyvä hygieniatila. Kurjenmäkikodeissa muita kuin yhden hengen huoneita on 85 % kaikista huoneista. Yhden hengen huoneita on 24 kpl, joissa ei ole omaa WC:tä.

Huoneiden muutos 1 ja 2 hengen huoneiksi pudottaa asiakaspaikat 120:een. Muutos sisältyy Turun kaupungin ikääntymispoliittiseen strategiaan vuosille 2009–2012. Muutos tukee myös laatusuosituksen linjausta, jossa pitkäaikaishoivan rakenteita uudistetaan tavoitteena ikäihmisten toiveiden mukaiset kodinomaiset yksiköt. Ympärivuorokautisen hoidon palvelutuotannossa peruskorjauksen myöstä poistuvat 40 paikkaa on korvattava vastaavalla määrällä lisäpaikkoja.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä toteutettiin vuonna 2009 toimitilojen arviointi. Henkilökunnan arvion mukaan tilat soveltuivat tuolloin kohtalaisen hyvin huonokuntoisten pääosin vuoteeseen hoidettujen vanhusten hoitopaikaksi. Henkilökunnan työturvallisuuden olivat kaikki kodit arvioineet keskinkertaiseksi. Osastojen yhteiskäytössä olevat tilat saivat hyvän arvosanan. Potilaiden ulkoilun mahdollistivat parvekkeet ja kaikissa kodeissa yhteinen, iso sisäpiha-alue. Parvekkeiden ja pihan esteettömyyteen ja turvallisuuteen ei oltu tyytyväisiä. Rakennusten vieressä on rauhallinen puistoalue ulkoilua varten, vieressä iso marketti.

Tiloissa on huomioitu puutteita, kuten

•potilashuoneiden suihkutilat evät ole käytössä, koska suihkusänky ei mahdu ja lattiakallistukset ohjaavat vedet potilashuoneisiin. Potilaiden pesu tapahtuu osastoilla olevissa isommissa suihkuhuoneissa (kaksi/osasto). Keskitetty pesutilaratkaisu on hygieniariski.

•potilashuoneet ja yhteistilat soveltuvat huonosti muistisairaille

•saunat (2kpl) vähäisessä käytössä

•pihalle vievä liuska sisältä ulos on liian jyrkkä, pyörätuolipotilaan on vaikea päästä pihalle

•pihakivetys epätasainen

•potilailla karkailumahdollisuus (riittämättömät turvajärjestelmät)

•hoitajakutsujärjestelmä on vanhanaikainen, suurin osa potilaista ei pysty käyttämään nykyistä hoitajakutsujärjestelmää potilaiden huonon kunnon ja muistamattomuuden takia. Hoitajakutsujärjestelmällä ei voi ottaa yhteyttä potilashuoneisiin eikä vartijoihin.

•varastotilat liian pienet / liian vähän ja sijainnit huonot. Paljon apuvälineitä (mm. pyörätuolit ja nostolaitteet) joudutaan säilyttämään potilashuoneissa tai käytävillä, paloturvallisuusriski.

•jätehuolto toimimaton ja turvallisuusriskejä sisältävä (ergonominen työskentely mahdotonta, turvallisuusriskit, paloturvallisuusriskit, hygieniariskit, lajittelumahdollisuus puuttuu)

•henkilökunnan kokemia työturvallisuusriskejä ovat mm. roskapussin siirrot/nostot, pienet/ahtaat WC:t, ahtaat tilat, liukkaat lattiat, ulkopuoliset uhkatekijät, aggressiiviset ja / tai käytöshäiriöiset potilaat sekä talojen erilaiset hoitokulttuurit. Yhteinen yöhoitaja kulkee rakennusten väliä sisäpihan kautta tai tietä pitkin.

•KMK I hissi ei kulje kellarikerroksen asti. Alakerrassa on väestö- ja pukuhuonetiloja sekä varasto- ja huoltotiloja. Tavarat joudutaan kuljettamaan portaita pitkin tai ulkokautta.

2.2.Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma

Kurjenmäkikotien toiminta muuttuu uusien tilojen myötä tehostetuksi palveluasumiseksi, mikä toteutetaan ryhmäkotityyppisenä ja toivottavasti osin erillisasuntoina. Kurjenmäkikotien asukaspaikat vähenevät nykyisestä 160 paikasta 120. Kokonaisuutena asukaspaikat eivät voi kuitenkaan vähentyä ja tämä edellyttää peruskorjauksen yhteydessä uudisrakennusta Kurjenmäkikotien yhteyteen. Asukkaat tulevat Kurjenmäkikoteihin siinä vaiheessa, kun heille ei enää ole mahdollista järjestää tarvittavaa hoitoa ja huolenpitoa sekä turvallista ympäristöä yksityiskotiin. Kurjenmäkikoideissa asukkaat myös saatetaan hyvään kuolemaan. Mikäli asukkaalla on akuuttia sairaalahoidon tarvetta, hän on siellä vain välttämättömän ajan ja palaa mahdollisimman nopeasti takaisin Kurjenmäkikotiin.

Valviran valvontasuunnitelmassa todetaan, että ryhmäkodissa yhden hengen huoneen tulisi olla kooltaan noin 15 m2 ja jokaisessa huoneessa tulisi olla 4 – 5 m2 wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tämän lisäksi olisi suotavaa, että enintään 10 % asukkaista asuisi kahden hengen huoneissa ja muut yhden hengen huoneissa. Kahden hengen huoneita tarvitaan esim. avioparien käyttöön. Erillisasuntona toimivan yksikön koko on 30 – 40 m2 sisältäen riittävän kokoisen wc-suihkutilan.

Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten sekä kansainvälisten (mm. Tanska, Hollanti) ja kansallisten esimerkkien perusteella asuintilojen lisäksi tärkeitä tiloja ovat oleskelutilat, joita pienissäkin (12 – 15) ryhmäkodeissa tulisi olla kaksi. Toinen tila on sisustettu yhdessä oloa varten, toinen toimintaa varten kuten TV:n katselu, fyysisen toimintakyvyn ylläpito (tarvittava laitteisto ja välineistö) jne. ”100% corner” eli istuinryhmä oleskelutilassa, josta näkee mahdollisimman laajasti yksikön tapahtumat on todettu tärkeäksi paikaksi, jossa vanhukset mielellään istuvat ja seuraavat yksikön tapahtumia. Tilatarpeet on yksilöity liitteessä. Liitteessä kokonaistarve on kuvattu ryhmäkotityyppisenä palveluna. On mahdollista, että osa huoneista onkin erillisasuntoja. Suunnittelun käynnistyessä voisi katselmoida Portsakodin ryhmäkodit ja palveluasunnot, joissa on paljon hyvää ja tunnistettuja paranneltavia seikkoja. Toinen vaihtoehto on katselmoida esimerkiksi Espoon ja Helsingin vastaavaan tarkoitukseen toteutettuja tilaratkaisuja.

Tutkimuksia:

-Sipiläinen P. 2011. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.

http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526042268/isbn9789526042268.pdf

-Verma I. 2008. Dementiaoireisten asuin- ja hoivaympäristöt.

http://www.sotera.fi/pdf/Dementiaoireisten_asuin-%20ja%20hoivaymparistot_web.pdf

-Wiinikka T. 2008. Uusi asumismalli dementoituneille. Sovellus Itä-Pasilan palvelutaloon. Diplomityö. Aalto-yliopisto.

http://www.sotera.fi/pdf/Wiinikka_asumismalli.pdf?bcsi_scan_877679723254A017=0&bcsi_scan_filename=Wiinikka_asumismalli.pdf

Esimerkkejä suunnitelmista ja toteutuksista:

-Espoo elä ja asu seniorikeskukset

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Asumista_ja_hoivaa/Ela_ja_asu_seniorikeskukset

-Helsinki monipuoliset vanhustenkeskukset, Kontula

http://www.hel.fi/hki/sote/fi/Sairaala-%2C+kuntoutus-+ja+hoivapalvelut/asuminen/kontula

-Iittalan monen sukupolven hyvinvointikeskus

   www.hameenlinna.fi/Kehittyva-Hameenlinna/Iittalan-monen-sukupolven-hyvinvointikeskus/

-Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolun palvelutalo

www.yle.fi/uutiset/vanhusten_uusi_palvelutalo_on_huippua/6503298

-Ikäihmisten itsenäistä selviytymistä tukevat asumisratkaisut. Seminaariesitys 2011.

http://www.kiinteistoyhdistys.fi/liitto/asunto2010/sotera_26112008.pdf

-Koukkuniemi 2020, Tampere.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalvelut/koukkuniemi2020.html

2.3.Toiminnalliset vaatimukset ja rajoitukset

Ympärivuokautisessa hoidossa ollaan siirtymässä asteittain kohti yksiportaista järjestelmää. Muutoksella varmistetaan ikäihmisten oikeus elää ja asua kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä elämänsä loppuun asti. Muutos pitää sisällään myös hoitoideologian tarkentamista. Vanhuksen toimintakykyä tulisi ylläpitää mahdollisimman pitkään ja vasta aivan elämänsä viime vaiheessa olla kokonaan vuoteeseen hoidettava. Henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman tulisi taata tarpeenmukainen yksilöllinen hoito ja palvelut. Suosituksen edellyttämät yhden hengen huoneet mahdollistavat myös inhimillisen saattohoidon järjestämisen. Osastoista voidaan tehdä ns. pienryhmäkoteja, jolloin erilaista hoitoa tarvitseville voidaan suunnitella tarpeenmukaiset ja toimivat kokonaisuudet.

Osastot tarvitsevat tiloja palvelu- ja huoltotoiminnoille (tekstiili- ja jätehuolto, varastointi- ja kuljetuspalvelut). Lisäksi tarvitaan henkilökunnan pesu- ja pukutilat sekä väestönsuojatilat. Nämä kaikki tulee suunnitella uudelleen kokonaisuuteen sopiviksi. Huoltoliikenne rasittaa piha-aluetta ja on turvallisuusriski.

Huolto- ja palvelutoiminnot voisi keskittää kiinteistöt yhdistävään lisärakennukseen (huoltokeskus). Sisäinen kulkumahdollisuus helpottaa yhteistyön tekemistä ja säästää henkilökunnan askelia. Ulkopuolinen huolto- ja kuljetusliikenne voidaan ohjata huoltokeskukseen uusien liikennejärjestelyjen avulla. Lisärakennukseen voidaan sijoittaa viriketoiminnan mahdollistavat tilat, joihin kulku käy sisä- tai ulkokautta. Tässä yhteydessä pitää selvittää voidaanko lisärakennukseen sijoittaa myös asukashuoneita.

Osastoilla on jakelukeittiöt, joihin ruoka tulee Mäntymäen ravintokeskuksesta lämpökärryissä. Ruoka jaetaan annoksiksi osastolla. Kodeissa haluttaisiin siirtyä ruoan tarjotinjakeluun, jolloin keittiöt on suunniteltava uudelleen kokonaisuutta paremmin palveleviksi.

Kurjenmäkikoti 1a alakerta (n = 40) aloittaa kosketuseristysyksikkönä (MRSA-kantajat) maaliskuussa 2013. Tämän lisäksi Kurjenmäkikotien muiden yksiköiden asukkaista 1/3 osa on kosketuseristyspotilaita (ESBL, pseudomonas). Tilojen suunnittelussa, sijoittelussa ja pintamateriaaleissa on huomioitava hygienianäkökohdat

Rakennusten peruskorjaus edellyttää väistötiloja.

2.4.Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot

Valtakunnallisen suuntauksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa ollaan siirtymässä yksiportaiseen järjestelmään, jossa asuminen ja palvelut tullaan erottamaan. Vuokratilojen täytyy täyttää vuokralaisen asunnolleen asettamat laatutavoitteet.

3.Tilanhankintavaihtoehdot

3.1.Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen

Talojen 41 ja 42 peruskorjaus ja lisärakennus.

3.2.Ostettavan, vuokrattavan tai vaihdettavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Ostettava, vuokrattava tai vaihdettava kiinteistö ei ole tiedossa.

3.3.Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan

Toiminnallisesti kiinteistö soveltuu ympärivuorokautisen hoidon toimitiloiksi muutostöiden jälkeen. Liikennejärjestelyjen vuoksi tarkastettava kaava yms. seikat. Talojen kunto tulee selvittää hankkeen suunnitteluvaiheessa.

3.4.Uudisrakennusvaihtoehdon soveltuvuus toimintaan

Nykyisten tilojen peruskorjauksen lisäksi tarvitaan uudisrakennus, jossa on sekä huoltotiloja että korvaavat tilat 40 asukkaalle (ryhmäkotityyppinen, erillisasuntoja).

3.5.Ympäristövaikutusanalyysi

Rakennuskompleksin edellyttämät uudet logistiset järjestelyt muuttavat alueen liikennekulttuuria.

4.Hankepäätöesitys

Esitämme Kurjenmäkikoti I ja II peruskorjauksen ja lisärakennuksen hankesuunnittelun käynnistämistä. Perusparannus ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2015.

Huonetilaohjelmaan on kuvattu peruskorjauksen ja lisärakentamisen tavoitetila eikä sitä, mitä missäkin nykyisessä tilassa tulisi tehdä. Huonetilaohjelmaa pitää tarkentaa suunnittelun käynnistyessä.

Liite 1

Huonetilaohjelma – Kurjenmäkikodit