Kuntoutumispalvelut, Lääkinnällinen kuntoutus, johtava puheterapeutti Eija Ahti, ylilääkäri Merit Kumenius, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 30.1.2013:

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 21.6.2012 päivätyllä kirjeellä antanut seuraavan määräyksen: ”Aluehallintovirasto velvoittaa Turun kaupungin huolehtimaan siitä, että puheterapiaan hoitoon pääsy saatetaan lain edellyttämälle tasolle ja jonotusaika hoitoon puheterapiaan on enintään kuusi kuukautta 31.12.2012 mennessä neljänsadantuhannen euron sakon uhalla. Samalla Turun kaupunki velvoitetaan huolehtimaan siitä, että puheterapiaan hoitoon pääsy myös tulevaisuudessa toteutuu jatkuvasti lain mukaan.

Aluehallintovirasto velvoittaa Turun kaupungin antamaan aluehallintovirastolle 15.1.2013 mennessä selvityksen siitä, miten hoitoon pääsy on saatettu lain edellyttämälle tasolle.”

Liite 1Aluehallintoviraston määräys 21.6.2012

Puheterapian jonotilanne vuoden 2012 alussa

Lasten puheterapian jonotusajat ovat Turussa olleet ongelmallisen pitkiä.

Tilanteen parantamiseksi on pitkään tehty työtä ja pyritty muuttamaan toimintatapoja hyödyntäen uusinta tietoa. Tammikuussa 2012 lasten puheterapiajonossa oli lähetteitä 238 kpl. Terapiaan pääsyn odotusaika saatiin vuoden 2011 aikana lyhentymään 12:sta kuukaudesta 11:een, vaikka lähetteiden määrä on tasaisesti lisääntynyt. Tilanteen helpottamiseksi pienet puhumattomat lapset (2,5-3 -vuotiaat) oli priorisoitu ja luokiteltu kiireellisiksi. Heidän jonotusaikaansa saatiin näin lyhennettyä kuuteen kuukauteen.

Vuoden 2011 aikana Turun sosiaali- ja terveystoimeen puheterapiaan saatiin yksi lisävakanssi. Kyseessä oli perushoitajan toimi, joka muutettiin puheterapeutin toimeksi. Lääkinnälliseen kuntoutukseen tuli näin 13 puheterapeutin vakanssia ja yksi johtavan puheterapeutin virka, joka hallinnollisen työn ohessa tekee myös lapsiin kohdistuvaa potilastyötä.

Tämä on selvästi vähemmän kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa, vaikka toisin kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa puheterapeuttien tehtäväkuvaan Turun hyvinvointitoimialalla sisältyy perustyön lisäksi useita erityistehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. Lastenneurologisen yksikön kuntoutustiimitoiminta, kehitysvammaisten aikuisten ja lasten tutkimukset sekä kuntoutus. Nämä erikoissairaanhoidolliset tehtävät vaativat myös erikoisosaamista.

Aikuisten puolen jonotilanne on ollut lasten tilannetta parempi, eikä siinä ole ollut vastaavaa pitkään jatkunutta jono-ongelmaa. Osa terapioista on pystytty hankkimaan ostopalveluna, kun avosektorille on tullut puheterapiapalvelun tarjoajia.

Tehdyt toimenpiteet jonotilanteen parantamiseksi

Peruspalvelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.8.2012 § 322 esityksen mukaiset toimenpiteet lasten puheterapian jonotilanteen korjaamiseksi.

Puheterapiatoimintaan perustettiin kaksi tilapäistä puheterapeutin vakanssia ajalle 1.9.-31.12.2012. Näistä kuitenkin vain toinen saatiin täytettyä.

Puheterapeuttien peruspalkkaa esitettiin korotettavaksi 400 euroa/kk hoidon tason turvaamiseksi. Tämän peruspalvelulautakunta näki tarkoituksenmukaiseksi, koska Turun kaupungilla puheterapeuttien palkkataso on 300-600 euroa/kk pienempi kuin ympäristökunnissa. Tämä on haitannut vakanssien täyttöä, heikentänyt kokeneen henkilökunnan pysyvyyttä sekä sijaishankintaa ja näin haitannut toiminnan sujuvuutta. Palkkaesitysten käsittely on edelleen kesken kaupungin hallinnossa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelumäärärahaa päätettiin korottaa 67 000 eurolla, mikä vastaa noin 1 000 kpl ostettua terapiaa. Alueen palveluntuottajien määrän vähäisyyden takia määrärahaa ei ole voitu hyödyntää täysimääräisesti.

Vuoden 2012 lopulla Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen puheterapiaan perustettiin yksi uusi vakanssi, minkä täyttöprosessi on meneillään. Lisäksi esitettiin yhden uuden puheterapeutin vakanssin perustamista vuonna 2013, mikä on viety henkilöstösuunnitelmaan.

Lasten jonotilanteen parantamiseksi on tehty pitkään työtä ja pyritty muuttamaan toimintatapoja hyödyntäen uusinta tietoa. Painotus on ollut ohjauksellisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä, mikä aina ei näy lyhyellä aikavälillä jonojen pituudessa. Peruspalvelulautakunnan hyväksymien toimenpiteiden lisäksi syksyn aikana puheterapiatoiminnassa tehtiin sisäisiä toimintatapauudistuksia. Puheterapiassa siirryttiin uudenlaiseen jonojen käsittelyjärjestelmään, minkä avulla on pystytty nopeuttamaan ensikontaktia puheterapiaan. Lasten puheterapeutit ovat painottaneet työssään tutkimuskäyntejä ja ohjauksellista työotetta. Tässä toimintamallissa on tarkoitus nopeuttaa kuntouttavien toimenpiteiden alkuun saattamista ja lyhentää varsinaisen terapiajakson tarvetta. Toimintatapa on asiakkaiden tarpeista lähtevää. Lisätoimenpiteenä puheterapeutit ovat syksyn aikana purkaneet jonoja myös ylitöitä tekemällä.

Puheterapian jonotilanne 31.12.2012

Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden avulla lasten puheterapian jonotusaika saatiin syksyn kuluessa lyhenemään AVI:n edellyttämään alle kuuteen kuukauteen, ja jonossa oli vuoden 2012 päättyessä enää 106 lähetettä.

Rekrytoinnissa oleva vakanssi ja vuodelle 2013 suunniteltu lisävakanssi tuovat osaltaan helpotusta jonojen hallintaan tulevaisuudessa. Viemällä päätökseen myös muut suunnitellut toimenpiteet, kuten puheterapeuttien palkkaepäsuhdan korjaaminen, turvataan henkilöstön pysyvyys ja toiminnan sujuvuus niin, että jonotilanne jatkossakin pysyy hoitotakuun puitteissa.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta antaa edellä olevan selvityksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 30.1.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.