Ympärivuorokautisen hoidon tuotantosuunnitelma v. 2023
1.YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON NYKYTILA
Taulukko 1. Ympärivuorokautista hoitoa tuottavat omien yksiköiden paikat palvelurakenteen mukaan sekä ostopalveluasiakkaat palvelurakenteen mukaan 31.12.2012
Huom. OPTS –luonnos 4.12.2012 sisältää oman tuotannon osalta luvut psh 425, vk 555 ja pta 242
Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluu myös hengityshalvausyksikkö, jossa on tällä hetkellä neljä pitkäaikaispotilasta ja yksi viikoittain käyvä intervalliasiakas. Yksikkö toimii tällä hetkellä Mäntymäen sairaala-alueella rakennuksessa 25 (Mäntykoti) yhden osaston toisessa päässä. Yksikön tilat eivät vastaa toiminnalle asetettuja vaatimuksia ja tilojen osalta on tehty tilatarveselvitys sekä linjaus uusien tilojen osoittamisesta yksikön käyttöön. à yksikkö siirtyy Kaskenlinnan 4. krs, c-osa 27.2.2013.
Vanhuspalveluissa on tavoitteena vanhusten asuminen yksityiskodissa mahdollisimman pitkään. Tätä tavoitetta tuetaan kotiin vietävillä palveluilla, palveluseteleillä, omaishoidon tuella ja lyhytaikaisella hoidolla.
Lyhytaikaishoito (LAH) on kotona asuville vanhuksille tarkoitettu palvelu, jonka tavoitteena on vanhusten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen. Lyhytaikaishoidolla tuetaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Lyhytaikaishoito helpottaa myös omaisten arjessa jaksamista ja mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien järjestämisen.
LAH-asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotihoidon tai omaishoidontuen asiakkaita. LAH-hoitojaksot ovat tavallisesti 1-2 viikon mittaisia. Lyhytaikaishoito voi olla myös säännöllisesti toistuvaa niin kutsuttua vuorohoitoa.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä (vanhainkoti, tehostettu palveluasuminen, psh) oli vuoden 2012 lopussa yli 60 paikkaa varattu lyhytaikaisasiakkaiden käyttöön ja tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa paikkoja on 70. Vuonna 2012 lyhytaikaishoidossa oli 730 asiakasta ja heillä oli yhteensä 1948 lyhytaikaishoitojaksoa eli keskimäärin 2,7 jaksoa yhtä asiakasta kohden. Yli puolet asiakkaista oli kotihoidon asiakkaita (säännöllinen kotihoito), noin kolmannes oli omaishoidon tuen asiakkaita (mukana lakisääteiset vapaapäivät) ja 10 %:lla asiakkaista ei ollut säännöllistä kotihoitoa eivätkä he olleet omaishoidon tuen asiakkaita.
Lyhytaikaishoidon sisällöllinen kehittäminen käynnistyi syksyllä 2012 palvelumuotoilulla. Kehittämistyötä jatketaan alkuvuodesta 2013.
Kuvio 1. Lyhytaikaishoidon asiakkaat vuonna 2012 n = 730.
Ympärivuorokautisen hoidon sisällön perusta on hyvinvointitoimialan arvoissa: asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, yhteistyö, osaaminen ja luovuus sekä kestävä kehitys. Asiakaslähtöisyys konkretisoituu vanhuksen näkökulmasta mm. siinä, että kun hän on muuttanut yksityiskodistaan johonkin ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikköön palvelutarpeen lisäännyttyä, niin hänen ei tule joutua muuttamaan yksiköstä toiseen vain sen vuoksi, että palvelutarve edelleen lisääntyy. Toimintayksiköiden tilojen tulee mahdollistaa iäkkäiden henkilöiden hoitaminen toimintakyvyn ja terveydentilan heikentyessä ja myös saattohoitovaiheessa. Tilojen lisäksi tämä tarkoittaa henkilökunnan joustavaa käyttöä ja henkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä.
Ympärivuorokautinen hoito toimii 15 eri osoitteessa. Osa yksiköistä on tilojensa puolesta nykyiseen toimintaan soveltumattomia tai tilat eivät vastaa turvallisuusnäkökulmasta niille asetettuja vaatimuksia. Toimitilojen kokonaisuutta tarkasteltaessa osa yksiköistä on kustannustehokkuuden näkökulmasta liian pieniä kokonaisuuksia. Yhteenveto rakennuksista, joissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköt toimivat, yksiköiden palvelumuoto ja asukaspaikat vuoden 2012 lopussa (vk = vanhainkoti, psh = pitkäaikaissairaanhoito, pta tehostettu palveluasuminen, LAH = lyhytaikaishoito).
Taulukko 2. Yhteenveto omaan palvelutuotantoon kuuluvien yksiköiden sijainnista.
Vanhus-keskus | Rakennus | Osoite | tpa/de-mentia | vk | tpa | psh | Sprinklaus |
vake 1 | Runosmäen vk | Varusmestarintie 14 |
| 230 |
|
| kyllä |
vake 2 | Kerttulin vk | Hovioikeudenkatu 3 |
| 144 |
|
| kyllä |
| Kurjenmäkikoti 1 ja 2 | Kurjenmäenk. 4, rak 41 ja 42 |
|
|
| 160 | kyllä |
| Kutomokoti | Kutomonkatu 1 | x |
| 32 |
| kyllä |
vake 3 | Liinahaan vk | Liinahaankatu 17 |
| 72 |
|
| kyllä |
| Niittykoti | Liinahaankatu 32 |
|
| 56 |
| ei |
| Hövelin palvelutalo | Hyrköistentie 26-28 |
|
| 29 |
| ei |
vake 4 | Mäntyrinteen vk | Virvoituksentie 5 |
| 114 |
|
| ei |
| Sävelkodin pta | Sävelkuja 2 |
|
| 38 |
| ei |
| Katariinanpuiston pta | Jagellonicank.3A |
|
| 19 |
| ei |
| Mansikkapaikka 1 krs, Pohjantähti 2. krs | Karviaiskatu 7D | x |
| 32 |
| kyllä |
vake 5 | Mäntykoti | Luolavuorent. 2, rak.25 |
|
|
| 58 | kyllä |
| Portsakoti, Elsekoti | Puutarhakatu 39 | x |
| 12 |
| kyllä |
| Portsakoti, tpa ja LAH | Puutarhakatu 39 |
|
| 23 |
| kyllä |
| Portsakoti, vuodeosas. | Puutarhakatu 39 |
|
|
| 58 | kyllä |
| Kurjenpesä | Luolavuorentie 4D |
|
|
| 20 | kyllä |
| Kaskenlinna | Vähäheikkiläntie 3 |
|
|
| 143 | kyllä |
|
| Yhteensä |
| 560 | 253 | 439 |
|
| Heng.halv.yksikkö | Luolavuorent. 2, rak.25 |
|
|
| 5 |
|
Toimitilojen peruskorjaustarpeita tai korvaavien tilojen tarpeita tarkastellaan huomioiden Valviran ympärivuorokautisen hoidon tiloja koskevat linjaukset (Valvira 2008: Vanhustenhuollon valvontasuunnitelma, Valvira 2010: Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvonta), Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (Kuntaliitto & STM 2008), Ikähoivatyöryhmän linjaukset (STM Raportteja 29/2011) ja Hyvä saattohoito Suomessa (STM 2010:6). Lainsäädännön osalta on huomioitu mm. Pelastuslaki 379/2011, Työturvallisuuslaki 738/2002, Sosiaalihuoltolaki 1982/710 ja –asetus 1983/607, Terveydenhuoltolaki 2010/1326 ja hallituksen esitys 160/2012 laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.
Taulukko 3. Peruskorjauksen ja lisärakentamisen tai korvaavan tilan tarve
Rakennus | paikat | 1 hh, tavoite 90 % | Peruskorjausta ja lisärakentamista tai korvaavan tilan hankintaa puoltavat seikat |
Mäntykoti
Luolavuorent. 2, rak.25 | psh 58 | 10 % | •vanhuksista 31 % on 3 – 4 hengen huoneissa, 59 % kahden hengen huoneissa; 2 hh ovat 17 – 21 m2, ahtaat huoneet vaikeuttavat apuvälineitä käyttävien itsenäistä liikkumista – tilat eivät ole esteettömät, vanhuksen henkilökohtaisille tavaroille ei ole tilaa; ahtaat huoneet riski potilasturvallisuuden ja henkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta •vain 3/28 huoneessa on wc (invamitoitettu) à infektioriski •yksikkö käsittää kolme eri osastoa, joissa kaikissa on yksi yhteinen pesuhuone (infektioriski) •yksikössä vain yksi saattohoitohuone, joka sekin tehty entiseen pesuhuoneeseen (saattohoitohuone tarvitaan koska on usean hengen huoneet) •toistuvat vesivahingot 1/2011 alkaen •todetut sisäilmaongelmat •ahtaat yhteiset tilat eivät mahdollista yhteisiä ruokahetkiä ja rajoittavat virikkeellisen ja yhteisöllisen toiminnan järjestämistä •rakennus on autoteiden ympäröimä, vanhusten itsenäinen ulkoilu mahdotonta |
Kurjenmäkikoti 1 ja 2
Kurjenmäenk. 4, rak 41 ja 42 | psh 160 | 15 % | •vanhuksista 60 % on 3 – 4 hengen huoneissa, 25 % kahden hengen huoneissa; • 2, 3 ja 4 hengen huoneissa wc/suihkutilat, ahtaat ja lattiakallistukset eivät ole kunnossa, suihkutiloja ei voi käyttää, käytössä yhteiset pesuhuoneet (infektioriski) •kosteusvaurioita, sisäilmaongelmia •ei turvajärjestelmiä, ei sovi muistisairaille •ahtaat varastotilat •jätehuollon organisointi ei vastaa vaatimuksia |
Sävelkodin pta
Sävelkuja 2 | pta 38 | 100 % | •ei täytä lain pykälää poistumisturvallisuuden osalta palo- tai muussa vaaratilanteessa •huoneistoissa olevat wc/kph tilat ahtaat, suihkutuolin ja –sängyn käyttö ei mahdollista •yhteisöllisyyttä tukevien tilojen puute •henkilökunnan puutteelliset sosiaaliset tilat (pukutiloissa ei wc- tai peseytymismahdollisuutta
|
Katariinanpuiston pta
Jagellonicank.3A | pta 19 | 100 % | •ei täytä lain pykälää poistumisturvallisuuden osalta palo- tai muussa vaaratilanteessa •ulkotilaa olevat luhtikäytävät •taloa ei ole suunniteltu huonokuntoisten vanhusten asumiseen: ahtaan hissin sijainti ei ole optimaalinen, oviaukkojen ja kulkuteiden kapeus (vanhuksilla liikkumisen apuvälineet), asukkaiden yhteisenä ruoka- ja oleskelutilana on ahdas aula; •epäergonomiset keittiötilat •henkilökunnan sosiaalitilat riittämättömät; pukeutumistilassa ei ole wc- tai peseytymistiloja |
Niittykoti
Liinahaankatu 32 | pta 56 | 100 % | •ei täytä lain pykälää poistumisturvallisuuden osalta palo- tai muussa vaaratilanteessa •asukkaiden erillisasunnoista siirtyminen yksikön yhteisiin tiloihin, joissa tapahtuu mm. ateriointi, virikkeel-linen ja yhteisöllinen toiminta, tapahtuu luhtikäytävän kautta. Käytävä on ulkotilaa. •Erillisasuntojen wc-/kph tila 2,6 m2 on niin pieni, että suihkutuolia tai suihkusänkyä ei ole mahdollista käyttää |
Hövelin palvelutalo Hyrköistentie 26-28 | pta 29 | 100 % | •ei täytä lain pykälää poistumisturvallisuuden osalta palo- tai muussa vaaratilanteessa |
Kurjenpesä Luolavuorentie 4D | psh 20 | 0 % | •kaikki huoneet kahden hengen huoneita, huoneissa wc-kph, joita ei kuitenkaan saa käyttää asukkaiden suihkutuksiin (päätös 17.1.2013); tiloissa kosteusvau-rioita, joita tilalaitos selvittelee vuokranantajan Lähimmäispalveluyhdistys kanssa. •vuokrasopimus 31.3.2015 asti, irtisanomisaika |
Mansikkapaikka 1.krs, Pohjantähti 2.krs Karviaiskatu 7 D | pta 32 | 6 % | •94 % huoneista 2 hengen huoneita, 28 m2 (infektioriski)
|
2.TAVOITETILA V. 2023
Vuonna 2023 ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat ensisijaisesti
•vaikeasti muistisairaat henkilöt (epidemiologinen tutkimustieto osoittaa että 75 v täyttäneestä suomalaisväestöstä noin 23 % on vähintään keskivaikea dementia)
•monisairaat ja fyysisesti huonokuntoiset
•psyykkisesti sairaat
•bakteereiden kantajat
silloin kun heidän toimintakykynsä ja sairautensa eivät mahdollista enää kotona asumista runsaankaan kotihoidon turvin. Suurin osa ikäihmisistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja tämä on myös Turun kaupungin strateginen linjaus.
75-vuotta täyttäneitä on eniten keskustassa vuonna 2018, mutta heidän lukumääränsä ei lisäänny v. 2012 verrattuna. Länsikeskuksessa, Varissuo-Lauste –alueella ja Nummi-Halisissa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy eniten. Väestökehityksen perusteella kaupungin itä- ja länsipuolella tulisi toimia monipuolinen hyvinvointikeskus, jossa oli 24/ hoidon ja huolenpidon mahdollistavia asuntoja ja joka tarjoaisi alueen vanhusväestölle kohtaamispaikan.
75 vuotta täyttänyt väestö eri palvelualueilla vuonna 2018.
Ympärivuorokautisen hoidon tuotantosuunnitelman lähtökohtana tulee olla a) strateginen linjaus oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden osuudesta ympärivuorokautisen hoidon tuotannossa (taulukko 2) ja b) ympärivuorokautisen hoidon sisäisen palvelurakenteen tavoitetaso (taulukko 3).
Taulukko 2. Ostopalveluiden ja oman palvelutuotannon osuus ympärivuorokautisesta hoidosta.
Taulukko 3. Ympärivuorokautisen hoidon sisäinen palvelurakenne huomioiden oma palvelutuotanto ja ostopalvelut
Taulukko 4. Ympärivuorokautisen hoidon sisäisen palvelurakenne mikäli tilaratkaisujen myötä on mahdollista kehittää palvelumuotoa.
Kansallisissa linjauksissa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tavoitteena on olla yksiportaista eli vanhuksilla on koti, jossa he asuvat ja jonne he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Pitkäaikaissairaanhoitoa on arvioitu tarvitsevan noin 1 % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Turkulaisen vanhusväestön osalta tämä tarkoittaisi, että pitkäaikaissairaanhoitoa tarvitsee vuonna 2018 noin 176 henkilöä ja vuonna 2023 noin 209 henkilöä. Pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja on kuitenkin tällä hetkellä 1169 (omat ja osto).
”Vanhukset asuvat kotona – kodit vain ovat erilaisissa toiminnallisissa ympäristöissä, jotta ne mahdollistavat vanhuksen toimintakyvyn tukemisen ja tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut”
Ympärivuorokautisen hoidon tiloille asetettuja linjauksia
•1 hengen huoneen suositeltava koko on 15 m2 ja lisäksi 4 – 5 m2 wc-kph, johon mahtuu tarvittaessa myös suihkutuoli / suihkusänky; säilytystilaa vaatteille ja muille henkilökohtaisille tavaroille sekä riittävästi tilaa liikkumisen ja siirtymisen apuvälineille
•yksikön huoneista enintään 10 % saa olla kahden hengen huoneita 2-hengen huoneita puolisoille, vähintään 25 m2, huonekohtaiset noin 5 m2 wc- ja suihkutilat, säilytystilaa vaatteille ja muille henkilökohtaisille tavaroille sekä riittävästi tilaa liikkumisen ja siirtymisen apuvälineille
•riittävän kokoiset yhteiset tilat siten että ne mahdollistavat yhdessä ruokailun, sosiaalisen yhdessäolon, ja virikkeellisen päivittäisen toiminnan
•rakennuksessa on oltava olosuhteet lihaskunnon ja muiden fyysisten aktiviteettien harjaannuttamiselle – vanhuksen hyvän lihaskunnon ja voimavaralähtöisen työotteen on tutkimuksissa todettu olevan vanhuksen elämänlaatua ylläpitävää ja kustannustehokasta
•muistisairaan erityispiirteiden huomiointi
•bakteerikantajien erityispiirteiden huomiointi
•ulkoilumahdollisuus
•geroteknologian hyödyntäminen
Peruskorjaukselle, lisätiloille ja korvaaville tiloille asetettavia vaatimuksia palvelualueesta riippumatta:
•Ryhmäkotityyppiset asumisyksiköt erityisesti muistisairaille henkilöille
otoiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta on tärkeää, että useampi ryhmäkotiyksikkö sijaitsee samassa kiinteistössä toistensa läheisyydessä. Tämä mahdollistaa resurssien joustavan käytön.
•ryhmäkodissa optimaalinen ryhmän koko on 12 – 16 asukasta
•Tehostettua palveluasumista on syytä olla tarjolla myös erillisasuntoja kuten esimerkiksi on tällä hetkellä Portsakodissa.
oyksiön koko noin 40 m2 sisältäen noin 5 m2 wc- ja suihkutilan, säilytystilaa vaatteille ja henkilökohtaisille tavaroille. Asunnon tule olla suunniteltu siten, että se mahdollistaa liikkumisen apuvälineiden ja siirtämisen apuvälineiden käytön ja säilytyksen
oriittävän kokoiset yhteiset tilat siten että ne mahdollistavat yhdessä ruokailun, sosiaalisen yhdessäolon, ja virikkeellisen päivittäisen toiminnan
orakennuksessa on oltava tilat lihaskunnon ja muiden fyysisten aktiviteettien harjaannuttamiselle
•
•Ageing-in-Place ajattelumalli
•Välimuotoisten palvelujen mahdollisuus