Palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola 24.1.2013:

Operatiivinen palvelutuotantosopimus ja sen valmistelu vuodelle 2013

Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Strategisesta palvelutuotantosopimuksesta ei ole erillistä sopimusasiakirjaa, vaan sen sisällölliset linjaukset hyväksytään osana operatiivista palvelutuotantosopimusta. Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi ja organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille. Operatiivinen palvelutuotantosopimus hyväksytään lautakunnan ja viraston välillä sen jälkeen, kun lopullinen talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.

Operatiivinen palvelutuotantosopimus koostuu kolmesta osasta:

1. Kehittämisosa

2. Toiminnan laajuus ja resurssit osa

3. Laatuliite

Kehittämisosa kokoaa strategisen palvelusopimuksen painopisteet/tavoitteet ja muuttaa ne strategisen palvelutuotantosopimuksen mukaisesti keinoiksi sekä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toimenpiteiksi. Toisin sanoen kehittämisosassa muodostetaan ketju ylätason tavoitteista konkreettisiksi toimenpiteiksi. Kehittämisosan strategiset tavoitteet liittyvät mm. palvelurakenteen, palvelujen ja toiminnan kehittämiseen ja se korostaa tulosalueiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan laajuus ja resurssit osassa kuvataan tulosalueiden perustuotantoa/palveluita. Tavoitteet/seurattavat asiat on määritelty niin, että voidaan todentaa kehittämistavoitteiden toteutumista, seurata palvelurakenteen muutosta, tuotannon tehostumista, peittävyyden ja asiakasvirtojen kehitystä jne. Vuonna 2013 on laatuasiat koottu omaan liitteeseen, jossa seurataan mm. palvelu- ja hoitotakuiden toteutumista

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 - 2016 taloussuunnitelman kokouksessaan 3.12.2012. Peruspalvelulautakunta päätti 19.12.2012 vuoden 2013 talousarvion uudelleenjaosta sekä tulosalueiden menot-tulot-netto -tasoista sekä siitä, että sitovuustaso lautakuntaan nähden on tulosaluetaso.

Operatiivista palvelutuotantosopimusta on valmisteltu siten, että se vastaa talousarvion uudelleenjakoa. Sopimus sisältää hyvinvointitoimialan uudistamisohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Toiminnasta ja sopimusten toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle neljännesvuosittain. Tällöin lautakunnalle tuodaan tarvittaessa esitykset sopimusten avaamisesta ja sopimustavoitteiden korjaamisesta, mikäli palveluiden kysynnässä, toiminnassa tai taloudessa on tapahtunut oleellisia muutoksia. Operatiivisesti toimintaa ja taloutta seurataan kuukausittain.

Liite 1   Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen [erillinen nide]

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessiin kuuluvat alle 18-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut ovat valtaosin lakisääteisiä ja niiden saatavuutta koskevat lastensuojelulain, terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten sekä vammaispalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset hoito- ja palvelutakuut. Strategiset painopisteet ovat ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja palvelurakenteen keventäminen.

Palveluja järjestetään pääosin vuoden 2012 tasolla. Palvelurakenteen muutoksen kannalta olennaisissa kohdissa tavoitelukuja on kasvatettu vuodesta 2012. Operatiiviset sopimustavoitteet on asetettu hyvinvointitoimialan vuoden 2013 talousarvion asettamissa rajoissa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toiminnan muutoksia ja tiukkaa kustannustietoisuutta.

Ehkäisevillä palveluilla pyritään lastensuojelun tarpeen vähentämiseen, ja näillä sekä avohuollon lastensuojelun toimilla huostaanottojen tarpeen vähentämiseen. Tärkeimmät toimijat ovat neuvola ja kouluterveydenhuolto, lisäksi yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä kolmannen sektorin kanssa korostuu. Lapsille ja perheille annattavan tuen kehittämiseen on haettu Kaste-rahoitusta ”Hyvinvoiva lapsi ja perhe” –hankkeessa. Peruspalvelujen toimintamahdollisuuksia vahvistetaan erityispalvelujen tuella, kuten kasvatus- ja perheneuvolan tai kaupungin oman erikoissairaanhoidon konsultaatioilla.

Lastensuojelussa ensisijaista on lapsen edun toteutuminen, jonka mukaan palvelut määräytyvät. Lastensuojelun sijaishuollossa jatketaan työtä perhehoidon lisäämiseksi. Tavoitteena on, että yli puolet huostassa olevista lapsista saisi sijaisperheen. Perhehoidon lisääntyessä sijaishuollon ostopalvelujen käyttö vähenee.

Lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenteen muutos avohuoltoon painottuvaksi ja sijaishuollossa perhehoitoon painottuvaksi on lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin merkittävin kustannusten hallinnan keino. Palvelutarpeen muutokset esim. huostaanottotarpeessa vaikuttavat suoraan talousarviossa pysymiseen Lastensuojelussa käynnissä oleva muutos on laaja ja sen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan usean vuoden viiveellä.

Oma lasten ja nuorten erikoissairaanhoito ja sen tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon varmistaa sairaanhoitopiirin tarkoituksenmukaisen käytön.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi

Ydinprosessiin kuuluvat nuorille aikuisille tarkoitetut korjaavat palvelut, toisin sanoen palvelut, joita nuori tarvitsee, kun aikuistuminen ei onnistu ilman tukea. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan seurannassa ovat kuitenkin koko 18-24-vuotiaiden ikäryhmän palvelut. Strategisena tavoitteena on nuorten aikuistumisen tukeminen.

Nuorten syrjäytymisriskeihin puututaan aikaisempaa vahvemmin. Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymistä ehkäistään nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaupunkitason toimenpiteitä valmistellaan ja hyvinvointitoimiala vastaa osaltaan niiden toteuttamisesta. Nuorten asunnottomuuteen puututaan järjestämällä tukiasuntoja soveltamalla päihdeasiakkaille kehitettyä TALK-tukiasumismallia nuorten tarpeisiin. Nuoren asunto on välttämätön edellytys myös muiden syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen tähtäävien tukitoimien onnistumiselle.

Sosiaalityössä lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenteen ongelmat heijastuvat lastensuojelun jälkihuoltoon. Muutamina viime vuosina on huostaan otettu paljon 15-17-vuotiaita, ja heitä siirtyy nyt täysi-ikäistymisen myötä jälkihuoltoon. Samalla myös jälkihuollon sijoitusten määrä on kasvanut. Edellä mainittu TALK-toiminta on keino vähentää jälkihuollon sijoituksia ja varmistaa jälkihuollon talousarvion toteutumista. Tarkoitukseen on haettu STM:n rahoitusta pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmasta.

Nuorten mielenterveyspalveluissa tuetaan perustason toimintaa lisäämällä konsultaatiomahdollisuuksia.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen –ydinprosessin OPTS perustuu Strategisen palvelusopimuksen painopisteisiin.

Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan vähentämällä pitkäisaikaistyöttömyyttä, ehkäisemällä köyhyyttä mm. ehkäisevän toimeentulotuen ja sosiaalisen luototuksen käyttöönoton selvittämisellä, edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista sekä parantamalla riskiryhmien palveluita.

Palvelurakenteen kehittämisessä keskitytään erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluihin, vammaispalveluihin ja sähköiseen asiointiin. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluiden kehityshankkeelle on haettu KASTE-rahoitusta. Tarkoituksena on räätälöidä näille asiakasryhmille matalan kynnyksen lähipalveluita.

Tulosalueiden kanssa tehdyissä tilausluvuissa ei ole suuria muutoksia vuoden 2012 toteutumaan verrattuna. Joissakin tapauksissa tilausta on jouduttu sopeuttamaan talousarvioon, mikä edellyttää sopimuksen avaamista tarvittaessa.

Sosiaalityössä talousarvion suurin haaste on mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, joissa hinnat nousivat kilpailutuksen myötä. Ongelmana on myös ollut se, että asiakkaat eivät ole kuntoutuneet odotetusti eikä etenemistä kevyempiin palveluihin ole tapahtunut. Tarkoituksena on arvioida ja sijoittaa ensin suorahankintapaikoissa olevat asiakkaat tarpeen mukaisiin asumispalvelupaikkoihin. Arviointi tehdään yhdessä erikoissairaanhoidon tulosalueen kanssa. Pitemmällä tähtäimellä arvioidaan kaikki asiakkaat säännöllisesti ja kiinnitetään erityistä huomiota kuntoutumiseen. Toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset realisoituvat kokonaisuudessaan vasta tulevina vuosina.

Kuntoutumispalveluissa palvelurakennetta kevennetään edelleen KEHAS-ohjelman mukaisesti asumispalveluita lisäämällä ja laitosasumista vähentämällä. Asumispalvelut ovat keskimäärin 1,4 kertaa laitosasumista kalliimpaa, joten kehitystä joudutaan voimakkaasti jarruttamaan tiukan talousarvion vuoksi. Tämä tarkoittaa myös vanhempiensa luona asuvien aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden kasvavia jonoja asumispalvelujen piiriin. Työttömyyttä ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua hillitään mm. tulosalueiden yhteistyötä lisäämällä ja Varissuo-takuu –hankkeen avulla.

Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon oman toiminnan lisäys johtuu vuoden 2012 aikana saaduista vakanssilisäyksistä. Perusterveydenhuollon palvelujen kysyntä saattaa lisääntyä keväällä 2013, kun päivystys siirtyy Päivystyksen liikelaitokselleT2-sairaalaan.

Erikoissairaanhoidossa talousarvion suurin riski on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvu, jota pyritään hillitsemään tiiviillä yhteistyöllä perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin välillä. Psykiatrian erikoislääkäreiden rekrytointiongelmat vaarantavat oman toiminnan toteutumisen.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ovat operatiivisen palvelusopimuksen lähtökohtana. Ikäihmisten ydinprosessiin kuuluvat 65-vuotta täyttäneiden hyvinvointitoimialan eri tulosalueiden palvelut sekä lisäksi sairaanhoitopiirin palveluita. Ikäihmisten ydinprosessiin painotuksiin vaikuttavat osittain myös 1.7.2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain linjaukset. Palveluiden tulee tukea ikäihmisen terveyttä, toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista.

Operatiiviset sopimustavoitteet on asetettu pääosin 2013 talousarvion lukuihin sopeutettuna. Tavoitteisiin pääseminen on osassa toimintoja kuitenkin taloudellisesti haasteellista. Tilannetta hieman helpottaa se, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 2013-2015 vielä maltillisesti.

Perusterveydenhuollon tulosalueen terveysasemien asiakasryhmässä korostuu ikäihmisten suuri osuus. Palvelujen määrä on säilytetty vuonna 2012 tasolla yli 65-vuotiaiden asiakasmäärissä. Suun terveydenhuolto panostaa omalla toiminnallaan ikäihmisten hyvinvointiin ja on lisännyt käyntien määrää niin hammaslääkäreillä kuin suuhygienistien vastaanotoilla.

Erikoissairaanhoito aloittaa ikäihmisille tarkoitetun geriatrisen arviointikeskustoiminnan vuonna 2013 keväällä. Tämä tukee akuutin hoidontarpeen arviointia ja hoitoa. TYKS.stä omaan erikoissairaanhoitoon jonottavien määrä pyritään pitämään alle 20 potilasta/vrk, jolloin potilaiden jatkohoito ja kuntoutus tapahtuisivat oikea-aikaisesti. Samalla voidaan paremmin hallita yliopistotasoisen sairaanhoidon kustannuksia. Sairaanhoitopiirin tiloihin 1.5.2013 lähtien siirtyvän päivystyspalvelun kustannuksia on vaikea arvioida, samoin ikäihmisten päivystyksen käyttöä on määrällisesti vaikea ennakoida. Vanhuspsykiatrialle ensimmäisen käynnin odotusaikatavoite on asetettu 15 vrk ja näin hoito saadaan alkamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Oman erikoissairaanhoidon toimintaluvut vastaavat vuoden 2012 tasoa.

Kuntoutumispalveluiden lääkinnällinen kuntoutus panostaa tavoitteen mukaisesti selkeästi ikäihmisten tarvitsemien fysioterapia-, puheterapia- ja toimintaterapiapalveluiden lisäämiseen. Vammaispalveluihin liittyvien kuljetuspalveluiden asiakasmäärässä on tavoitteena pieni vähennys.

Vanhuspalveluiden tulosalueella keskeisimmät kehittämiskohteet kohdistuvat kotona asumista tukeviin toimenpiteisiin. Näitä ovat ehkäisevän vanhustyön alueelle palveluintegraattorin kanssa yhteisesti kehitettävä ikäihmisten ohjaus- ja neuvontapiste. Palveluohjausmallin tavoitteena on ratkaisukeskeinen toimintatapa, jossa jokaisen asiakkaan kanssa yhdessä asetetaan konkreettinen tavoite ja sitä tukevat toimenpiteet kotona asumisen tueksi.

Toisena keskeisenä kehittämiskohteena on yli 75-vuotiaiden kotihoidon palveluluokkien välinen muutos. Tällä tavoitellaan laitoshoitoon joutumisen myöhentämistä ja ikälain asettamia tavoitteita kotona asumisen tukemiseksi. Kotihoidon asiakasmäärä sisältää 100 palveluseteliasiakasta lähinnä ikäryhmästä 65-74-vuotiaat. Palvelusetelivaihtoehto kohdistetaan ensisijaisesti asiakkaille, joiden palvelutarve vastaa uusia palveluluokkia 1 ja 2 eli alle 10t/kk.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta ollaan muuttamassa asumispalvelujen suuntaan, jotta palvelurakenne kehittyy vanhuspalvelulain edellyttämään suuntaan. Samalla saavutetaan kustannushyötyä. Myös tehostetun palveluasumiseen on kohdennettu palvelusetelin käyttömahdollisuus.

Sopimuksessa tavoitellut vanhainkotiostopalvelujen että pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen väheneminen on kuitenkin haasteellinen tavoite yhden vuoden aikana.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 25.1.2013:

Hyvinvointitoimialan operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen liittyvä dokumentit (tilaus- ja kehittämisosa) on neuvoteltu uusista, taloudelliset reunaehdot huomioon ottavista lähtökohdista käsin palvelujohdon ja palvelutuotannon kesken joulu- ja tammikuun aikana. Sopimuksen kehittämisosassa yksilöidyt tavoitteet ovat jatkoa aiempien vuosien vastaavassa dokumentissa esitettyjen tavoitteiden kanssa ja ne edistävät rakennemuutosta laitoshoidosta avohuoltoon ja asiakas- ja potilasprosessien sujuvuutta. Tilausosassa vuodelle 2013 esitetyt tavoitteet ovat suuressa määrin samantasoisia vuoden 2012 tavoitteiden osalta eli palvelujen saatavuudessa ei tavoitteiden osalta ole merkittäviä eroja edelliseen vuoteen nähden.

Peruspalvelulautakunta päätti 19.12.2012 § tulosaluekohtaiset euromäärät, jotka vastaavat kaupunginvaltuuston 3.12.2012 § 237 hyväksymää talousarviota ja siihen sisältyviä määrärahoja. Peruspalvelulautakunnan päätös merkitsi käytännössä noin 3,0M€:n karsintaa vuoden 2013 talousarvioon suhteessa siihen, mikä aikanaan syyskuussa 2012 oli peruspalvelulautakunnan kaupunginhallitukselle tekemä talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Palvelujohtajien edellä olleissa esittelyteksteissä on seikkaperäisesti tuotu esille toiminnan tavoitteiden ja talousarviomäärärahojen ongelmallisuudet tiettyjen tulosalueiden ja tiettyjen palvelukokonaisuuksien osalta. Näihin voidaan yhtyä myös palvelutuotannon osalta. Erityisen ongelmallinen tilanne määrärahojen riittävyyden osalta on todennäköisesti sosiaalityön ja vanhuspalvelujen tulosalueella ja erikoissairaanhoidossa VSSHP:n osalta.

Peruspalvelulautakunta päätti 16.1.2013 § 22 toimipisteiden kesäajan toiminnasta. Palvelujen saatavuus on suurin piirtein sama tulevana kesänä kuin vuonna 2012. Tulosalueet suunnittelevat parhaillaan kesäajan toimintaa tilapäisen henkilöstön rekrytoinnin osalta. Kesän aikana toimintaa supistetaan kaikin mahdollisin keinoin taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi.

Palvelutuotannossa on jo käynnistetty useita toimenpiteitä koskien kaupunginvaltuuston talousarviota koskevaa päätöstä 3.12.2012 § 237 ja kaupunginjohtajan talousarvioesitystä vuodelle 2013. Näitä on esitelty lyhyesti seuraavassa:

•Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kaupunginhallituksen vuotta 2013 koskevien toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä on mainittu hankintoihin liittyvien menettelytapojen kehittäminen hyvinvointitoimialalla. Uudet hankintakäytännöt liittyvät myös Turun kaupungissa parhaillaan valmisteilla olevaan ja aikanaan helmikuun 2013 lopussa työ- ja elinkeinoministeriölle jätettävään INKA-ohjelmaehdotukseen. Palvelutuotannossa on valmisteltu kuntoutumispalvelujen tulosalueen työnetsintäpalvelun ostamista niin sanottuna esikaupallisena hankintana alkuvuodesta 2013.

•Palvelutuotannossa on ryhdytty toimenpiteisiin työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten vähentämiseksi vuonna 2013 vuoden 2012 toteutuneesta (vuonna 2013 määräraha 9,9 M€, vuoden 2012 toteutuma noin 10,5 M€). Tähän liittyvät toimenpiteet koskevat sosiaalityön, kuntoutumispalvelujen ja perusterveydenhuollon tulosalueiden yhteistyönä tehtävää ns. Kela-listalla olevien henkilöiden (noin 2600 henkilöä) aktivoimista. Sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon tulosalueiden yhteistyönä selvitetään myös mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämistä ja kuntoutusaspektin vahvistamista yksilöllisissä hoitopoluissa.

•Palveluintegraattori-toiminnan edellyttämän palveluohjausmallin kehittäminen perustuu peruspalvelulautakunnan päätökseen 15.8.2012 § 297 ja suunnitelma toimintamallista laaditaan budjettivuoden aikana palvelujohdon ja –tuotannon yhteistyönä.

•Kaupunginvaltuusto edellytti talousarviopäätöksessään 3.12.2012 § 237 selvitystä vanhustenhuollon tilanteesta koskien vanhusten hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisuutta ja vastaavuutta hoidontarvetta ajatellen sekä kotihoidon painotuksen tarkoituksenmukaisuutta. Palvelutuotannossa on käynnistetty selvitys oman palvelutuotannon ympärivuorokautisen hoidon osalta ja selvitys tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa 2013. Selvityksessä otetaan kantaa tiloihin, jotka eivät vastaa toiminnalle asetettuja vaatimuksia tällä hetkellä ja joita koskevat tarveselvitykset tulee nopeasti päivittää Tilakeskukselle. Kokonaissuunnitelma ikäihmisten palveluista valmistellaan vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuuston em. talousarviopäätöksessä erityisesti mainittu vaatimus sekä omaishoidon tuen että omaishoitajien tuki- ja lomituspalveluiden riittävyydestä on otettu huomioon vanhuspalvelujen tulosalueella talousarviomäärärahojen uudelleen kohdentamisessa alkuvuodesta 2013.

•Palveluja paljon käyttäville ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville tarkoitettu Kaste 2 –ohjelmaan liittyvä hankekokonaisuus on tarkoitus käynnistää välittömästi sosiaali- ja terveysministeriön hanketta koskevan rahoituspäätöksen tultua, viimeistään ennen kesää 2013.

Toiminnan sopeuttaminen talouden määrittämiin reunaehtoihin edellyttää toiminnan ja talouden yksityiskohtaista seurantaa vuonna 2013. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin tulosalueisiin, joiden toimintaan kohdistuu paljon taloudellisia riskejä. Sosiaalityön ja vanhustenhuollon tulosalueiden johtoryhmien perustetaan erilliset seurantaryhmät, joihin määrätään edustajat ko. tulosalueilta, palvelutuotannon johdosta, palvelujohdosta, hyvinvointitoimialan keskitetystä hallinnosta ja keskushallinnon talous- ja strategiaryhmästä. Erityistä seurantaa vaatii myös sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kehittyminen. Toiminnan ja talouden seurannan perusteella tehdään tarvittaessa neljännesvuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitykset OPTS-sopimusten muuttamisesta.

Kaupunginvaltuusto päätti 3.12.2012 § 237 hyväksyessään vuoden 2013 talousarvion hyvinvointitoimialan osalta, että käyttöomaisuushankkeisiin käytettävä määräraha on 900.000 euroa. Määrärahat on jaettu toteutettaville hankkeille oheisen liitteen mukaan.

Liite 2                                  Käyttöomaisuushankkeet

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 25.1.2013:

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy vuoden 2013 operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy strategisen palvelusopimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämällä tavalla.