Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK)
Loppuraportti
Pasi Lehmus
johtaja/Sirkkalan päiväkeskus
Merja Niinimäki
toimistopäällikkö/Sosiaalityön
erityispalvelut
Leila Visa
tulosaluejohtaja/Sosiaalityön
tulosalue
Hankeraportin nimi | ||||
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishankkeen(TALK) loppuraportti | ||||
Hankkeen toteuttajataho | Hankkeen toteutusaika
| |||
Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, sosiaalityön tulosalue | 1.1.2009 -31.12.2011 | |||
Hankkeen nimi | Hankerahoitus | |||
Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke (TALK) | STM/4822/2008 | |||
Raportin laatija(t) | Sivujen lukumäärä | |||
Pasi Lehmus ja Merja Niinimäki | 24 + 7 liitettä | |||
Avainsanat | Raportin numero | |||
Asukas, tukiasunto, asumisen tuki, verkostoituminen, yhteistyö | 2 | |||
Tiivistelmä | ||||
Ympäristöministeriön ajalla 2008-2011 toteuttaman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Turun lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä allekirjoittivat valtion kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
Turussa kehittämistyö lähti liikkeelle työnimellä TALK. TALK -hankkeen päämääränä on ollut sellaisen asumispalveluiden rakenteen luominen, jossa yksilöllisen asumispolun perustana ovat ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa tarjoavien asumispalveluiden rinnalla riittävät monitasoiset tuetun asumisen palvelut. Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä TVT Asunnot Oy:n kanssa asuttamisen toimintamalli, jolla pyrittiin luomaan mahdollisimman hyvät olosuhteet asumisen alkamiselle, tuen rakentamiselle ja toteutukselle ja itsenäiseen asumiseen siirtymiselle. Asuttamisprosessin toimivuus edellytti verkostoitumista sekä peruspalveluiden että päihdehuollon erityispalveluiden kanssa. Asuttamisprosessin jäntevöittäminen on edellyttänyt myös palveluiden räätälöintiä asukkaan tarpeita vastaavasti. Jos TALK- asuntoihin siirtyneet asukkaat olisivat jatkaneet asumista siinä asumismuodossa, josta siirtyivät tukiasumiseen, olisivat kustannukset olleet Turun sosiaali- ja terveystoimelle moninkertaiset tukiasunnossa asumiseen verrattuna. TALK- ohjausta on käytetty hankkeessa esim. jatkohoitomuotona päihdekuntoutuksen jälkeen ja tulokset ovat olleet hyviä.
Hankkeen päättyessä 31.12.2011 oli jo 56 asunnolla asukkaat ja tammikuussa 2012 yhteensä 60 asiakasta asui TALK-tukiasunnossa. Hankeaikana 10 asukasta siirtyi jo täysin itsenäiseen asumiseen. TVT Asunnot Oy:lle on tuloutettu runsaan kahden vuoden aikana vanhoja vuokrarästejä n. 47 000 euroa ja joillakin asukkailla on vielä maksuohjelma käynnissä velkojen lyhentämiseksi. Uusia velkoja ei ole syntynyt kuten ei myöskään merkittäviä asumisen häiriöitä. Kehitetyn asuttamisen toimintamallin juurruttaminen kaikkeen Turun kaupungin tukiasuntotyöhön on aloitettu v. 2012 aikana.
Vaikka kehitystyöllä on ollut merkittävä vaikutus asumispalveluiden kustannusten muodostumiseen, rahassa eivät ole laskettavissa ne ihmisten elämään vaikuttavat inhimilliset tekijät, jotka puhuvat omassa asunnossa asumisen puolesta. Hanke on toteuttanut oivallisesti päihdehuoltolain henkeä, jossa korostuvat asiakkaiden omaehtoisen selviytymisen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden korostaminen.
| ||||
Luottamuksellisuus | Julkinen | |||
Turku 22.11.2012 | ||||
|
|
| ||
Hankkeen vastuu- ja yhteyshenkilöiden yhteystiedot: pasi.lehmus@turku.fi , merja.niinimaki@turku.fi , leila.visa@turku.fi , Turun sosiaali- ja terveystoimi, sosiaalityön tulosalue, PL364, 20101 Turku | ||||
| ||||
| ||||
SISÄLTÖ
JOHDANNOKSI 4
1.PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS 4
2. PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISTARPEIDEN KARTOITTA-
MISESTA TUETUN ASUMISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEEN 5
3.TUETUN ASUMISEN LISÄÄMIS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN SISÄLTÖ 5
3.1.Hankesuunnitelmat 5
3.2.Hankkeen tavoitteet 6
3.3.Hankkeen hallinnointi ja ohjaus 7
3.4.Hankkeen rahoitus 7
3.5.Hankkeen henkilöstöresurssit 8
3.6.Hankkeen työmalli 8
4.TUETTUUN ASUMISEEN OHJAUTUMINEN 9
4.1.Asukkaiden valikoituminen 9
4.2.Asukashaastattelut 9
4.3.Yhteistyö TVT Asunnot Oy:n kanssa 10
4.4.Tukiasuntotyöryhmän rooli asuttamisprosessissa 10
4.5.Tuetun asumisen vuokrasopimus 10
5.TUETUN ASUMISEN KESKEYTYMINEN 11
6.ASIAKASSUUNNITELMA TUKITYÖTÄ OHJAAVANA VÄLINEENÄ 11
6.1.Sosiaalityöntekijän ja ohjaajan yhteistyöprosessi 11
6.2.Asumisen tukipalvelut 12
6.3.Ohjaustyö ja työnohjaus 13
7.HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET 13
8.HANKKEEN TUTKIMUS JA ARVIOINTI 14
9.TALK-HANKKEEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN V. 2009-2011 14
10. HANKKEEN TULOKSET JA TUOTOKSET 15
10.1.Asuttamisen kolmiportainen prosessi 15
10.2.Talk-hankkeen tulokset TVT Asunnot Oy:n näkökulmasta 16
10.3.Toiminta vuokravelkatilanteissa 16
10.4.Tuettu asuminen päihdekuntoutuksen jälkeen 16
10.5.Hankkeen osoittamat kustannussäästöt 17
10.6.Asiakkaan näkemyksiä asuttamismallista 17
10.7.Yhteistyökumppanien näkemyksiä talk-asuttamisesta 20
10.8.Talk-hankkeen ohjaustyön haasteita 21
11.YHTEENVETO TULOKSISTA 22
LIITTEET
JOHDANNOKSI
Turun tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke TALK noudattaa valtioneuvoston vuosille 2008-2011 hyväksymän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteita ja linjauksia lisäämällä tukiasuntojen määrää hankekaudella Turussa 98 %:lla vuoden 2009 tasosta ja suunnittelemalla jäsentyneen ja toimivan asumisen tukipalveluiden rakenteen.
Ympäristöministeriön toteuttaman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä ja tehostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Turun lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Jyväskylä allekirjoittivat valtion kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
Turku sitoutui aiesopimuksessaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kahdella tavalla: laajentamalla asunnottomuutta ennaltaehkäisevää asumisneuvojatoimintaa Ympäristöministeriön lähiöohjelmasta haettavan hankerahoituksen avulla ja selvittämällä vuoden 2008 loppuun mennessä pitkäaikaisasunnottomuuden tilanteen Turussa ja suunnittelemalla tarpeelliset toimet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.
Valtakunnallisen asunnottomuuskartoituksen mukaan pitkäaikaisasunnottomista asui v. 2008 Turussa 78,4 % päihdehuollon hoito- ja huoltokodeissa. Tämän ryhmän asumispalvelutarpeiden kartoittamiseksi ja itsenäisen asumisen tuen suunnittelun käynnistämiseksi Turun sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityön tulosalue toteutti marraskuussa 2008 yhteensä 152:n päihdehuollon asumis- ja hoitokotiyksikössä ja huoltokodissa asuvan asiakkaan haastattelut.
1. PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS
Turun kaupungilla oli hankkeen aloitusvaiheessa yhteensä kolme (3) omaa asumis-, hoito- tai huoltokotipalveluja tarjoavaa päihdehuollon yksikköä. Sillankorvan ensisuoja tarjoaa ensihoidollisia kriisi- ja tilapäismajoituspalveluja myös päihtyneille asiakkaille. Niuskalan hoitokoti tuottaa pääosin työikäisille asumis- ja hoitokotipalveluja ja Paattisten huoltokoti tuottaa eläkkeellä oleville päihdeongelmaisille hoidollisia palveluja. Kaupungin omien yksiköiden kokonaispaikkaluku oli hankkeen alkaessa 139. Vuoden 2011 lopussa kokonaispaikkaluku pieneni 122:een.
Sirkkalan päiväkeskus tarjoaa myös kaupungin omana palveluna päivätoimintaa päihdeongelmaisille ja tukipalveluja itsenäiseen asumiseen pääsemiseksi ja itsenäisen asumisen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Asumis- ja hoitokotipalveluja ostettiin vuoteen 2011 saakka kaupungin omien palveluiden lisäksi kolmelta (3) eri palveluntuottajalta. Kokonaispaikkaluku ostopalveluissa oli hankkeen alkaessa 135. Turku kilpailutti päihdehuollon asumispalvelut vuonna 2010. Kilpailutetut palvelut tulivat käyttöön TALK-hankekaudella 1.1.2011 alkaen. Kuitenkin suuri osa kilpailutetuista uusien palveluntuottajien palveluasumisen ja tuetun asumisen paikoista saatiin käyttöön portaittain vasta vuoden 2011 aikana.
Sekä kaupungin omissa yksiköissä että ostopalveluissa käyttöasteet olivat olleet jo pitkään vuositasolla 90 % tuntumassa.
Turun kaupungilla oli hankkeen alkaessa päihdehuollon tukiasuntoja yhteensä 61, jotka sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoryppäässä. Tukiasuntojen ohjausvastuu on hajautettu kolmelle kaupungin päihdehuollon yksikölle siten, että tukiasunto-ohjaukseen on käytettävissä kaiken kaikkiaan yhden ohjaajan työpanos eli henkilöstömitoitus on 0,02. Päihdepalveluiden laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus on 0,1.
2. PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISTARPEIDEN KARTOITTAMISESTA TUETUN ASUMISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEEN
Hankesuunnitelman pohjana oleva asunnottomuuskartoitus tehtiin marras-joulukuussa 2008 kaikissa Turussa sijaitsevissa päihdehuollon hoitokodeissa, huoltokodissa ja Sillankorvan ensisuojassa. Tehtävään valittu ohjaaja haastatteli kaiken kaikkiaan 152 asiakasta. Asukkaita asumis- ja hoitokotiyksiköissä oli haastatteluhetkellä yhteensä 243. Kartoitus kattoi näin 63 % kaikista asumis- ja hoitokotiyksiköissä asuvista pitkäaikaisasunnottomista.
Haastatteluissa selvitettiin asiakkaiden taustoja, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, päihdehistoriaa ja nykykäyttöä, sekä halukkuutta ja resursseja selviytyä tuetussa asumisessa. Arviointityö tehtiin yhteistyössä asiakkaan ja hoitokodin henkilöstön kanssa.
Hoitokodin arvio perustui luonnollisesti asiakkaan pitempiaikaiseen seurantaan asiakkaan selviytymisestä. Käsitys on muodostunut arjen hallinnan, päihdeongelman, voimavarojen, motivaation ja kokonaisuuden näkemyksen mukaan. Haastattelijan arvio oli objektiivinen näkemys haastatteluhetkellä kerrotuista asioista ja siitä, miten asiakkaalla itsellään on kykyä selviytyä ilman hoitokodin jatkuvaa tukea ja valvontaa.
Kartoituksen perusteella päihdehuollon asumis- ja hoitokotiyksiköissä asui yhteensä n. 42 pitkäaikaisasunnotonta, joilla arvioitiin olevan mahdollisuus selviytyä tuetun asumisen piirissä nykyistä huomattavasti vähäisemmällä tuella. TALK- hankkeelle oli näin selvä tilaus.
3. TUETUN ASUMISEN LISÄÄMIS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN SISÄLTÖ
3.1. Hankesuunnitelmat
Turun sosiaalilautakunta hyväksyi 16.12.2008 Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishankkeen hankesuunnitelman. Jotta tuetun asumisen ohjaus voidaan Turussa saattaa päihdehuollon laatusuositusten mukaiselle tasolle, tulee yhden ohjaajan työpanos kohdentaa vain 10 asuntoa kohden. Turussa tämä tarkoitti kuuden (6) tuetun asumisen ohjaajan palkkaamista hankekaudella 2009-2011 kuudenkymmenen (60) uuden tukiasunnon tuen järjestämiseen
Resurssointi suunniteltiin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa seuraavasti:
Vuonna 2009 30 tukiasuntoa lisää 3 ohjaajaa
Vuonna 2010 20 tukiasuntoa lisää 2 ohjaajaa
Vuonna 2011 10 tukiauntoa lisää 1 ohjaaja
Liite 1: Hankesuunnitelma 11.12.2008
Johtuen osin hankkeen aktiivikäynnistymisen lykkääntymisestä ja kaupungin omarahoitusmahdollisuuden kaventumisesta hankesuunnitelmaa tarkistettiin heti 7.12.2009. Tarkistetussa hankesuunnitelmassa tukiasuntojen määrä ja tuetun asumisen ohjaajien lisäämisen volyymi muodostui seuraavanlaiseksi:
Vuonna 2009 15 tukiasuntoa lisää 2 ohjaajaa (ajalla 1.10.-31.12.2009)
Vuonna 2010 25 tukiasuntoa lisää 2 ohjaajaa lisää (1.3.2010 alk. ja 1.9.2010 alk.)
Vuonna 2011 10 tukiasuntoa lisää 1 ohjaaja lisää (1.1.2011 alk.)
Näin tuetun asumisen piirissä suunniteltiin olevan hankkeen päättyessä vuoden 2011 lopussa kaiken kaikkiaan 5 ohjaajaa ja 50 tukiasuntoa. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi hankesuunnitelman muutoksen.
Liite 2: Ote korjatusta hankesuunnitelmasta 7.12.2009
Hankkeen päästyä kunnolla käyntiin ja väliaikatulosten ollessa lupaavia haluttiin mahdollistaa tuettuun asumiseen siirtyminen vielä kymmenelle (10) asiakkaalle. TVT-asunnot osoitti hankkeelle 10 asuntoa, jotta päästiin asuntojen suhteen takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan. Muutoin toiminnassa ei tapahtunut muutoksia. Hankesuunnitelma kolmas tarkennus tehtiin aivan loppuvaiheessa 10.5.2011.
Perussosiaalityö, tuetun asumisen ohjaus, päihdeasiakkaan varojen käyttöä säätelevä välitystilitoiminta ja muut päihdepalvelut muodostavat asiakkaan tuen kiinteän perusrakenteen. Hankkeen edetessä asumisen tukea oli tarkoitus täydentää tarpeellisilla kolmannen sektorin palveluilla.
Hankkeen päämääränä on ollut sellaisen asumispalveluiden rakenteen luominen, jossa yksilöllisen asumispolun perustana ovat ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa tarjoavien asumispalveluiden rinnalla riittävät monitasoiset tuetun asumisen palvelut. Keskeistä tuetun asumisen kehittämisessä on, että:
•palveluprosessi on joustava ja mahdollistaa liikkumisen eritasoisten asumispalveluiden välillä tuen tarpeen muuttuessa.
•tuetun asumisen ohjaajien työskentely on nivoutunut yhteen sekä perussosiaalityön, jo olemassa olevien tukiasuntoyksiköiden ohjaustyön että päihdehuollon päivätoiminnan tukipalveluiden kanssa.
•riittävä yksittäisten tukiasuntojen määrä antaa yhä useammalle asunnottomalle tuettavalle mahdollisuuden päästä lopulta täysin itsenäiseen asumiseen omassa vuokra-asunnossa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää tuettuun asumiseen erilaisia mahdollisuuksia ja parantaa tuetun asumisen tukipalveluja. Keskeiset tavoitteet tärkeysjärjestyksessä ovat:
1.Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittuminen
2.Itsenäisen elämänhallinnan lisääntyminen
3.Asumispolun mahdollistaminen täysin itsenäiseen asumiseen ja tuentarpeesta riippuen
4.Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön
5.päihdeongelmien haittojen vähentäminen
Tarkoituksena on ollut kehittää asunnottomien asiakkaiden palveluprosesseja niin, että palvelut kohdentuvat oikeille ihmisille mahdollisimman oikeaan aikaan. Tiiviillä yhteistyöllä kaupungin vuokra-asuntoja välittävän TVT Asunnot Oy:n kanssa on pyritty lisäämään kiertoa asumispalveluista itsenäisen asumisen piiriin ja näin pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan pitkäaikaisasunnottomien määrään ja pitkäaikaisasunnottomuuden seurannaisvaikutuksiin.
Kaiken kaikkiaan päihdehuollon hoitokotipalveluiden piirissä oli hankkeen alkaessa v. 2009 n. 300 vailla vakinaista asuntoa olevaa asunnotonta. TALK- hankkeen kohderyhmä muodostui sellaisista kaupungin päihdehuollon asumispalveluissa asuvista yli 18 - vuotiaista turkulaisista asunnottomista, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista asumispalveluun sisältyvää hoidollista valvontaa, vaan voivat selviytyä yksilöllisesti suunniteltavan kevyemmän tuen varassa tuetun asumisen palveluissa.
Tällä linjauksella kohdennetaan ympärivuorokautinen asumispalvelu juuri sille asunnottomien ryhmälle, jolla on erityisiä hoidollisia tarpeita. Palvelurakenne kehittyy näin kaksitasoisesti. Kohderyhmäksi valittiin päihdeongelmaiset pitkäaikaisasunnottomat, joiden mahdollisuudet tuetun asumisen palveluihin ovat olleet ennen hankkeen käynnistymistä melko vähäiset. Pitkäaikainen asuminen hoitokodissa on myös saanut aikaan joidenkin asukkaiden jumittumista ympärivuorokautisen hoitokotiasumisen piiriin.
Tarkoituksena ei siis niinkään ole ollut luoda kokonaan uutta palvelua vaan kehittää olemassa olevia palveluja ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja verkostoyhteistyötä. Tavoitteena on nimenomaan saada kehitetyistä toimintamalleista pysyviä työkäytäntöjä.
Hanke on Turun sosiaali- ja terveystoimen päihde- ja mielenterveysohjelman ohjelman mukainen. Tavoitteet ja toimenpiteet tukevat perustyötä ja siirtävät painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Syrjäytyminen vähentyy, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja palvelujen laatu sekä saatavuus lisääntyvät.
3.3.Hankkeen hallinnointi ja ohjaus
Hanke jatkoi koko toimintakautensa kehittämishankkeena sosiaalityön tulosalueen perustyön sisällä. Hankkeen hallinnointivastuu oli sosiaalityön erityispalveluiden toimistopäälliköllä. Hankkeeseen palkattavat ohjaajat toimivat hankkeen työnjohdostaja käytännön toiminnasta vastaavan Sirkkalan päiväkeskuksen johtajan alaisuudessa. Sirkkalan päiväkeskus toimi näin myös ohjaajien tukikohtana.
TALK- hankkeen ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa ajalla 1.9.2009 – 10.2.2012. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi palvelujohtaja Maisa Kuusela. Jäseninä olivat sosiaalityön tulosaluejohtaja Leila Visa, sosiaalityön erityispalveluiden toimistopäällikkö Merja Niinimäki ja hänen sijaisensa Annika Raaska, asumis- ja päihdepalveluiden hallinnon johtava sosiaalityöntekijä Marja Suviala, sosiaali- ja terveystoimen tutkimus- ja kehittämisyksikön suunnittelupäällikkö Ossi Niininen ja Sirkkalan päiväkeskuksen johtaja Pasi Lehmus. TVT Asunnot oy:n edustajana mukana oli asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo.
Ohjausryhmään osallistuivat vakinaisten jäsenten lisäksi Turun AMK:n edustajana Laura Närvi ja tutkija Pirkko Saarinen, joka on tehnyt opinnäytetyönsä hankkeessa. Hankkeessa työskentelevät ohjaajat olivat kukin vuorollaan mukana kokouksissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus valtion pitkäaikaisasunnottomuusohjelman mukaisissa hankkeissa on 50 % ja kunnan omarahoitusosuus 50 % henkilöstön palkkauskustannuksista. Muista toiminnallisista kustannuksista vastaa hankekunta. Turun Talk-hankkeen osalta Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt valtionavustuspäätöksiä seuraavasti:
•27.2.2009 vuodelle 2009 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 55.000 euroa. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2009 olivat talousarviossa 18.000 € hankkeen käynnistyttyä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vasta loppuvuonna. Kaupungin omarahoitusosuus oli näin 50 % eli 14.000 €.
•26.3.2010 vuodelle 2010 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 52.000 €. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2010 olivat talousarviossa 104.000 €. Kaupungin omarahoitusosuus henkilöstömenoista oli näin 72.000 € (50 %)
•30.3.2011 vuodelle 2011 henkilöstön palkkaamiseen yhteensä 81.500 €. Hankkeen palkkamenot vuodelle 2011 olivat talousarviossa 163.000 €. Kaupungin omarahoitusosuus oli näin 108.000 € (50 %).
Korjatun hankesuunnitelman mukaiset menot koko hankekaudella olivat talousarviossa 336 400 €, josta toteutui 266 493 €. Vuosittaisten toteutumien mukainen valtionavustusten kokonaissumma on 119 505 €. Näin Turun kaupungin omarahoitusosuudeksi jää 146 988 €.
3.5.Hankkeen henkilöstöresurssit
Hankkeen henkilöstö toimi hankekaudella tilapäisillä palkkaamisluvilla, jotka tehtiin aina talousarviovuodeksi kerrallaan ajalla 1.10.2009 - 31.12.2011. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeeseen suunniteltiin palkattavan kuusi tuetun asumisen ohjaajaa. Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin tinkimään omarahoitusosuuden epävarmuuden vuoksi. Hankkeessa toimi kesällä 2011 viisi (5) ohjaajaa ja hankkeen piirissä oli viisikymmentä (50) tukiasuntoa.
Sosiaalityön tulosalue teki toisen hankesuunnitelman muutosesityksen Sosiaali- ja terveysministeriölle toukokuussa 2011. Tavoitteena oli saada elo-syyskuussa 10 tukiasuntoa lisää ja jatkaa viidellä ohjaajalla. Muutosesitys hyväksyttiin. Ensimmäisten hankesuunnitelmien henkilöstömitoitus 0,1 ei tästä muutoksesta johtuen aivan toteudu, vaan jatkossa on käytettävissä yhden ohjaajan työpanos kahdelletoista tukiasukkaalle kymmenen sijasta.
Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli muuttaa päihdehuollon asumispalvelujen resurssien allokointia itsenäistä tuettua asumista lisäävään suuntaan ja samalla hallitusti vähentää ympärivuorokautisesti valvottujen palvelujen osuutta. Tässä onkin onnistuttu ja hanke vakinaistettiin sen päättyessä osaksi perustoimintaa ja ohjaajien vakanssit vakinaistettiin vuonna 2012.
Lisäasuntojen kohdentamiselle viidelle ohjaajalle löydettiin hankkeen työn etenemisestä perusteita. Ohjaajat ovat kehittäneet työtavan, jossa tukea voidaan suunnitellusti kohdentaa asuttamisprosessin eri vaiheissa erilaisella volyymilla. Asumisen alkaessa tuen tarve on suurinta ja sitä voidaan asteittain vähentää ja suunnitella asukasryhmän tasolla asumisen vaiheesta toiseen siirtymisen aikataulutusta.
3.6.Hankkeen työmalli
Hankkeen kautta Turun omien päihdehuollon tukiasuntojen määrä on kasvanut 62:sta 122:een. Hanke on mahdollistanut ohjaajien työn kohdentamisen pelkästään tuetun asumisen asiakkaisiin ja aikaa on voitu kohdentaa erityisesti ohjaajatuen kehittämiseen ja erilaisten tukivaihtoehtojen toimivuuden arviointiin.
Ohjaajat aloittavat työskentelynsä haastattelemalla hoitokodissa asuvia potentiaalisia tuettuun asumiseen siirtyviä henkilöitä. Ohjaajien alkutyöskentelyn tavoitteena onkin kartoittaa asiakkaan tilanne mahdollisimman hyvin, jotta asumisvalmiuksien arviointi voi onnistua.
Asumisen alettua tukikäyntejä ja yhteydenpitoa sovitaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ohjaajat tekevät kotikäyntejä ja ovat tavoitettavissa myös puhelimitse. Ohjaajat myös puuttuvat asumisen häiriötiloihin ja ohjaavat asiakkaan tarvittaessa esim. katkaisuhoitoon.
Ohjaajien tehtävänä on ehkäistä asumispolun katkeamisia erilaisilla väliintuloilla ja tukitoimenpiteillä. Työ sisältää edellä mainitun lisäksi laaja-alaista psykososiaalista tukea ja palveluihin ohjaamista sekä tiivistä yhteistyötä monien tahojen kanssa. Lähimpinä yhteistyökumppaneina toimivat pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalvelut, työvoimapalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin toimijat. Kaikki TALK- hankkeen tuetun asumisen piiriin ohjatut asiakkaat ovat olleet pitkäaikaisasunnottomia.
TVT Asunnot Oy on osoittanut hankkeelle asuntoja porrastetusti niin, että asukasvalinnat on voitu tehdä hyvin suunnitellusti. Tukiasuntoja on käytössä Vuoden 2011 lopussa yhteensä 60.
TALK- hankkeen lähimpinä yhteistyökumppaneina ovat TVT Asunnot Oy:n kaupungin vuokra-asuntotyöntekijät, pitkäaikaisasunnottomien omat sosiaalityöntekijät, asiakkaan yksilöllisten tukitoimenpiteiden järjestämiseen linkittyvät viranomaiset ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyöntekijät. Tuetun asumisen ohjaajien kotipesänä toimii edelleen Sirkkalan päiväkeskus.
4. TUETTUUN ASUMISEEN OHJAUTUMINEN
Kriteerinä asukkaaksi valitsemille on ollut joko menestyksekäs asumisjakso päihdehuollon ympärivuorokautisesti valvotussa asumispalvelussa tai päihdehuollon kuntoutumisjakson läpikäyminen. Hyväksi koettu jo vuosia toiminut tukiasuntotyöryhmä on jatkanut edelleen toimintaansa ja TALK- asumiseen ohjaus on tapahtunut tukiasuntotyöryhmän kautta. Nelivaiheista valintaprosessia on hiottu hankkeen edetessä.
I vaihe, Asukkaaksi ohjautuminen: . Tuetun asumisen piiriin voi ohjautua asiakas, jolla on takanaan riittävän pitkä asuminen päihdehuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluissa, riittävän pitkä hoitojakso päihdehuollon kuntouttavassa laitoshoidossa tai vankeinhoidon päihdekuntoutushoidossa. Arviointi tapahtuu aina yksilöllisin perustein.
Yhteyttä ottaa usein asiakas itse, sosiaalityöntekijä, vankilan työntekijä, rikosseuraamustyöntekijä, kuntoutuslaitoksen työntekijä tai paikallinen päihdehuollon (esim. A-klinikkatoimen) työntekijä. Asiakkaan oma sosiaalityöntekijä asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityön yksiköstä antaa puoltolausuntonsa. Tämän jälkeen siirrytään kakkosvaiheeseen asuttamisprosessissa.
Yhtenä kehitettävänä alueena on nostettu esille etsivän työn käyttäminen asumispolkujen synnyttämiseksi. Kaikki asunnottomat asiakkaat eivät hakeudu päihdehuollon asumispalveluyksiköihin. Eräs tällainen erityisryhmä ovat nuoret 18 -25 -vuotiaat asunnottomat tai asunnottomuusuhan alla olevat päihteiden käyttäjät. Toimet tämän asiakasryhmän kartoittamiseksi ja asuttamiseksi ovat käynnissä toisaalla palvelujärjestelmässä.
4.2.Asukashaastattelut
II vaihe, asukashaastattelu: Toisena vaiheena on TALK- ohjaajien suorittama konkreettinen asiakashaastattelu, johon hankkeen aikana on kehitetty työväline, jota on päivitetty hankekauden kuluessa. Lomakemalli on liitteenä. Asiakkaan taustatiedot auttavat myöhemmin rakentamaan asiakkaan, asiakkaan oman sosiaalityöntekijän ja ohjaajan yhteistyönä yksilöllisen tukipalvelun, joka tukee asiakasta oikeissa asioissa oikeaan aikaan ja antaa vastuuta sopivasti sitä vähitellen kasvattaen. Tukiasunnosta tehdään internetin kautta TVT Asuntojen sähköinen hakemus, jossa voidaan yksilöidä asunnon tiedot. Samalla hakemus tallentuu vuokrataloyhtiöiden tietojärjestelmään.
4.3.Yhteistyö TVT Asunnot Oy:n kanssa
III vaihe, asumishistorian tarkistaminen: TVT Asuntojen kiinteistösihteeri tarkistaa tukiasuntokandidaatin vuokra-asumishistorian. Varmistetaan, että TVT Asunnot ei näe esteitä määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimiselle. Esim. erittäin suuret vanhat vuokrarästit tai muut aiemmat korvausvastuut saattavat estää vuokrasopimuksen solmimisen. Asumishistorian tarkistaminen on toiminut joustavasti. Yhteistyötä on selvästi helpottanut se, että yhteistyötahot tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat. Säännöllinen kanssakäyminen edistää yhteistyön toimivuutta.
Hankkeen myötä on myös havaittu esteitä, joille tulisi löytää ratkaisuja kaupungin tasolla. Vanhat suuret vuokrarästit voivat edelleen estää tuettuun asumiseen siirtymisen. Maksajaa rästeille ei kaikissa tapauksissa löydy. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on joskus perusteltua, mutta se ei ole perusteltua kaikissa tapauksissa. TVT Asunnot Oy haluaa luonnollisesti, että vuokra-asunnon hakijat ovat tasavertaisessa asemassa. Asiassa on käyty neuvotteluja hankkeen toisen toimintavuoden aikana kaupungin johtavien virkamiesten toimesta, jotta tämänkaltaiset esteet poistettaisiin.
4.4.Tukiasuntotyöryhmän rooli asuttamisprosessissa
IV vaihe, esitys valinnasta tukiasuntotyöryhmälle: Esitykset tukiasuntoon valitsemisesta viedään kerran kuukaudessa kokoontuvan tukiasuntotyöryhmän päätettäväksi.
Tukiasuntotyöryhmän toimintaa on jatkettu edelleen. Hankekauden aikana on tapahtunut päihdehuollon asumispalveluiden kilpailutus. Kilpailutuksen myötä tukiasuntotyöryhmästä on jäänyt pois ostettavien asumispalveluiden edustaja. Tukiasuntotyöryhmän rooli lisääntyi, koska kaupungin keskitettyjen tukiasuntoyksiköiden asiakkaiden osalta tehtiin palvelutarpeen arviointi.
4.5.Tuetun asumisen vuokrasopimus
Vuokrasopimusten pituuksissa lähtökohtana oli hankkeen alkaessa 3 kk, 6 kk ja 12 kuukautta, jonka jälkeen tuki voitaisiin mahdollisuuksien mukaan purkaa. Tukiasuntotyöryhmä tekee päätökset jatkosopimusten tekemisestä.
Hankkeen edetessä on huomattu, että asumisen ns. vakiintumiseen menee 6-8 kuukautta. Runsaassa puolessa vuodessa on mahdollista löytää asiakkaan yksilöllinen tuen rakenne, joka vähitellen tasoittaa asumisen polun kuljettavaksi. Tämä kokemus huomioon ottaen 12 kuukauden jälkeinen tuen purkaminen on todennäköisesti pääosin liian varhainen.
Asumisen häiriötilanteisiin on kehitetty hankkeen aikana puuttumisen mallia, joka on 2-vaiheinen:
I vaihe: TALK- ohjaajat puhuttelevat ensin asukkaan
II vaihe: Sirkkalan päiväkeskuksen johtaja ja/tai asukkaan oma sosiaalityöntekijä yhdessä TALK- ohjaajan kanssa puhuttelevat. tarvittaessa voidaan puhutteluun ottaa mukaan myös TVT Asuntojen isännöitsijä ja asuntopalvelupäällikkö. Kokemukset puhutteluista ovat lupaavat.
Alkuperäinen ajatus vuokrasopimusten pituuksissa osoittautui toimivaksi käytännöksi. Tuen purkaminen keskimäärin vuoden asumisjakson jälkeen on myös osoittautunut mahdolliseksi, vaikka siitä oli aiemmin erilaisia näkemyksiä. TALK- asunnoista on suunnitellusti siirtynyt kymmenen (10) asukasta itsenäiseen vuokra-asumiseen, joka on tavoiteltua selvästi enemmän. Nämä asiakkaat voivat jatkaa entisessä asunnossaan ja heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä tuttuihin työntekijöihin mahdollisessa kriisitilanteessa. Korvaava asunto saadaan tukiasuntokäyttöön TVT:n asuntokannasta.
5. TUETUN ASUMISEN KESKEYTYMINEN
Hankkeen toimintakaudella 1.10.2009 – 31.12.2011 asumisten keskeytymiset ovat olleet vähäisiä. Kaiken kaikkiaan 79 asutetusta asiakkaasta 12 kohdalla asuminen on keskeytynyt asiakkaasta johtuvasta syystä (päihteiden käyttö tms). Keskeytymisprosentti on näin ollut 15 %. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Viiden asukkaan kohdalla asuminen on keskeytynyt vaikean elämäntilanteen vuoksi.
Häiriötilanteisiin puuttuminen on ollut nopeaa ja ohjaajat ovat luoneet hyvän yhteistyöverkoston eri päihdepalveluiden toimijoista. Toimintatavoista on sovittu ja asukkaat ovat päässeet nopeasti hoidon piiriin. Asukkaiden kohdalla on ollut mahdollisuus päästä myös intervallijaksolle ympärivuorokautisten asumispalveluiden piiriin. Asukkaan tarvitsemat palvelut on näin räätälöity yksilööllisten tarpeiden ja olosuhteiden pohjalta.
Omaan itsenäiseen vuokra-asumiseen on siirtynyt 10 asukasta ( n. 13 %), joilta tuki on purettu asteittain. Tuen tarpeen muuttumista arvioidaan koko ajan. Kun asumisvalmiudet ovat riittävän hyvät ja arki sujuu tavanomaisten peruspalveluiden piirissa, lähdetään hyvissä ajoin valmistelemaan tukiasunnon muuttamista itsenäiseksi vuokra-asunnoksi ja uuden tukiasunnon saamista tilalle.
6. ASIAKASSUUNNITELMA TUKITYÖTÄ OHJAAVANA VÄLINEENÄ
Tukiasuntoasiakkaalle asumisen alkaessa laadittava asiakassuunnitelma antaa raamit ohjaustyölle. Ohjaajat ovat mukana asiakassuunnitelman teon vastaanotolla. Asiakassuunnitelma on laadittu jokaiselle asiakkaalle. Asiakassuunnitelmat ovat myös olleet pohjana laskettaessa tuettuun asumiseen siirtymisestä syntyviä asiakaskohtaisia kustannussäästöjä.
6.1.Sosiaalityöntekijän ja ohjaajan yhteistyöprosessi
Käytäntö on osoittanut, että yhteistyö on varsin tiivistä ja sen on toimittava saumattomasti. Tämä on toteutunut erityisesti asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tavallisimmat yhteistä suunnittelua edellyttävät tilanteet ovat:
•kun asiakas retkahtaa ja pitää miettiä, miten talous voidaan saada hallintaan
•kun pitää selvittää asiakkaalle, mitä asioita hänen pitää hoitaa, ettei toimeentulotukea alenneta 20 %
•asiakkaan ja hänen lastensa tapaamisten järjestäminen
•tiedottaminen asiakkaan maksettavana olevista sakoista
•henkilöllisyystodistusten hankinta
•työkyvyn arvioinnin mahdollisuudet
•valvottujen lasten tapaamisten järjestämiset Tenavatuvalla
•seuloihin tarvittavat maksusitoumukset
Ohjaajien kokemuksen perusteella yhteistyön tarve on viikoittaista.
Asukkaiden moninaiset vaikeudet arjen tilanteissa edellyttävät tiivistä työparityöskentelyä sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien välillä. Lähityöntekijöiden tarve on sosiaalityön alueella ilmeinen. Hanke onkin osoittanut, että ohjaaja toimii linkkinä asiakkaan todellisen arjen ja toimistotiloissa tapahtuvan sosiaalityön välillä.
Ohjaajat saavat kosketuksen asiakkaan arkeen monella työtavalla. Ajankäytön hallinnan suhteen tämä on merkittävä havainto. Kotikäyntien määrää ei ole mahdollista rajattomasti lisätä, mutta puhelinkontakteilla voidaan turvata asiakkaan arkea tietyissä tilanteissa. Erillistä puhelinaikaa ei ole, vaan ohjaajat ovat tavoitettavissa työaikanaan. Ohjaajan työskentelyssä, joka on pääosin asiakkaan asunnossa yksin tapahtuvaa, tarvitaan erittäin hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä reagoida yllättäviin ja vaativiin tilanteisiin.
Ohjaajat tekevät käyntejä asiakkaan kotona, mutta asiakasta tavataan myös muualla. Puhelinkontakteja asukkaiden ja ohjaajien välillä on viikoittain kymmeniä.
Hankkeen toimintakaudella keskeisimpinä asiakkaiden yhteistoimintatahoina on nähty:
Päihdeongelmaisten päivätoiminta
A-klinikan ja nuorisoaseman palvelut
Yhteistyökumppaneina hankkeen aikana toimi varsin suuri joukko eri tavoilla päihdetyössä vaikuttavia yhteistyötahoja:
TVT-asunnot Oy
Niuskalan hoitokoti (kaupungin oma päihdehuollon yksikkö)
Asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityö
Lastensuojelun perhetyö
Pienten lasten vastaanottokoti
Päihdeosasto A3
Työvoiman palvelukeskus
Työkeskus
Itäinen psykiatrian poliklinikka
Turvatupa ry:n hoitokodit
Pelastusarmeijan hoitokoti
Turun Katulähetys ry:n Nuutinkoti
Turun katkaisuhoitoasema
Turun nuorisoasema
Mikkeli-yhteisö
Kankaanpään A-koti
Käyrän vankila
Tsemppiä Vapauteen - projekti
Korvaushoitopoliklinikka
AA- NA- ryhmätoiminta
A-kilta ry
KRIS
HAL-poliklinikka
Raina-säätiö
TST- ry
Tsemppi - talo
Tsemppi kuntouttava työtoiminta
Diakoniakeskus
Yhteistyötahojen määrä lisääntyi koko ajan hankkeen edetessä. Ohjaajat ovat myös pyrkineet tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden selviytymistä tukevien tahojen kanssa.
6.3.Ohjaustyö ja työnohjaus
Tiivis ja antaumuksellinen työskentely päihteistä irti pyrkivän asiakkaan kanssa vaatii tekijältään paljon. Työ aiheuttaa väistämättä ammatillisen työnohjauksen tarvetta. Hankkeen alusta alkaen ohjaajat ovat saaneet vertaistyönohjausta asumis- ja päihdepalveluiden sosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijältä, jolla on työnohjaajakoulutus. Tämä suunnitelmallinen työn sisällön käsittelyfoorumi on myös vahvistanut yhteistyötä sosiaalityön ja ohjaustyön välillä.
Ohjaajat aloittivat omana työnohjausryhmänä ulkopuolisella työnohjaajalla keväällä 2010. Työnohjaus jatkui syyskauden 2010 loppuun, jonka jälkeen työnohjausta ei ole hankittu.
Tilanteet asiakkaiden kanssa voivat esim. retkahdustilanteissa vaihdella hyvinkin paljon ja henkinen paine on ajoittain suuri. Oma ajankäytön suunnittelu joutuu kovalle koetukselle, kun useiden asiakkaiden elämässä on kriisi menossa. Vaara- ja uhkatilanneselvityksen vaativia asiakastilanteita oli hankkeen aikana 2.
Vertaistyönohjausta asumis- ja päihdepalvelujen sosiaalityön yksikön työntekijöiden kanssa jatkettiin hankekauden loppuun saakka säännöllisesti.
7. HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET
Hankkeessa ei ole järjestetty omia koulutustilaisuuksia vaan ohjaajilla on ollut mahdollisuus hakeutua ulkopuolisiin koulutuksiin. Paikkakunnalla toimii mm. varsin aktiivinen koulutusta suunnitteleva ja järjestävä HALKO-ryhmä, jossa on päihdepalveluiden edustajia. Lisäksi Turun sosiaali- ja terveystoimi järjestää omia koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.
Ohjaajat ovat osallistuneet sekä ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin että sosiaali- ja terveystoimen omiin tilaisuuksiin ja pitäneet kolme (3) kehittämispäivää. Yhteen kehittämispäivään osallistui myös hankkeen hallinnoinnista vastaava toimistopäällikkö.
Hankkeen loppuseminaari pidettiin 14.12.2011. Lisäksi Sosiaalityön erityispalveluissa on suunniteltu järjestettävän päihdekuntoutujien asumispalveluseminaari vuonna 2012. Vastaava seminaari mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden osalta pidettiin toukokuussa 2011.
8. HANKKEEN TUTKIMUS- JA ARVIOINTI
Hankkeen arvioinnissa on tehty yhteistyötä Turun yliopiston kanssa lähinnä opiskelijatutkimuksen kautta.
Pirkko Saarinen on tehnyt Turun yliopiston kasvatustieteiden pro gradu –tutkielman aiheesta on ”Miten asumista opitaan?”. Tutkimuksella pyritään luomaan kuva Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishankkeeseen osallistuvien asukkaiden attribuutioista asumiseen liittyvissä ongelmissa ja tavoitteissa sekä ohjaukseen liittyvissä kuvauksissa. Tutkielmassa selvitetään myös asukkaiden käsityksiä mahdollisuuksistaan, kyvyistään asua täysin itsenäisesti vastaisuudessa. Lisäksi luodaan kuvaa, millaisia olisivat pragmaattiset interventiot tai auttamismenetelmät kuvausten perusteella. Tutkimus toteutetaan teemahaastatteluna.
Hankkeessa on lisäksi toteutettu sekä asukkaille että yhteistyökumppaneille suunnatut kyselyt toukokuussa 2011, jotka toimivat itsearviointina.
Hankkeessa oli tarkoituksena toteuttaa Turun Amk:n opiskelijatyönä asukkaille suunnattu kysely, jolla olisi voitu arvioida asuttamisprosessiin liittyviä tekijöitä. Turun Amk kuitenkin vetäytyi hankkeesta kevätkaudella 2011. Hankkeessa päädyttiin tällöin tekemään itsearviointina kaksi kyselyä, joista toinen kohdentui asukkaille ja toinen yhteistyökumppaneille . Asukkailleja yhteistyökumppaneille suunnattujen kyselyiden lomakkeet ovat liitteinä 3 ja 4.
9. TALK-HANKKEEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN V. 2009-2011
Valtionavustuspäätös 27.2.2009:
Vuodelle 2009 henkilöstön palkkaamiseen myönnetty valtionavustusta yhteensä 55.000 €.
Valtionavustuksen maksatuspäätös
Vuodelle 2009 toteutuneet henkilöstömenot olivat 13.244,06 € (Liite 3), josta valtionavustusta maksettiin 50 % eli 6.622,03 €. Muut toimintamenot yhteensä 1.021,31 €, jotka kokonaan kuntarahoituksella.
Valtionavustuspäätös 26.3.2010:
Vuodelle 2010 henkilöstön palkkaamiseen myönnetty valtionavustusta yhteensä 52.000 €.
Valtionavustuksen maksatuspäätös
Vuodelle 2010 toteutuneet henkilöstömenot olivat 82.209,35 € (Liite 3), valtionavustusta maksettiin 41.104,68 €. Muut toimintamenot yhteensä 10.244,20 €, jotka kokonaan kuntarahoituksella.
Valtionavustuspäätös 30.3.2011:
Vuodelle 2011 henkilöstön palkkaamiseen myönnetty valtionavustusta yhteensä 81.500 €.
Valtionavustuksen maksatuspäätös
Vuodelle 2011 toteutuneet henkilöstömenot olivat 143.556,32 € (Liite 4), josta valtionavustusta maksettiin 50 % eli 71.778,16 €. Muut toimintamenot yhteensä 16.221,16 €, jotka kokonaan kuntarahoituksella.
10. HANKKEEN TULOKSET JA TUOTOKSET
10.1.Asuttamisen kolmiportainen prosessi
Hankkeen aikana kehitettiin asuttamisen toimintamalli, jolla pyrittiin luomaan mahdollisimman hyvät olosuhteet asumisen alkamiselle, tuen rakentamiselle ja toteutukselle ja itsenäiseen asumiseen siirtymiselle . Se on vaiheistettavissa kolmelle portaalle.
I porras: Asukkaaksi valinta, toimet ennen asumisen alkamista sekä välittömästi muuton jälkeen ovat ensimmäinen askel.
II porras: pitää sisällään tukitoimet asumisen aikana ja on laajin kokonaisuus.
III porras: pitää sisällään tuetun asumisen päättymisen. Tuen hallittu päättäminen ja siirtyminen itsenäiseen asumiseen on tavoitetila. Prosessikuvauksen kolmannessa vaiheessa asuminen voi päättyä myös tukiasuntotyöryhmän toimesta. Tällöin asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta palata päihdehuollon muiden asumispalvelujen piiriin.
Asumisen alkaminen
Miten tuettuun asumiseen tullaan?
Pääasiallisesti kaksi reittiä: 1. Päihdehuollon asumispalvelun (=palveluasuminen) kautta tai 2. Päihdekuntoutuksen kautta. Hallittu päihteetön jakso ennen asumisen alkamista on tarpeen, jotta asiakasta voidaan valmistaa asumiseen. (Voiko vankilasta vapautuva tulla tuettuun asumiseen jos vapausrangaistuksen suorittamisen aikana on osallistuttu vankilan päihdekuntoutukseen ja muu riittävä tukiverkosto on rakennettu?) Asiakkaan on osoitettava motivaationsa päihteiden käytön hallintaan ja tuen vastaanottamiseen. Asumaan ei koskaan tulla suoraan kadulta (vrt. Helsinki).
Asukasehdokkaiden haastattelut
Kaikki hankkeeseen hakeutuvat potentiaaliset asiakkaat haastatellaan. Tarkistetaan mahdollisuuksien mukaan ettei asumiselle ole ehdotonta estettä TVT-Asunnot oy:n taholta, jotta ei turhaan annettaisi asiakkaalle toivoa asunnon saamisesta. Haastattelut tehdään ohjaajien toimesta työparina. Käytössä on asukashaastattelulomake. Asiakkaan omat tavoitteet tulisi nostaa enemmän esille. Haastattelu voidaan toteuttaa myös puhelimitse silloin kun asiakas tunnetaan entuudestaan.
Tukiasuntotyöryhmä
Tukiasuntotyöryhmä päättää SoTen osalta asukasvalinnoista ja määräaikaisten vuokrasopimusten jatkamisesta. Ohjaajat valmistelevat esitykset ja raportoivat kokouksissa asumisen sujumisesta. Asuntohakemuksia tekevät hoitokodin ohjaajat, päiväkeskuksen ohjaajat, Sillankorvan arviointiyksikön ohjaajat, päihdekuntoutuspaikkojen ohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Hakemukset toimitetaan tukiasuntotyöryhmän puheenjohtajalle tai sihteerille. Ohjaajat tekevät lisäksi TVT:lle sähköisen asuntohakemuksen.
TVT -asunnot yhteistyökumppanina
Asiakkaan aikaisempi asumishistoria ja hoitamattomat velvoitteet saattavat hankaloittaa tai kokonaan estää tukiasumisen kaupungin asunnossa. Rästit ja korvausvelvoitteet TVT:lle voidaan hoitaa pois tiettyyn rajaan saakka yhteisesti sovitusti. Sosiaalityöntekijä on voinut osan toimeentulotukena. Seurakuntayhtymän rahaston kautta on yksittäistapauksissa saatu taloudellista apua. Asiakkaalle itselleen voi jäädä sellainen maksuvelvoite, joka on hoidettavissa kohtuudella ensimmäisen asumisvuoden aikana. Jos velka kaupungin asuntotoimelle on mittava, se voi estää kokonaan asuttamisen tukiasuntoon. Kukin tapaus käsitellään yksilöllisesti.
Asumisen alkamisen ajankohta
Alkamisaika riippuu monista tekijöistä. Asunnon vapautuminen tukiasumiskäyttöön voi viivästyä tarvittavan remontin tms. johdosta. Asumaan valittavalle asiakkaalle on vaikea luvata täsmällistä asumisen alkamispäivää. Tämä saattaa muodostua ongelmaksi asiakkaan kotiutuessa määräkestoisesta kuntoutumishoidosta. Asunnon hankkiminen hyvissä ajoin ennen kuntoutuksen loppumista on tärkeää, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus päästä kotilomille omaan asuntoon harjoittelemaan tuettua itsenäistä asumista.
Kotiutuminen
Tavoitteena on tavata asumaan tulevaa asiakasta ennen asumisen alkamista joitakin kertoja ja käydä asioita läpi.
Tuki ja ohjaus asumisen aikana
Lähtökohtia:
•Tukiasuminen on tavoitteellista toimintaa, jonka tavoitteena on asiakaslähtöisesti tukea asukasta asumisessaan. Päämääränä on asumisen sujuessa asteittain purkaa tuki ja siirtyä itsenäiseen asumiseen.
•Asiakasta vastuutetaan ja tuetaan kohti omaehtoista selviytymistä. Ei tehdä asioita asiakkaan puolesta. Huomioidaan kuitenkin yksilölliset rajoitteet.
•Asumisen eteneminen dokumentoidaan Effica – tietojärjestelmää käyttäen ja apuna käytetään kuntoutumissuunnitelmaa. Ensimmäinen kuntoutumissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan 6 – 8 kuukauden kuluttua asumisen alkamisessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa
•Työ on sisällöltään psykososiaalista ja supportiivista ohjausta, ei ”kodinhoitotyötä”.
•Tuki toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa elämänpiirissä. Kotikäynnit ja viranomaistapaamisilla mukana olo ovat yleisimmät kontaktit. Asiakasta tuetaan harrastuksiin ja kannustetaan tilannekohtaisesti päihdeongelmaisten vertaistukiryhmiin ja opiskeluun tai työhön.
•Työ tehdään pääsääntöisesti yksin. Käytettävissä on jatkuvasti työyhteisön konsultointi. Uhkaaviin tai vaarallisiin tilanteisiin käytetään aina työparia.
Väliintulot päihteiden käyttöön
•Asumisen alkamisen yhteydessä asiakas allekirjoittaa vuokrasopimuksen lisäksi tukiasuntosopimuksen. Asiakkaan kanssa sovitaan että päihteiden käyttöön tullaan tarvittaessa puuttumaan. Puututaan silloin jos käyttö aiheuttaa huomattavaa haittaa asiakkaan asioiden hoitamiselle ja itsestä huolehtimiselle.
•Väliintulot muuttuvat raskaammaksi tarpeen vaatiessa. Tuloksellisin ja yleisimmin käytettävä tapa on ohjaajan tai ohjaajaparin asiakkaan kanssa käymä keskustelu. Palautetaan mieliin asiakkaan asumiselleen asettamat tavoitteet ja sopimukset asumisen alkaessa. Mahdollisia interventioita ovat katkaisuhoidon järjestäminen tai intervallijakso tutussa hoitopaikassa. Tilanteen pitkittyessä keskustelussa mukana voi olla sosiaalityöntekijä tai ohjaajan lähiesimies. Kaikissa vaiheissa väliintulolla pyritään turvamaan asumisen jatkuminen ja motivoimaan asiakas tilanteensa rauhoittamiseen.
•Hankeen alussa on rajattu asumisenaikaiselle huumausaineiden käytölle nollatoleranssi. Tällä tarkoitetaan sitä, että havaittuun huumausaineiden käyttöön tai lääkkeiden päihdekäyttöön puututaan aina. Alkoholin käytön osalta tavoitteena on täysraittius tai kohtuukäyttö elämäntilanteen ja elämänhallinnan ehdoilla.
•Jos asuminen mahdollistaa päihteiden käytön lisääntymisen, voidaan vuokrasopimus jättää uusimatta.
Asumisen päättyminen
Onnistunut tukiasumisen jakso voi päättyä asumisen itsenäistämiseen. Tällöin yhteisellä päätöksellä sovitaan tuen vähittäisestä purkamisesta. Asukkaalla on mahdollisuus jäädä asuntoon ja TVT antaa korvaavan asunnon tukiasuntokäyttöön. Asukas voi lopettaa asumisensa määräaikaisen sopimuksen umpeutuessa henkilökohtaisten syiden vuoksi. Muutto toiselle paikkakunnalle tai perhesuhteiden muutokset ovat johtaneet asiakkaiden omaehtoiseen asumisen päättämiseen. Asuminen voi myös päättyä siten, että asiakas laiminlyö asumiseen liittyvät velvoitteensa. Tällöin aloite asumisen päättämiselle tulee joko TVT–asunnoilta tai tukiasuntotyöryhmältä. Kun viranomaiset katsovat, ettei asumisen jatkumiselle ole edellytyksiä, on tärkeää pyrkiä minimoimaan haitat ja motivoida asiakas hoitamaan pois muutto hallitusti.
Itsenäistäminen
•Viedään tukiasuntotyöryhmään
•Sosiaalityö siirtyy alueelle kolmen kuukauden kuluttua asumisen itsenäistämisestä. Ohjaaja on mukana mahdollisuuksien mukaan siirtopalaverissa.
•Itsenäistäminen ja sen vaiheet käydään läpi asiakkaan kanssa. Asiakkaan on mahdollista ottaa yhteyttä ohjaajaan itsenäistämisen jälkeen jos vaikeuksia ilmenee.
•Ohjaaja tekee yhteenvedon tietojärjestelmään tukiasumisen ajasta Efficaan kahden kuukauden kuluessa asumisen päättymisestä. Asumis- ja päihdepalveluyksikön toimistosihteeri poistaa asiakkaan päivittäiskirjauksista tämän jälkeen.
Asumisen päättäminen tukiasuntotyöryhmän tai TVT: n toimesta
•Tavoitteena on aina asumisen hallittu päättäminen, ”leivät mukaan”.
•Asukas tyhjentää tai järjestää asuntonsa tyhjentämisen itse ja huolehtii myös siivoamisesta pois muutettaessa. Asiakkaan velvollisuus on huolehtia muuttoilmoituksesta, avainten palautuksesta ja mahdollisesta sähkösopimuksen purkamisesta.
•Tarvittaessa varataan muuttoauto ja selvitetään vaihtoehtoja asuinirtaimiston säilytykselle.
•Tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus asumispalveluun ja motivoidaan häntä hoitamaan itselleen kuuluvat velvoitteet.
10.2.TALK- hankkeen tulokset TVT Asunnot Oy:n näkökulmasta
Hankkeen käynnistyessä TVT Asunnot Oy:n osalta lokakuussa 2009 voitiin vapautuvasta asuntokannasta osoittaa asutettaville enintään viisi yksiötä kuukausittain, koska asuntojen tuli sijaita mahdollisimman lähellä toisiaan ja olla sellaisissa asuintalokohteissa, joissa ei tiettävästi asunut päihdeongelmaisia. Mieluiten vuokrattiin yksittäisiä asuntoja ns. kovanrahan asunto-osakeyhtiöistä eikä asunnoissa saanut aikaisemmin olla ollut merkittäviä häiriöitä, jotta asunto ei olisi ollut ”leimautunut”.
Oli hyvä päätös edetä hankkeessa portaittain, koska näin saatiin aikaa löytää oikeanlaiset asunnot ja voitiin kehittää TVT:n ja Turun sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä sekä luoda hankkeelle toimintamallia. Hankkeen edetessä pidettiin yhteisiä palavereja käytännön työtä tekevien työntekijöiden välillä kuin myös esimiestasolla.
Hankeen päättyessä 31.12.2011 on jo 56 asunnolla asukkaat ja tammikuussa 2012 osoitettiin vielä 4 asuntoa TALK:n asukkaille. Näiden lisäksi on jo 10 asukasta siirtynyt asumisessaan eteenpäin. TVT Asunnot Oy:lle on tuloutettu vanhoja vuokrarästejä n. 47 000 euroa ja joillakin asukkailla on vielä maksuohjelma käynnissä velkojen lyhentämiseksi. Sen lisäksi, että vanhoja velkoja on tullut maksetuksi, ei uusia velkoja ole syntynyt kuten ei myöskään merkittäviä asumisen häiriöitä.
Asukkaiden tilanne on ollut koko ajan hyvässä hallinnassa lähinnä työhönsä sitoutuneiden ohjaajien ansiosta TVT:n vuokranvalvojien ja isännöitsijöiden osuutta väheksymättä. TVT Asunnot Oy on saanut hankkeen myötä asukkaita, jotka ovat ohjaajien avustuksella kyenneet asumaan vuokrasopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
10.3.Toiminta vuokravelkatilanteissa
Suurimpana ongelmana nähtiin koko hankkeen ajan asiakkaan taloudellisten mahdollisuuksien rajoitukset oman vuokra-asunnon saamisessa. Suurena esteenä asuttamiselle olivat ja ovat edelleen myös hankkeen päättymisen jälkeen entiset vuokrarästit, häädöt ja vahingonteot. Sopivien asukkaiden löytäminen voi ajoittain myös olla vaikeaa.
Neuvottelut taloudellisten rajoitusten poistamisesta asiakkaan asuttamisprosessissa on käynnistetty Turun kaupungin johtavien virkamiesten kesken. Tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa vuosia vanhat vuokravelat eivät estäisi asuttamista. Asiakkaan oman vastuun korostamista voidaan toteuttaa laatimalla maksuohjelmia esim. osaan velasta.
10.4.Tuettu asuminen päihdekuntoutuksen jälkeen
Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että kuntouttavan päihdehoidon läpikäyneet asiakkaat ovat valmiimpia tuen vastaanottamiseen. TALK- ohjauksen käyttömahdollisuutta jatkohoitomuotona päihdekuntoutuksen jälkeen on hankkeen aikana toteutettu ja tulokset ovat olleet hyviä. Tämä onkin yksi juurrutettavista hankkeen toimintatavoista ja kokemusta on tarpeen hyödyntää myös laajemmin päihdehuollossa.
Turun sosiaali- ja terveystoimi hankkii tuetun asumisen palveluja myös ostopalveluna. Räätälöityjen tukimallien suunnittelu yhdessä palveluntuottajien kanssa mahdollistaa jälkihoidon vahvistamista kotipaikkakunnalla laitoshoidon jälkeen. Kaupungin oma tuettu asuminen ei voi ottaa vastaan kaikkia jälkihoitoa tarvitsevia, mutta TALK -hanke on tältä osin toiminut hyvänä pilottina. Toimintamallin siirto perustyöhön on alusta lähtien ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista.
10.5.Hankkeen osoittamat kustannussäästöt
Kevätkaudella 2011 tehtiin hankkeessa kustannuslaskelma, jossa verrattiin asiakkaan asumista ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä ja toisaalta asiakkaan asumista tuetun asumisen TALK- asunnossa. Laskelma perustui asiakkaiden asiakassuunnitelmien ja toimeentulotukilaskelmien asumis- ja taloustilannetietoihin asumismuodosta toiseen siirryttäessä. Asukkaiden ympärivuorokautisesta asumisesta syntyi sekä palveluntuottajalle maksettavaa vuorokausimaksua että asiakkaan tuloista riippuvaa toimeentulotukea asumispalvelun asiakasmaksuosuuteen.
Koska kevätkauden 2011 päättyessä asuntoja oli käytössä 50, suhteutettiin lopullinen kustannussäästö tähän asiakasmäärään.
Jos tarkasteluhetkellä TALK- asunnoissa asuvat 42 asukasta olisivat jatkaneet asumista siinä asumismuodossa, josta siirtyivät tukiasumiseen , olisivat kustannukset olleet Turun sosiaali- ja terveystoimelle yhteensä moninkertaiset verrattuna tuetussa asumisessa asumisen kustannKustannussäästöjen voidaan arvioida em. laskentaperustein nousevan jopa n. 1.milj.euroon.
Laskelmat kertovat omaa tarinaansa. Rahassa eivät ole laskettavissa ne ihmisten elämään vaikuttavat inhimilliset tekijät, jotka puhuvat omassa asunnossa asumisen puolesta. Hanke on toteuttanut oivallisesti päihdehuoltolain henkeä, jossa korostuvat asiakkaiden omaehtoisen selviytyminen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden korostaminen.
10.6.Asiakkaiden näkemyksiä asuttamismallista
Hakeutuminen
Miten asiakas sai kuulla TALK- asunnoista
Valtaosa asukkaista (60 %) sai kuulla TALK- asunnoista hoitokodin henkilökunnalta. Tulos on odotettu, koska hanke alkoi hoitokodeissa tehdyllä asunnottomuuskartoituksella ja käynnistämisvaiheessa informaatiota suunnattiin tietoisesti juuri hoitokodeille, joissa potentiaalisia tuettuun asumiseen siirtyviä odotettiin olevan.
Kaksi asukasta oli kuullut hankkeesta asiakkaiden kautta, samoin kaksi omalta sosiaalityöntekijältä. Sirkkalan päiväkeskuksesta oli saanut tietoa yksi asiakas. Yhteensä neljä asiakasta sai kuulla TALK- asunnoista muulta taholta: Tsemppiä vapauteen –projektista, Kankaanpään A-kodista, korvaushoitopoliklinikan sosiaalityöntekijältä tai muualta sosiaali- ja terveystoimesta. Ilahduttavaa onkin todeta, että ”tieto hyvästä” liikkuu kyllä ilman tehokasta tiedottamistakin.
Miten asiakas hakeutui TALK- asuntoon
TALK- asuntoon hakeutuminen tapahtui hyvin yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kun tieto TALK- asunnosta oli saatu hoitokodin henkilöstöltä, osa asiakkaista otti itse yhteyttä TALK- ohjaajaan ja sopi haastattelusta, osan kohdalla yhteydenoton ja haastatteluajan sopi hoitokodin työntekijä. Niissä tapauksissa, kun tieto oli tullut muulta taholta haastattelut tehtiin pääosin Sirkkalan päiväkeskuksessa. Useimmat asiakkaat tarvitsivat henkilökunnan tukea tukiasuntohakemuksen teossa.
Tukiasuntopäätöksen odotusaika
Asukkaista 70 % sai tukiasuntopäätöksen alle kahdessa kuukaudessa. Näistä noin puolet alle kuukaudessa. Ainoastaan muutaman asukkaan kohdalla tukiasuntopäätöksen saamiseen kului enemmän kuin neljä kuukautta. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä.
TALK- asuttamisprosessin toimivuus
Asunnoista tiedottaminen
Asukkaista 5 % koki asunnoista tiedottamisen olleen erittäin toimivaa. Melko toimivaksi tiedottamisen koki 45 % vastaajista. Ainoastaan neljä asukasta piti tiedotusta aivan toimimattomana.
Asuntohakemuksen teko
70 % asukkaista oli sitä mieltä, että asuntohakemuksen teko oli erittäin toimivasti järjestetty. Kahdeksan asukasta piti sitä melko toimivana.
Alkuhaastattelu
75 % asukkaista piti alkuhaastattelua erittäin toimivana ja 25 % melko toimivana. Alkuhaastattelun suorittaa aina tuetun asumisen ohjaaja.
Asukkaaksi valinta
70 % asukkaista katsoi asukkaaksi valinnan tapahtuneen erittäin toimivalla tavalla.Viisi asukasta piti valintaa melko toimivana. Ainoastaan yksi asukas katsoi, ettei valinta ollut lainkaan toimivaa.
Valinnasta tiedottaminen
Asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä valinnasta tiedottamiseen (85 % piti erittäin toimivana). Ainoastaan yksi asukas oli tyytymätön valinnasta tiedottamiseen.
Odotusaika valintapäätöksen ja asumisen alkamisen välillä
Odotusaika valintapäätöksen ja asumisen alun välillä oli vain kaksi viikkoa tai vähemmän kuuden (6) asukkaan kohdalla. Viisitoista (15) asiakasta odotti kahdesta viikosta kuukauteen ja vain kolme (3) asiakasta yli kuukauden. Ottaen huomioon, että tuettuun asumiseen siirryttäessä on asuttamisprosessissa useampia vaiheita kuin tavalliseen vuokra-asumiseen siirryttäessä, voidaan odotusajan tulosta pitää erittäin hyvänä. Yhtenä tavoitteena hankkeessa onkin ollut luoda asuttamisprosessista mahdollisimman joustava ja tavallista vuokra-asumisen prosessia muistuttava.
Asukkaan tukitoimet
Asiakkaan tarvitsemien tukitoimien arviointi
85 % asukkaista piti hänen tarvitsemiensa tukitoimien arviointiprosessia erittäin toimivana. Viisi asukasta katsoi, että arviointi oli melko toimivaa. Kukaan asukkaista ei katsonut, että arviointi olisi aivan toimimatonta.
Asiakkaan tarvitsemien tukitoimien järjestäminen
Lähes kaikki asukkaat kokivat saavansa tarvitsemiaan tukitoimia. 85 % asukkaista katsoi, että tukitoimien järjestäminen on ollut erittäin toimivaa.
Kukaan asukkaista ei katsonut, että tukitoimien järjestäminen olisi aivan toimimatonta.
Asiakkaan taloudelliseen avustamiseen liittyvä päätöksenteko
Hieman runsas puolet (57 %) asukkaista piti taloudelliseen avustamiseen liittyvää päätöksentekoa erittäin toimivana. Kahdeksan asukasta piti sitä melko toimivana. Kolme asiakasta ei osannut ottaa asiaan kantaa. Taloudellinen avustaminen pitää sisällään toimeentulotuen päätöksenteon.
Asiakkaan eniten tarvitsema tuki asumisen aloitusvaiheessa
Asukkaista yli puolet painotti tässä kohden tarvitsevansa eniten apua virastoasioiden hoidossa, hakemuslomakkeiden täyttämisessä ja niihin liittyvissä kysymyksissä. Viisi asukasta koki virastoasioiden lisäksi erittäin merkittäväksi myös taloudellisen avun saamisen.
Koska kaikki ovat olleet asunnottomia, on luonnollista että taloudellinen tuki esim. huonekaluihin on lähes jokaiselle tärkeä. Tällä kysymyksellä onkin tarkoitus saada viitteitä enemmänkin siitä, miltä ”asukkaasta on tuntunut asumisen alkuvaiheessa”, jotta asukkaille osataan kohdentaa oikeanlaista tukea toimintakyvyn vahvistamiseen jo ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä.
Viisi asukasta painotti eniten taloudellisen tuen tarvetta. Kolmelle asiakkaalle sopeutuminen yksin asumiseen pitkän laitosjakson jälkeen oli se asia, johon eniten tukea tarvitaan. Kolmen asiakkaan oli vaikea priorisoida suurimman tuen tarpeitaan.
Tämä kysymys osoitti sen, että jokaiselle on räätälöitävä hänen tarvitsemansa tukitoimenpiteet. Alkuhaastatteluun on näin tarpeen varata riittävästi aikaa, jotta nämä asiakkaan tuntoihin liittyvät tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Asiakkaan eniten tarvitsema tuki asumisen aikana
Kahdeksan asiakasta (35 %) painotti motivoivan ohjaajakeskustelun merkitystä asumisen aikana. Keskustelu antoi henkistä tukea ja vahvisti pyrkimystä päihteettömyyteen. Kolmetoista (14) asiakasta toi esille arjen konkreettiseen hallintaan liittyviä tekijöitä kuten mm. virastoasioiden hoitaminen, lomakkeiden täyttäminen, taloudellinen tuki, apu terveydenhuollon järjestämisessä jne.
Eräs asukas kuvasi osuvasti tarpeitaan: ”yleisesti tarvitsen jonkun katsomaan perääni ja potkimaan minua eteenpäin oman elämäni järjestelemisessä”.
Paras apu asiakkaalle retkahduksen estämisessä
Kysymyksen vastauksiin sisältyviä asioita ei ole syytä lähteä luokittelemaan vaan on ne ovat arvokkaita sellaisinaan kertoen jotakin siitä, että jokaisen on tärkeää pysähtyä tämän asian kanssa jollakin tavalla. Vastaukset toivottavasti auttavat päihdetyön ammattilaisia rakentamaan sellaista tukityötä, joka auttaa päihteettömyyteen pyrkiviä ihmisiä pitämään elämässään hänelle merkittäviä asioita vahvoina ja läsnä olevina. Asukkaat toivat esille seuraavanlaisia asioita:
Työ | Oma tahto | Puutarhatyöt isän luona
|
Rehellisyys muita ihmisiä kohtaan | Jumala
| Krapula
|
Muistutus terveyden menettämisestä |
Uudet elämänarvot
| Rahan puute
|
Jotakin juomisen tilalle | Muiden ihmisten tuki
| Oma päätös
|
Huonon olotilan estäminen | Sukulaisten ja raittiiden kavereiden tapaaminen
| Jotakin tekemistä arkeen
|
Ei enää samaa asunnottomuuskierrettä | Muiden käyttäjien seuran välttäminen
| Uskovat ystävät
|
Oma pää | NA-ryhmät
| Menneen muisteleminen
|
Ohjaajan käynnit | Harrastukset
| Tytär, äiti, isä ja muut lähisukulaiset |
Lasten tapaamiset
| Kummi
| Keskustelu tukihenkilön kanssa
|
Lapsenlapset
| Tuttavat, joiden luona voi vierailla
| Pitkä raittius
|
Keskustelu
| Ystävät ja perhe
|
|
Tärkeä apu, jota asiakas ei ole hankkeessa saanut
65 % asukkaista ei tuonut esille tässä kohdin mitään. Muutama asukas katsoi jääneensä vaille tarvitsemaansa taloudellista apua. Myös yksilöllisiä tarpeita kuten polkupyörän hankinta, harrastusraha tai kuljetuspalvelut tuotiin esille.
Yhteistyö viranomaisten kanssa
Yhteistyö tuetun asumisen ohjaajan kanssa
Yhtä asukasta lukuun ottamatta kaikki pitivät yhteistyötä tuetun asumisen ohjaajan kanssa erittäin toimivana. Kukaan ei katsonut yhteistyön olevan toimimatonta.
Yhteistyö oman sosiaalityöntekijän kanssa
70 % asukkaista katsoi, että yhteistyö oman sosiaalityöntekijän kanssa oli erittäin toimivaa. Viisi asiakasta piti sitä melko toimivana. Kukaan ei ollut sitä mieltä, ettei se toimisi lainkaan.
Kommentteja päättäjille asukkaan omin sanoin
Mitä asiakas haluaa kertoa Turun kaupungin päättäjille tuetun asumisen palvelusta oman kokemuksensa perusteella
Palaute, jota kyselylomakkeissa pyydettiin nimenomaan Turun kaupungin päättäjille kohdennettavaksi on tässä vastauksista poimittuna:
”Omalta osalta hyvä juttu”
”Tukiasuntoja voisi olla enemmän”
”Hyvä systeemi”
”Hienoa, että asunto ei ole missään vuokratalossa”
”Enemmän näitä asuntoja”
”Hanke on ollut hyvä ratkaisu pitkään asunnottomana olleille ihmisille”
”Hyvä palvelu, kun on syrjäytynyt työelämästä eikä sosiaalityöntekijä ole riittävästi mukana asioissa hoitokodissa asuessa”
”Olen saanut hyvää, nopeaa ja riittävää palvelua, johon olen oikein tyytyväinen”
”Asumisen tukemisessa ei ole mitään hyötyä, itse joudun kaiken tuolta hakemaan”
”Todella hyvä, että tämmöinen on.”
”Minun kohdallani tämä toimii. Uskon, että toimii muillakin. On hyvä, että minua käydään katsomassa”
”TALK on hyvin ajateltu, mutta se ei toimi oikeasti. Asunnot on hyviä, mutta holhotaan liikaa.”
”Jos seulat on puhtaat ja muutenkin on hyvässä kunnossa, niin ei ole oikein, että joutuu menemään Sillankorvan ensisuojan arvioinnin kautta asuntolaan. TALK on tosi hyvä juttu, koska apua/tukea saa jos osaa pyytää. TALK-ohjaajat pyrkivät auttamaan kaikissa asioissa. TALK-ohjaajat ammattitaitoisia ja he hallitsevat laajan työkentän.”
”Ei ole ollut mitään valittamista, koska kaikki on kohdallani pelannut.”
(Liite 5. Asiakaskyselylomake)
10.7.Yhteistyökumppanien näkemyksiä talk-asuttamisesta
Toisella toimintakaudella tarkoituksena oli tuottaa Turun Amk:n opiskelijatyönä arviointituloksia myös yhteistyökumppanien havainnoista liittyen TALK-hankkeen vaikutuksiin asiakkaiden arjessa ja mahdollisesti myös yhteistyökumppanin omassa työssä. Koska opiskelijoiden opinnäytetyöt peruuntuivat, myös tämä kartoitus toteutettiin hankkeen omana arviointityönä liitteenä 4 olevalla kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 50 % (N=27)
Tiedonkulku Talk-hankkeessa
Yhteistyökumppanien Talk-hankkeesta saama tieto oli pääosin riittävää. Ainoastaan kaksi tahoa koki tiedotuksen olleen riittämätöntä.Yhteistyökumppanit kokivat tulleensa kaikissa tapauksissa kuulluiksi asukasvalinnan yhteydessä. Yhteistyökumppaneista 92 % katsoi, että yhteistyöpalavereissa käsiteltiin riittävästi asioita asuttamisprosessin kehittämisen näkökulmasta.
Hakuprosessin toimivuus
85 % yhteistyökumppaneista piti hakuprosessia erittäin toimivana, 15 % melko toimivana.
55 % yhteistyökumppaneista piti tiedonkulkua asiakkaan asioissa eri yhteistyötahojen välillä erittäin toimivana. 38 % katsoi tiedonkulun olleen melko toimivaa.
Toimivana koettiin mm:
•Jatkuva keskustelu kehittämistarpeista
•Palaverit ovat olleet avoimia ja asiakkaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi
•On löytynyt yksilölliseen harkintaan perustuvaa joustoa erityisesti haastattelun järjestämisessä
•Luovaa yhdessä toimintaa, jossa ollaan voitu suunnitella asukkaan etuja parhaalla mahdollisella tavalla
•Joustavaa luotettavaa toimintaa
•Tuetaan asiakkaan elämänhallinnan taitoja ja yhteistyö on tiivistä asiakkaan muiden verkostojen kanssa, jolloin tavoitteet ovat kaikilla samat ja asiakkaan tukiverkosto on vahva.
Lisäksi yhteistyökumppanit toivat esille muuta huomioitavaa:
•Hanke on toimiva ja tarve on suuri. Talkin avulla asiakas, jonka elämänhallinnan taidot ovat vielä keskeneräiset, saa tarvitsemaansa apua.
•Kokemus Talkin työntekijöistä on hyvä.
•Työntekijät ovat ammattilaisia ja tehokkaita.
•Tukihenkilösysteemi on asiakkaan kokemuksen mukaan erittäin tärkeä. Kokemuksen mukaan yhteistyö on toimivaa ja tärkeää.
•Talk-hanke on ollut erittäin tervetullut toimintamuoto Turun kaupunkiin ja toiveena on, että toiminta voisi jatkua ja kenties laajetakin.
•Talk-hankkeen kaikkien yhteistyökumppaneiden olisi pitänyt ”kehittää” ainakin pari kokonaista päivää yhdessä – yhteistä ideologiaa, työtapoja, työotetta.
(Liite 6. Kyselylomake yhteistyökumppaneille)
10.8.Talk-hankkeen ohjaustyön haasteita
Ohjaajien kokemuksena oli, että työn vaatimustasoa nosti huomattavasti yksintyöskentely lukuisine kuormittavuusolosuhteineen sekä monitahoinen tavoitettavissa oleminen. Myös oman auton jatkuva käyttö tuntui ajoittain kohtuuttomalta .Ohjaajilla oli mahdollisuus käyttää julkisia kulkuneuvoja, mutta tukiasuntojen sijainti eri puolilla kaupunkia teki omalla autolla liikkumisesta joustavampaa ja ajallisesti tarkoituksenmukaisempaa. Ohjaajat olisivat myös toivoneet hankkeen vahvempaa koordinointia. Hankkeen hallinnointi ja rakenteiden ja työvälineiden suunnitteleminen osana esimiesten perustyötä ei mahdollistanut riittävää irrottautumista pelkästään hankkeen pariin. Ohjaajien mukaan työn rakenteiden dokumentointiin ei ollut ohjaustyön arjessa tarpeeksi aikaa ja tilaa.
Työn kuormittavuus olisi edellyttänyt säännöllistä työnohjausta, jota ei kuitenkaan päädytty hankkimaan ostopalveluna, kun sosiaali- ja terveystoimen oman organisaation työnohjaus päättyi v. 2010 joulukuussa. Työnohjausmahdollisuus oli kuitenkin sisällytetty hankkeen suunnitelmaan.
Ohjaajien toimiminen tilapäisillä palkkaamisluvilla määräaikaisina työntekijöinä lisäsi epävarmuustekijöitä ja samalla kuormittumista omalta osaltaan. Sekä fyysisten että psyykkisten olosuhteiden vaihtelevuus, tilanteittaisuus ja ennakoimattomuus olivat myös miinusmerkkisiä kokemuksia.
Positiivisena ohjaajat kokivat sen, että hankkeessa oli mahdollista tehdä työtä asiakaslähtöisesti ja asiakassuhde muodostui luottamukselliseksi. He voivat mielestään vaikuttaa työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Talk-työskentely oli itsenäistä, joustavaa ja mahdollisti tuen ja palveluiden räätälöinnin.
Hyvänä koettiin työn vaihtelevuus ja tilanteittaisuus. Vaikka tukityö pääosin keskittyy asiakkaaseen ja on yksilötyötä, verkostotyön moninaisuus antoi ohjaajien mukaan oman arvokkaan lisänsä työskentelyyn.
11. YHTEENVETO TULOKSISTA
Sekä Talk-ohjaajien kokemukset, yhteistyökumppanien kyselyvastaukset että asukkaille suunnatun kyselyn tulokset osoittavat, että hankesuunnitelman alkuperäisistä tavoitteista on pystytty saavuttamaan tavoitteet 2-5. Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen pelkästään TALK- hankkeen toimenpiteillä on ollut alun perin epärealistinen tavoite.
Hankkeen toteuttamiskaudella on Turussa kilpailutettu päihdehuollon ostetut asumispalvelut. Kilpailutuksen tuloksena yksityiseltä palveluntuottajalta on ostettu myös tuetun asumisen palvelua. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitaessa on huomioitava samaan ajankohtaan ajoittunut kilpailutus ja sen aiheuttamat kustannusvaikutukset. Tuettuun asumiseen panostaminen on joka tapauksessa ollut huomattavaa. Vuoden 2012 alkusyksyllä tuetun asumisen piirissä oli 46 % Turun päihdehuollon asumispalveluissa asuvista asiakkaista. Talk-asuttamismallia tukirakenteineen hyödynnetään myös palveluntuottajien kanssa käytävässä yhteistyössä.
Vuoden 2011 lopussa päihdehuollon tukiasuntoja/tuetun asumisen paikkoja oli kaiken kaikkiaan 160.Tukiasuntojen määrä on näin käytännössä kolminkertaistunut vuodesta 2009. Näistä tukiasunnoista Turun kaupungin omia palveluja on 121 tukiasuntoa tukirakenteineen. Hankkeen konkreettisesti käynnistyessä lokakuussa 2009 oli tukiasuntoja 62. Tuetun asumisen ohjaajien vakanssit vakinaistettiin 1.1.2012 alkaen. Asuttamistyötä jatketaan hankkeessa kehitetyllä työmallilla. Hankkeen juurruttaminen perustyöhön on näin onnistunut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteiden mukaisesti.