Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 25.2.2013:

Sosiaali- ja terveystoimen toiminta, henkilöstö ja talous vuonna 2012

Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin vuonna 2012. Merkillepantavaa on ollut sairaanhoitopiirin käytön vähentäminen vuonna 2012 niin somaattisessa hoidossa kuin päivystyksen osalta, millä on ollut merkittävä vaikutus talousarvion toteutumaan ja tilinpäätökseen.

Hoito- ja palvelutakuu toteutuivat pääsääntöisesti kaikilla tulosalueilla. Hoitotakuun osalta merkittävimmät ongelmat vuoden 2012 aikana olivat suun terveydenhuollossa ja lasten puheterapiassa, joihin kohdistettiin uhkasakkovaatimukset. Vuoden loppuun mennessä uhkasakkotilanteelta vältyttiin. Hoito- ja palvelutakuun kanssa oli kuitenkin ongelmia läpi talousarviovuoden. Esimerkkinä voidaan mainita lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, joista vain noin puolet onnistuttiin tekemään palvelutakuun edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa.

Hoitoprosessin osalta vuoden aikana törmättiin usein ongelmiin erityisesti ikäihmisten palveluissa. Hoitoketjujen toimivuutta pitää edelleen parantaa, koska sillä on välittömät heijastusvaikutukset talouden toteutumaan ja asiakastyytyväisyyteen. Erityisenä ongelmana oli pitkin talousarviovuotta erikoissairaanhoidon jälkeisten jatkohoitopaikkojen puute. Loppuvuodesta ikäihmisten palveluprosessiin vaikuttivat yksittäiset ennakoimattomat tapahtumat, joihin varautumista on jatkettu alkuvuodesta 2013 (MRSA-epidemia ja hengityshalvausyksikön perustaminen).

Palvelurakennemuutosta jatkettiin eri tulosalueilla eli painopistettä siirrettiin laitoshoidosta kevyempiin hoitomuotoihin, avohuoltoon ja ehkäiseviin palveluihin. Esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa onnistuttiin lisäämään merkittävästi perhehoidon osuutta, millä oli vaikutusta myös talousarvion toteutumiseen lastensuojelun sijaishuollossa.  

Vuoden 2012 aikana valmisteltiin hallintokunnan valmiussuunnitelma, ensimmäisen kerran sosiaali- ja terveystoimen virastofuusion (2009) jälkeen. Peruspalvelulautakunnan vuonna 2012 hyväksymää laadunhallintastrategiaa jatkettiin vuonna 2012 suorittamalla itsearviointi kullakin tulosalueella. Loppuvuodesta hallintokunta valmisteli valtioneuvostolle kaksi hanke-esitystä Kaste2 –ohjelmaan.

Tulosalueiden työvoiman käytön osalta voidaan todeta, että työvoiman kasvu saatiin taittumaan. Kokonaisuutta arvioitaessa on syytä mainita sairauspoissaolojen väheneminen ja sijaistyövoiman käytön kriittinen käyttäminen, jotka kertovat muun muassa paneutumisesta työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kysymyksiin uudella tavalla ja työkyvyn hallintamallin käyttöönotolla laaja-alaisesti eri tulosalueilla.

Talouden osalta ei noussut esiin talousarviovuoden aikana yllättäviä poikkeamia lukuun ottamatta VSSHP:n menoennusteen huomattavaa pienenemistä loppuvuonna.

Liitteeseen 1 on koottu yhteen tiedot oman palvelutuotannon toiminnasta, henkilöstön käytöstä ja taloudesta vuonna 2012. Todettakoon, että tarkastelussa ovat myös mukana ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto, jotka sittemmin vuoden 2013 alusta on siirretty tulosalueina pois hyvinvointitoimialan tulosaluerakenteesta.

Liite 1Sosiaali- ja terveystoimen oma palvelutuotanto vuonna 2012: toiminta, henkilöstö ja talous.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toteutuminen 2012

Palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve 25.2.2013:

Palvelutuotanto vastasi pääosin sopimusta ja talousarvio toteutui lisätalousarvion mukaisesti. Seuraavassa merkittävimmät poikkeamat ydinprosesseittain:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lastensuojelun rakennemuutos ehkäisevän työn ja avohuollon vahvistamiseksi ja sijaishuollossa perhehoitoon painottuvaksi etenee tavoitteen suuntaisesti vaikkakaan ei yllä vuodelle 2012 asetettuihin tavoitelukuihin. Perhehoidon lisäys on hillinnyt kustannusten kasvua, mutta huostaanottojen suuri kokonaismäärä ja vähenemisestä huolimatta ostopalvelujen edelleen merkittävä osuus niistä kasvatti kustannuksia edelleen. Palvelutarpeeseen pystyttiin vastaamaan hyvin lukuun ottamatta lastensuojelutarpeen arvioita, joista puolet pystyttiin tekemään palvelutakuun määräajassa.

Neuvolan ja kouluterveydenhuollon käyntejä oli arvioitua enemmän, kun toimintaa painotettiin asetuksenmukaisiin ikäkausitarkastuksiin.

Oman erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöllä sairaanhoitopiirin käyttöä myös alle 18-vuotiaiden palveluissa pystyttiin vähentämään vuodelle 2012 arvioidusta.

Merkittävimmät palvelujen saatavuusongelmat olivat lasten puheterapiassa, jossa kuitenkin hoitotakuu saavutettiin vuoden loppuun mennessä.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Lastensuojelun jälkihuollon asiakasmäärä kasvoi, mikä näkyi myös kustannusten tuntuvana kasvuna jälkihuollon sijoitusten lisääntyessä. Nuorten tuetun asumisen hankkeen TALKin käynnistyminen viivästyi jälkihuollon vakinaisen henkilöstön puutteen vuoksi, ja sen kustannuksia vähentävä vaikutus jäi saavuttamatta.

Opiskelijaterveydenhuollossa oli saatavuusongelmia erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoiden palveluissa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen:

Päihdehuollon asumispalveluiden rakennemuutos onnistui hyvin, asiakkaita on siirtynyt kevyempien palveluiden ja jopa normaaliasumisen piiriin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt eikä toivottua rakennekehitystä ole tapahtunut. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta siirtyville asiakkaille tarvitaan jatkuvasti uusia paikkoja, mutta asumispalveluissa jo olevat eivät kuntoudu kevyempiin palveluihin ja normaaliasumisen piiriin. Sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon tulosalueet työskentelevät tiiviisti tilanteen korjaamiseksi.

Suun terveydenhuollossa päästiin hoitotakuuseen omia resursseja ja toimintaa lisäämällä. Myös ostopalveluita jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän, koska omat vakanssit saatiin käyttöön vasta alkukesästä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöä saatiin vähennettyä erityisesti somaattisen hoidon osalta ja sairaanhoitopiirin toteuma oli lokakuun ennustetta pienempi ja peruspalvelulautakunnan talousarvion mukainen.

Vammaispalveluissa kehitysvammaisten asumispalveluiden rakennemuutos toteutui KEHAS-ohjelman mukaisesti, mutta ylitti tilauksen, mikä aiheutti kustannusten nousua. Asumispalvelut on todettu olevan noin 1,4 kertaa laitoshoitoa kalliimpia.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus on ylittänyt tilaustavoitteen, mutta kotihoidon sisäinen palvelurakenne painottuu edelleen tilausta merkittävästi enemmän kaikkein kevyimpään palveluluokkaan.

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus on saavuttanut lähes tavoitteensa ja samalla sen rakennemuutos muutos on kääntynyt tehostetun palveluasumisen suuntaan.

Omaishoidon tuen saajien määrä on lievästi noussut + 75-vuotiaiden osalta, mutta tavoitteena ollut tuen saajien osuuden kasvattamista ei pystytty toteuttamaan 2.7%:sta 3.5%:iin taloudellisen tilanteen takia.

Sairaalahoidon osalta oli pystytty vähentämään ikäihmisten yliopistollisen keskussairaalan avopalvelujen ja vuodeosastohoidon käyttöä. Päivystyspalvelujen käyttö ikäihmisten osalta oli vähentynyt vuodesta 2011, mutta ylitti vielä tavoitteen 2012.  Omaan sairaalaan keskussairaalasta jonottavien määrä on säilynyt ennallaan ja jono omasta sairaalahoidosta jatkohoitoon on kasvanut. Jonoa ovat kasvattaneet mm. yllättävät infektiotilanteet v 2012 aikana. Vanhuspsykiatrian hoitojaksojen määrä on jonkin verran noussut kun taas avohoitokäynnit ovat lievästi laskeneet.

Perusterveydenhoidon terveysasemien ja suun terveydenhuollon toiminta on vastannut tilausta. Kuntoutumispalveluiden lääkinnällisen kuntoutuksen antamat palvelut ovat vastanneet palvelutarpeeseen.

Liite 2Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toteutuminen 2012

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 26.2.2013:

Talouden toteutuminen v. 2012

Peruspalvelulautakunnan talousarvio vuodelle 2012 laadittiin ohjelukuun mutta riskitekijöitä tunnistettiin varsinkin sellaisten toimintojen osalta, joihin vaikuttaminen on hankalaa. Kaupunginvaltuusto korotti talousarviomäärärahaa 1.10.2012 § 190 yhteensä 17M€ ja tuloerää 1,7M€ ja edellytti samalla, että peruspalvelulautakunnan tulee ryhtyä hallintokunnan koko toiminnan kattaviin toimenpiteisiin jäljellä olevan ylitysuhan poistamiseksi loppuvuoden aikana. Toimenpiteiden vaikutusten tuli ulottua myös ensi ja seuraaville vuosille.

Peruspalvelulautakunnan tilinpäätös osoittaa, että nettotulos jäi noin 1,6M€ alle budjetin eli tulos on viimeiseen ennusteeseen nähden noin 5,7 M€ parempi. Merkittävin ero johtuu VSSHP:n lopullisesta Turun maksuosuudesta, joka pieneni huomattavasti ennustetusta ja Turun kaupunki sai palautusta noin 4,1M€ tasaeräveloitukseen nähden. Myös ensihoidon- ja päivystyksen liikelaitoksen lopullinen veloitus pieneni lähes 1M€ ennustetusta. Hallintokunnassa toteutettiin lisäksi useita säästötoimenpiteitä mm. hankintojen osalta sekä pyrittiin vaikuttamaan mm. henkilöstömenoihin.

Liite 3Käyttötalouden toteutuma ja toteutumisvertailu tulosalueittain

Käyttöomaisuushankintoihin varatun määrärahan käyttö oli yhteensä noin 757.000 euroa, jossa säästöä budjettiin nähden noin 455.000 euroa.

Liite 4Käyttöomaisuushankkeiden toteutumisvertailu v. 2012

Liite 5Valtuustoon nähden sitovien mittareiden ja tavoitearvojen toteutumat

Liite 6Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen suoritteet v. 2012

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 26.2.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tilinpäätöksen vuodelta 2012 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.