Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 28.2.2013:

Taustaa

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.12.2012 § 237 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2013. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä s. 25 mainitaan kaupunkitasoisena kehittämisasiana seuraavaa: ”Pilotoidaan hyvinvointitoimialalla t&k –toiminnan vahvistamista palvelutuotannossa ja –hankinnoissa, jota koskeva toimintamalli on määritelty 2012 uuden innovaatiopolitiikan työryhmävalmistelussa (Kuntapalvelut tuotekehitys- ja innovaatioalustaksi). Huomioidaan myös hankintastrategian valmistelussa.”

Kaupungin toimintamallin uudistamiseen liittyen on vuodesta 2012 asti valmisteltu niin sanottua INKA-aiehakemusta, joka jätetään työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuun 2013 lopussa. INKA-aiehakemukseen on kirjattu kaupungin tavoitteena kehittää toimintamalliuudistuksen myötä yrityksille uudentyyppisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Näissä pyrkimyksissä keskeisessä asemassa on hankintaprosessin uudistaminen ja hyvinvointitoimialan kyseessä ollessa toimialan yritysten ja järjestöjen entistä tiiviimpi kytkentä toisiinsa myös toimintastrategian näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa uudentyyppinen hyvinvoinnin ekosysteemi, jossa olisi luonteva työnjako kaupungin ja toimialan yritysten ja järjestöjen kanssa.

Hankinta- ja logistiikkakeskus (HALOKE) on viime kuukausina käynnistänyt omat kehittämistoimenpiteensä ostopalvelujen hankintaprosessiin liittyvän sopimuksen elinkaaren hallintamallin uudistamiseksi.

Tekesille tehtävän esityksen valmistelu hyvinvointitoimialalla

Kuntien toimintamenoista yli puolet koostuu hankinnoista ja hankinnoista yli puolet koostuu sosiaali- ja terveysalan palveluhankinnoista. Kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia toimivista yhteistyöverkostoista yritysten ja muiden palvelutuottajien kanssa. Hankintasopimuksilla ohjataan ja johdetaan kunnan toimintaa ja taloutta. Kuntien tekemiin sopimuksiin sisältyy usein taloudellisia ja toiminnallisia riskejä, jotka edellyttävät sopimusosaamista ja kykyä hallita sopimuksia koko niiden elinkaaren ajan.

Julkisessa hankintatoimessa on perinteisesti kiinnitetty päähuomio kilpailuttamiseen ja hankintalain soveltamiseen. Ammattitaitoinen hankintatoimi edellyttää kuitenkin myös toimialatuntemuksen lisäksi hankinnan koko elinkaaren suunnittelua ja seurantaa. Hankintasopimuksilla voidaan ohjata ja kehittää kunnan toimintaa tavoitteellisesti haluttuun suuntaan. Samoin on syytä todeta, että valvontatoiminnan lainsäädäntö on tuonut uusia velvoitteita palveluntuottajien omavalvontaan ja kuntien valvontatyöhön. Ohjaus- ja valvontakäynneillä tulee arvioida palvelujen laadun toteutumista ja puuttua laatupoikkeamiin. Tämän toteuttaminen edellyttää systemaattista ostopalvelutoiminnan valvontatoimintaa.

Turun hyvinvointitoimiala ostaa palveluja ulkoisilta palvelujen tuottajilta vuonna 2013 noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä edellyttää hyvin toimivaa hankintaprosessia, toimivaa työnjakoa toimialan ja hankinta- ja logistiikkakeskuksen välillä ja hankintaprosessiin kuuluvaa tarkoituksenmukaista osaamista.

Hyvinvointitoimiala on tammi-helmikuussa 2012 valmistellut tiiviissä yhteistyössä hankinta- ja logistiikkakeskuksen (HALOKE) kanssa kehittämiskonseptia, jota tarjotaan Tekesin rahoittamaksi kehittämishankkeeksi. Hankkeen tavoitteena on hyvinvointitoimialan palvelutuotannon sopimuksilla johtamisen mallintaminen, innovatiivinen kehittäminen sekä hallintamallin vaikuttavuuden arviointi. Hanke jakaantuu kolmeen pilottiin, jotka liittyvät sopimushallinnan hallinnan eri vaiheisiin. Hanke toteutetaan vuosina 2013-2014 kehittämiskumppanuudessa Tekesin sekä Tampereen ja Kuopion kaupunkien kanssa.

Tekesille esitettävän kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 452 000 €, josta puolet (50%) esitetään Tekesin rahoitettavaksi Turun kaupungin vastatessa muusta rahoituksesta ja/tai työpanoksesta (50%).

Hankkeen hankesuunnitelma ja siihen liittyvä kustannuslaskelma on esitetty liitteessä 1.

Liite 1Hankesuunnitelma (Suppea jakelu)

Hankesuunnitelman taustaksi voidaan vielä todeta, että Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluita uuteen liiketoimintaan ja julkisen sektorin uudistamiseen tähtäävien innovaatioiden kehittämiseen. Tekesin tavoitteena on kasvattaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, parantaa työllisyyttä ja uudistaa julkishallinnon toimintakäytäntöjä. Tekes käyttää eri ohjelmissaan projektirahoitukseen vuosittain noin 600 miljoonaa euroa, joilla saadaan käynnistettyä runsaat 2000 tutkimus- ja kehitysprojektia. Julkisten palvelujen tarjoajat, järjestöt ja yhdistykset voivat saada Tekesiltä rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla tavoitellaan merkittävää parannusta julkisten palveluiden tuottamisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta merkittävin Tekesin ohjelma on vuosina 2008-2015 toteutettava Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa, jonka visiona ovat innovaatiotoiminnan avulla uudistuneet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lisääntyneet liiketoimintamahdollisuudet. Ohjelman tavoitteet liittyvät vaikuttaviin ja asiakaslähtöisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, lisääntyneeseen ennaltaehkäisevään toimintaan ja monipuoliseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön.  

Tekesin kanssa on sovittu, että hankkeen sisällöstä ja sen rahoitusmahdollisuudesta neuvotellaan Tekesin kanssa viipymättä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksen 6.3.2012 jälkeen.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen esittelee asiaa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 28.2.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi hyvinvointitoimialan valmisteleman kehittämishankkeen valmistelutilanteen, hyväksyy alustavasti liitteenä olevan hankesuunnitelman, valtuuttaa hyvinvointitoimialan neuvottelemaan kehittämishankkeen sisällöstä Tekesin kanssa ja jättämään hankesuunnitelman ja siihen liittyvän rahoitushakemuksen Tekesille maalis-huhtikuussa 2013.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.