Ympäristölakimies Nina Mattila, terveystarkastaja Jaana Annunen, terveystarkastaja Markku Rohunen 28.11.2019:

Kohde

Puolalan koulun väistötiloina toimivat koulurakennukset

Tontti 853-3-12-4

Osoite: Sepänkatu 2

Kohteen kuvaus ja asian aiemmat vaiheet

Kyseessä on III-kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu 2 sijaitsevat nykyään Puolalan koulun väistötilana toimivat rakennukset. Kohteessa on toiminut ammattikorkeakoulu 31.5.2015 asti ja sen jälkeen tiloja on käytetty kaupungin kouluverkostotarpeita palvelevina väistötiloina. Tontilla sijaitsee kolme yhteen rakennettua koulurakennusta. Museokeskuksen inventoinnin mukaan kohde on historiallisesti, rakennushistoriallisesta ja ympäristöllisesti arvokas. Alueella on vireillä asemakaavanmuutos 6/2013, jota koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaupunkiympäristölautakunta on merkinnyt tiedokseen 28.8.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavanmuutoksen tavoitteena on selvittää koulurakennuksen suojelun tarve ja tuleva käyttö sekä suunnitella täydennysrakentamista kyseiselle tontille ja naapuritontille.

Kaupunginhallitus on päättänyt 23.4.2018 (§ 144), että Puolalan koulun peruskorjauksen aikana käytetään väistötilana myös Sepänkadun 2:n koulurakennusta kesästä 2018 kesään 2020 saakka.

Osa oppilaista ja työntekijöistä on oireillut tiloissa ja tilapalvelukeskus on käyttänyt ulkopuolista asiantuntijaa terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden selvittämiseksi. Sekä työntekijöille että oppilaille on tehty sisäilmakyselyt. Tiloista otettiin kontrollitutkimusraportin toimenpidesuositusten perusteella materiaalinäytteitä sekä VOC-ilmanäytteenotto kesällä 2019. Rakennuksiin on tehty rakennusterveysasiantuntijan edellyttämiä korjauksia vuonna 2018 ja 2019. Kohteeseen liittyviä sisäilmaongelmia on käsitelty useamman kerran sisäilmatyöryhmässä vuosina 2017-2019.  

Ympäristöterveyspäällikkö on 7.8.2019 antanut lausunnon Sepänkadun koulurakennuksen käytöstä. Lausunnossa todetaan, että tiloista otettiin kontrollitutkimusraportin toimenpidesuositusten perusteella kohdennetusti 15 kpl materiaalinäytteitä 29.5., 7.6. ja 18.6.2019 sekä VOC-ilmanäytteenotto 7.6.2019. Tulokset on esitetty 2.7.2019 päivätyssä rakennusterveysasiantuntijan raportissa. Näytteiden mikrobitutkimuksissa todettiin 3 näytteessä mikrobikasvustoa. Yhteensä 8 näytteessä, joissa kahdessa todettiin em. mikrobikasvustoa, havaittiin kosteusvaurioindikaattori Stachybotrys –hometta.  Näytetulosten perusteella rakennusterveysasiantuntija on esittänyt kohteessa suoritettavat korjaustyöt 2.7.2019 ja 5.8.2019 päivätyissä raporteissa. Havaittujen mikrobilöydösten perusteella tiloissa on rakennusterveysasiantuntijan ohjeiden mukaan tehty korjaustoimenpiteitä sekä annettu korjaustoimenpiteitä suorittaville työsuojeluviranomaisten suojausohjeet.

Lausunnon mukaan todetut mikrobikasvustolöydökset viittaavat mahdollisiin paikallisiin kosteusvaurioihin. Stachybotrys -homeen kohdalla ei havaittu runsasta eikä laajaa kasvustoa vaikka löydösten suhteellinen lukumäärä oli kuitenkin suuri. Mikrobilöydösten kohdalla ryhdyttiin korjaaviin toimenpiteisin haitan poistamiseksi. Lausunnon mukaan siivoustoimenpiteiden jälkeen on otettava uusintamikrobi- ja VOC-näytteet korjaustoimenpiteiden riittävyyden ja muun rakennuksen tilojen kunnon varmistamiseksi.

Lausunnossa on todettu, että mikäli uusintanäytteissä todetaan vielä kosteusvaurioihin viittaavaa kasvustoa, harkitaan tilojen käytön keskeyttämistä koulutarkoitukseen ja siirtymistä väistötiloihin viimeistään kuukauden kuluessa haitan toteamisesta sekä ryhdyttävä sitä ennen haittaa rajoittaviin toimenpiteisiin esim. teknisillä ratkaisuilla. Lausunnon mukaan tilat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun haitan aiheuttaja on selvitetty ja epäkohdat on korjattu sekä todettu haitan poistuneen.

Toimenpidepyynnön jälkeiset toimenpiteet

Sisäilmatyöryhmän vanhempien edustaja on tehnyt 29.8.2019 ympäristöterveydelle toimenpidepyynnön, jossa vaaditaan Sepänkatu 2:n tilojen asettamista käyttökieltoon sekä selvitystä kohteen tilanteesta ja mahdollisista terveyshaitoista. Toimenpidepyynnön liitteenä on vanhempien keräämä oirelista lasten oireilusta Sepänkadulla.

Ympäristöterveys on pyytänyt kiinteistön omistajalta lisäselvitystä 9.8.2019 päivätystä suoraviljelynäytteiden testausselosteesta ja siitä, onko testausseloste tehty asumisterveysasetuksen mukaisesti. Kiinteistön omistajan käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan antaman vastauksen mukaan ensimmäisessä näytteenotossa laboratoriolta tilattu analyysimenetelmä on ollut materiaalinäytteen laimennossarjamenetelmä. Kyseinen menetelmä on Asumisterveysasetuksen mukainen (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV, s.6) ja se tehdään aina kolmelle kasvatusalustasarjalle (M2, DG-18 ja THG).

Toimenpidepyynnön johdosta on pyydetty tilapalvelukeskuksen, kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon selvitykset.

Tilapalvelukeskus on selvityksessään kertonut kohteeseen tehdyistä tutkimuksista ja tutkimusten tulosten perusteella tehdyistä korjauksista. Tilapalvelukeskuksen näkemys on, että kohteen tutkimukset suorittanut ulkopuolinen asiantuntija on ollut terveydensuojelulain (763/1994) 49 §:n mukaisen pätevyyden omaava ja ammattitaitonsa sertifikaatilla todistanut rakennusterveysasiantuntija ja tilatut tutkimukset on suoritettu asumisterveysasetusta (545/2015) noudattaen ja asetuksen tai sen soveltamisohjeen mukaisilla, virallisesti hyväksytyillä menetelmillä. Kaikki tutkimuksiin perustuneet ehdotukset korjaustoimenpiteistä on tehty vuosina 2018-2019. Tilapalvelukeskus toteaa, ettei tutkimusten aikana tai niiden jälkeen terveydensuojeluviranomainen ei ole ryhtynyt terveydensuojelulain 27 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin.

Turun Terveystalo (työterveyshuolto) on selvityksessään todennut, että viimeisen vuoden aikana työntekijöiltä on tullut sisäilmailmoituksia kolme ja työterveyslääkärin vastaanotolla on käynyt sisäilmasta oireita kokevia neljä henkilöä. Kyseiset määrät eivät ole poikkeavia verrattuina muihin toimitiloihin. Lukuvuoden alussa ei ole tehty yhtään sisäilmailmoitusta keväällä tehtyjen lisäksi.

Kouluterveydenhuollon selvityksen mukaan lukuvuoden 2018-2019 aikana oireilmoituksia tuli kouluterveydenhuoltoon 39 ja syyslukukaudella 2019 13.9 mennessä 26 ilmoitusta. Näissä ilmoituksissa vanhemmat tai lapsi itse olivat liittäneet oireilun koulun sisäilmaan. Oireilmoitusten määrästä ei voida vetää suoraa johtopäätöstä, että kaiken oireilun takana on koulun sisäilma. Ensiarvoisen tärkeää on tilojen tutkiminen ja niiden kuntoon saattaminen.  Samoin on tärkeää se, että lapset, jotka kärsivät jostain toistuvasta oireesta tai sairaudesta pääsevät tutkimuksiin ja saavat hoidon. Kouluterveydenhuolto on todennut, että toimenpidepyynnön liitteenä olleessa vanhempien keräämässä oirelistassa on koulun terveydenhoitajalta ja koululääkäriltä saadun tiedon mukaan lapsia, joista ei ole ohjeistuksesta huolimatta tehty ilmoitusta kouluterveydenhuoltoon. Näiden lasten tiedot eivät sisälly kouluterveydenhuollon raporttiin.

Kouluterveydenhuollon lausunnossa viitataan myös THL:n sisäilmakyselyyn, johon Puolalan koulun Sepänkadun yksikön oppilaat vastasivat helmikuussa 2019. Sen perusteella todettiin, että oppilaat kokivat yksittäisiä olosuhdehaittoja enemmän verrattuna muihin suomalaisiin alakouluihin. Tavanomaista enemmän esiintyi hengitystieoireita sekä yleisoireista väsymystä ja päänsärkyä. Tutkijat kehottavat kiinnittämään huomiota koulun sisäympäristön laatuun vaikuttaviin tekijöihin ja muistuttavat samalla, että oireiden raportointiin voivat vaikuttaa monet muutkin kuin sisäilmaan liittyvät tekijät kuten elintavat, vuodenaika, virusepidemiat, psykososiaaliset tekijät ja elinympäristö. Kyselyssä käytettiin Paattisten alakoulua turkulaisena vertailukouluna, missä kysely toteutettiin samaan aikaan. Näiden kahden koulun välillä havaittiin eroa. Paattisten koulun oppilaiden osalta koetut oireet olivat tavanomaista tasoa valtakunnalliseen vertailuaineistoon nähden. Olosuhdehaitoista siellä nousi esiin sisätilojen korkea lämpötila.

Ylilääkäriltä 14.10.2019 saadun tiedon mukaan tilanne ei ole kouluterveydenhuollon lausunnon antamisen jälkeen (annettu 13.9) merkittävästi muuttunut ja terveydenhoitajan mukaan lasten osalta on nyt ollut melko rauhallista. Kouluterveydenhoitajalle on syksyn aikana tehty 32 oireilmoitusta (tilanne 14.10). Päänsärky nousee selkeästi yleisimmäksi oireeksi (22 ilmoituksessa).  Lisäksi lapsilla on ilmoitettu erilaisia muita oireita, mutta selvästi vähemmän (pitkittynyttä nuhaa, yskää ja etenkin väsymystä). Samalla lapsella voi olla useampaakin oiretta, jota vanhemmat ovat liittäneet sisäilmaan.  Mainitut oireet ovat epäspesifisiä ja niiden yhteydestä sisäilmaan on ylilääkärin mukaan vaikea tehdä johtopäätöksiä. Siksi lapset pyritään tutkimaan yksilöllisesti kouluterveydenhuollossa. Ongelma terveydenhoitajan mukaan on se, että alkuseurannaksi, ennen lääkärin vastaanottoa, annettuja oirepäiväkirjoja ei täytetä eikä palauteta kouluterveydenhuoltoon.

Ylilääkärin mukaan syksyn ilmoituksissa viiden lapsen kohdalla on astmaoireilu pahentunut (lääkitystä lisätty) tai poissa ollut oireilu alkanut uudelleen. Käypä hoito –suosituksen mukaan näyttöä on, että kosteus- ja homevauriot lisäävät astman puhkeamisen tai oireilun pahenemisen riskiä. Näyttöä on tämän hetken tutkimusten perusteella oikeastaan vain tästä ja hengitystieinfektioiden lisääntymisestä.  Sepänkadulla on koko ajan ollut muutamia oppilaita, joiden astma on pahentunut kouluaikana. Tämä on ylilääkärin mukaan ilmiö, joka on huomioitava ja jota täytyy seurata.

Kohteessa 11.7-26.8.2019 suoritetuttujen korjaustöiden jälkeen nousi epäily siitä, että kohteessa olisi tehty asbestipurkutöitä siten, että asbestia olisi päässyt ilmaan. Tilapalvelukeskus teetti Sisäilman asbestipitoisuuden tutkimusraportin, jota ympäristöterveys on arvioinut 23.9.2019. Tilapalvelukeskus on tilannut tutkimuksen saneerausalan erikoisliikkeeltä, joka on ottanut tiloista 7 kpl sisäilmanäytettä, joista on tutkittu asbestikuitupitoisuudet. Tutkimusraportin mukaan otettujen sisäilmanäytteiden asbestikuitupitoisuudet eivät ylitä asetuksen 545/15 19 §:n mukaista toimenpiderajaa 0,01 kuitua/cm³.

Ympäristöterveydelle toimitettiin kesällä 2019 tehtyjä korjaustöitä koskien raportti, jossa on kuvattu pintojen desinfiointi Formula 429 plus desinfiointiaineella. Raportin mukaan seinien alareunat käsiteltiin laimennetulla desinfiointiaineella (laimennussuhde (1:9 laimennettu veteen), liinaan kostutetulla liuoksella. Ainetta ei sumutettu tai ruiskutettu. Kyseinen Sepänkatu 2:ssa käytetty aine ei ole kielletty. Aineen PHMB ja kvaternaaliset ammoniunyhdisteet ovat pitkäikäisiä ja tuotteiden markkinoinnissa käytetään väitteitä, että vaikutus kestää vuosia. Desinfiointiaine on pitkäaikainen vaikutukseltaan, mutta se muodostaa kalvon eikä haihdu huoneilmaan. Desinfiointiaine on koteloituna maali- ja tasoitekerrosten sekä listojen alla. Näin ollen itse aineesta ei arvioida aiheutuvan tilan käyttäjille terveyshaittaa. Desinfiointiaineen käyttöä ei ole mainittu kohdetta koskevissa selvityksissä tarvittavana toimenpiteenä. Desinfiointiaineita tai muita biosideja ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin ei tiedetä tarpeeksi. 

Kohteesta on laadittu uusi tutkimussuunnitelma (10.10.2019), jonka mukaisesti kohteesta on otettu uusia näytteitä, joiden perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Uusi tutkimussuunnitelma laadittiin, koska osa oppilaista oireilee tiloissa yhä.

Ympäristöterveys on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijalausuntoa rakennuksissa esiintyvästä terveyshaitasta, terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyydestä sekä vielä tarvittavista toimenpiteistä. Lausuntoa on pyydetty 8.11.2019 mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on pyydetty lausumaan lausuntopyynnön liitteenä olevasta koko aineistosta 8.11.2019 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on pyytänyt lisäaikaa lausunnon toimittamiseksi ja lisäaikaa on myönnetty 22.11.2019 saakka. Uusin 10.10.2019 päivätty tutkimussuunnitelma sekä 5.11 ja 7.11 saapuneet osatutkimustulokset on toimitettu lausuntopyynnön täydennyksenä THL:lle 8.11.2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pyytänyt lisäaikaa lausunnon toimittamiseksi 29.11.2019 saakka. Lisäaikaa on myönnetty 27.11.2019 asti, jotta lausunto voidaan huomioida tässä päätösehdotuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle on 20.11.2019 toimitettu 14.11.2019 saapuneita osatutkimustuloksia, rakennusterveysasiantuntijan tekemä kooste sekä lautakunnalle asiassa laadittu päätösehdotus, joka on ollut asianosaisten kuulemisella. Tieto asianosaisten antamista vastineista on toimitettu terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 25.11.2019.

Ympäristöterveys on 5.11.2019 ja 7.11.2019 saanut osan tutkimussuunnitelman (10.10.2019) perusteella tehtyjen tutkimusten tuloksista. Rakennusterveysasiantuntijan lopullista raporttia ja kaikkia tutkimustuloksia ei ole vielä käytettävissä. Tutkimusraportin on arvioitu valmistuvan joulukuun puoleen väliin mennessä. Jo käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella on syytä määrätä kiinteistön omistaja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi.   

Ympäristöterveys on pitänyt 11.11.2019 palaverin kiinteistön omistajan tilaaman rakennusterveysasiantuntijan kanssa asian selvittämiseksi. Palaverissa sovittiin, että rakennusterveysasiantuntija tekee koosteen näkemyksestään ja arvioi tällä hetkellä olevien analyysivastausten merkitystä tilojen terveyshaittaa aiheuttavista olosuhteista.

Ympäristöterveys on vastaanottanut rakennusterveysasiantuntijan tekemän koosteen 15.11.2019. Lisäksi ympäristöterveyteen on toimitettu 14.11.2019 lisää osatutkimustuloksia.

Toimenpidepyynnön tekijä on 13.11.2019 pyytänyt terveysviranomaisen lausuntoa Sepänkatu 2 kiinteistön turvallisuudesta ja terveellisyydestä, jossa on otettu huomioon kaikki kiinteistössä aiemmin tehdyt selvitykset, tutkimukset, tutkimusten tulokset, THL:n sisäilmakyselyn tulokset, tiloissa oireilevat lapset, asbestitilanne sekä viimeisimmät löydökset, jotka puoltavat terveyshaittaa kyseisessä kiinteistössä.

Osatutkimustulokset

Ympäristöterveydelle toimitettiin 5.11.2019 tutkimussuunnitelman mukaisten osanäytteiden tutkimustulokset koskien pölynkoostumus- ja materiaalinäytteitä sekä analyysivastaus koskien PAH-materiaalinäytettä. Tutkimuksia on tehty syyslomalla ja marraskuun 1. viikonloppuna 10.10.2019 päivätyn tutkimussuunnitelman pohjalta. 5.11.2019 saadut tulokset käsittelevät 1. ja 2. kerroksen tutkimuksia ja ovat vasta osa kokonaistutkimusta.

Materiaalinäytteiden tutkimustulokset koskevat kaikkiaan 11 näytettä. Mikrobimääritysmenetelmänä on käytetty qpcr-menetelmää, joka näyttää elävien solujen lisäksi elottomat solut, jolloin esimerkiksi vanha vaurio voi tulla paremmin esille. Qpcr-menetelmä kertoo mikrobien määrän, mutta ei niiden lajistoa. Kohteen tutkimussuunnitelman (10.10.2019) mukaan mikrobimääritysmenetelmänä käytetään kohteessa viljelymenetelmien lisäksi qpcr-menetelmää kohteessa käytetyn desinfiointiaineen vuoksi. Tutkimustulosten mukaan kuudessa näytteessä on selvä mikrobikasvu, kolmessa on epäily mikrobikasvusta ja kahdessa ei ole mikrobikasvua. Selvää mikrobikasvua todettiin välipohjan eristeissä ja muottilaudassa sekä yhdessä näytteessä lattiatasoitteessa ja liimassa. Epäilyä mikrobikasvustosta todettiin lattiatasoitteista ja liimasta otetuissa näytteissä.

Pölynkoostumusnäytteitä on tutkittu 10 kpl, josta kolmessa näytteessä todettiin lasikuitupölyä ja viidessä näytteessä kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä. Syyskuussa on otettu neljä pölynkoostumusnäytettä, joita koskevan tulosraportin mukaan kahdessa tasopinnoilta otetusta (kaikkiaan 4 näytettä) todettiin kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä.

Lisäksi rakennusterveysasiantuntija oli ottanut yhden PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) -näytteen materiaalista, jossa todettiin näytteen kokonais-PAH-pitoisuuden ylittävän materiaalin luokituksen ongelmajätteeksi.

Ympäristöterveydelle toimitettiin 7.11.2019 materiaalinäytteiden suoraviljelynäytetulokset, jotka vastasivat qpcr-menetelmällä tutkittuja materiaalinäytetuloksia. Materiaalinäytteet qpcr- ja viljelymenetelmään on otettu samoista näytteenottokohdista. Kahdessa välipohjanäytteessä ei todettu elinkykyisiä mikrobeja, muutoin molempien menetelmien tulokset vastasivat toisiaan.

Lisäksi ympäristöterveyteen on toimitettu 14.11.2019 lisää osatutkimustuloksia (analyysivastaus teollisten mineraalikuitujen pitoisuus geeliteippinäytteissä, PAH-määritys materiaalinäytteessä ja materiaalinäytteen mikrobianalyysi qPCR-menetelmällä). Tulokset ovat saman suuntaisia kuin aiemmatkin osatutkimustulokset. Laskeumakuitunäytteet (geeliteippinäyte) oli otettu eri tiloista kuin pölynkoostumusnäytteet. Kuituja todettiin myös laskeumanäytteissä.

Rakennusterveysasiantuntijalta saadut tiedot

Ympäristöterveys on pyytänyt kiinteistön omistajan tilaamaa rakennusterveysasiantuntijaa palaveriin koskien tutkimuksen osanäytetulosten kokonaisuutta. Palaveri pidettiin 11.11.2019. Palaverin tarkoitus oli keskustella näytetuloksista ja saada rakennusterveysasiantuntijan arvio kohteen kokonaistilanteesta sekä arvio tulosten merkityksestä terveyshaittaa aiheuttavista olosuhteista.

Rakennusterveysasiantuntijan mukaan lattiapinnoitteet, joista lattiatasoite + liima näytteet on otettu, ovat vinyylilaattoja joiden alle on päässyt todennäköisesti pesuvesiä. Todennäköisesti laatan alta ei ole suoraa ilmayhteyttä, mikäli laatat ovat ehyet eivätkä ole irti alustastaan. Osassa kohteen lattiapinnoitteet on uusittu muovimatoilla, joista on VOC viitteitä. Talonmiehen asunnossa tutkijat ovat todenneet kreosootin hajua samoin opetuskäyttöön otetuissa opettajanhuoneissa (2 kpl) tiloissa, joissa lattiapinnoite on liimattu suoraan puulattian päälle. RTA:n näkemyksen mukaan talonmiehen asunnon tilojen ei tulisi olla käytössä. Kiinteistön omistajalta saadun tiedon mukaan talonmiehen asunto ei ole koulun väistötilakäytössä.

Tutkijoiden mukaan tiloissa on ilmavuotoja ja tiivistykset eivät kaikkialla olleet asianmukaiset. Lisäksi kattorakenteissa on havaittu kosteusvauriojälkiä. Tutkijoiden mukaan osassa tiloista ilmanvaihtolaitteet eivät olleet päällä tai eivät toimineet. Ilmanvaihtolaitteiden toiminta tulee varmistaa. Ilmanvaihdon kannalta on merkityksellistä, että koneet ovat päällä ja toimivat suunnitellusti ja niiden ympärillä olisi tarvittava vapaa tila 1,5 m. Tiloihin, joissa on puutteellinen ilmanvaihto, tulisi lisätä tuloilmakoneet.

Tutkijat ovat todenneet, että tilat ovat likaiset. He ehdottavat pintojen huolellista puhdistusta, jonka jälkeen mahdollisesti ilmanpuhdistimien avulla sisäilmaa voidaan puhdistaa. Tiivistystoimenpiteet eivät heidän mukaansa ole riittäviä, ellei tilojen hygieniatasoa saada parannettua.

Palaverissa todettiin, että pohjapiirustuksiin opettajanhuoneiksi merkityt tilat (2 kpl) ovat nyt opetuskäytössä. Opetus tiloissa tulee lopettaa.

Palaverissa todettiin, että altistumisen ja terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden arviointi tulee lisätä osaksi kirjallista raporttia ja puutyöluokan (kovan käsityön luokka) tutkimukset tulee lisätä tutkimukseen.

Sovittiin, että rakennusterveysasiantuntija, Insinööritoimisto Kiinteistöasiantuntijat Oy tekee koosteen näkemyksestään ja arvioi tällä hetkellä olevien analyysivastausten merkitystä tilojen terveyshaittaa aiheuttavista olosuhteista. Kooste saapui 15.11.2019. Koosteen mukaan rakennuksessa todettiin esiintyvän useita merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Käyttäjien altistuminen yksittäisille altisteille vaihtelee mahdollisesta erittäin todennäköiseen sekä altistumisen kokonaisvaltaisuusaltisteiden yhteisvaikutukselle vaihtelee tiloittain.

Rakennusterveysasiantuntija suosittelee koosteessa jatkotoimenpiteenä hankesuunnitelman laatimista peruskorjausta varten. Peruskorjauksessa suositellaan toteuttamaan muun muassa koko rakennuksen kattava koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Rakennusterveysasiantuntija suosittelee koosteessa sisäilman laadun parantamiseksi muun muassa: ilmanvaihdon puutteiden korjausta, rakenteiden liittymien ja läpivientien tiivistyskorjausten korjauksia, öljyperäisen hajun kulkeutumisen estäminen tarvittaessa alipaineistuksin, ylä- ja tasopölyjen siivous sekä sisäilman puhdistus ilmassa olevista partikkeleista sekä ylläpitosiivouksen tehostaminen. Rakennusterveysasiantuntija arvioi, että toimenpiteistä tulee laatia kattavat rakenneosakohtaiset korjaussuunnitelmat sekä tehdyt sisäilmakorjaukset tulee dokumentoida kattavasti tilakohtaisesti. Toimenpiteiden jälkeen tulee rakennusterveysasiantuntijan mukaan tehdä ilmanvaihtokoneiden toiminnan sekä ylläpitosiivouksen seuranta säännöllisenä toimenpiteenä.

Sovellettavat säännökset

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27.1 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain 27.3 §:n mukaan, jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.

Terveydensuojelulain 27.4 §:n mukaan, 27 §:n mukaisten määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

Terveydensuojelulain 51.1 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Terveydensuojelualin 49.1 §:n mukaan asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Asumisterveysasetuksessa säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonnasta, fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevista vaatimuksista ja niiden toimenpiderajoista. Asumisterveysasetuksen 21 §:ssä säädetään ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista.

Hallintolainkäyttölain 31.2 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Hallintolainkäyttölain 32.1 §:n mukaan, kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.

Päätöksen perustelut

Kohteessa on teetetty selvitykset asetuksen (545/15) 21 §:n mukaisen pätevyyden omaavalla rakennusterveysasiantuntijalla, jonka suositusten mukaisesti kohteeseen on tehty korjaustoimenpiteitä. Kaupungin sisäilma-asiantuntija ja sisäilmapäällikkö ovat seuranneet tilannetta. Terveystarkastaja on käynyt kohteessa tarkastuksilla.

Sepänkatu 2:n tilannetta on seurattu sisäilmatyöryhmässä. Terveydensuojeluviranomainen toimii sisäilmatyöryhmässä asiantuntijana ja viranomaisena, jolla on terveydensuojeluviranomaisen mukaiset viranomaisoikeudet ja -velvollisuudet. Terveydensuojeluviranomainen seuraa sisäilmaongelman hoitamisen etenemistä sisäilmatyöryhmässä ja tunnistaa, milloin sen tulee käyttää toimivaltaansa. Terveydensuojeluviranomaista voidaan lähestyä myös suoraan valvontapyynnöllä ja pyytää terveydensuojeluviranomaista ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällöin terveydensuojeluviranomainen harkitsee kulloinkin tarpeelliset toimenpiteet.

Ympäristöterveys katsoo, että tällä hetkellä käytettävissä olevilla tiedoilla tutkimuksissa ei ole noussut esille sellaista terveyshaittaa, joka on ilmeinen ja jonka on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa ja jonka korjaamiseksi ei olisi muuta mahdollisuutta kuin väistötilakäytössä olevien tilojen asettaminen terveydensuojelulain 27.3 §:n nojalla käyttökieltoon. Kiinteistön omistajan tulee ryhtyä kuitenkin välittömiin toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden poistamiseksi.

Materiaalinäytteiden tulosten perusteella on jo todettavissa, että rakenteessa on vaurioitunutta materiaalia, joka mahdollisten ilmavuotojen kautta sisäilmaan kulkeutuessaan voi aiheuttaa sellaiset olosuhteet, joissa altistuminen mikrobiperäisille epäpuhtauksille on mahdollista. Ilmavuotojen esiintymisestä ei ole vielä käytettävissä kuntotutkimuksessa kerättyjä tietoja. Epäpuhtauksien kulkeutumiseen sisäilmaan, vaikuttaa mm. tilojen painesuhteet ja ilmanvaihto. Kiinteistön omistajalta saatujen tietojen mukaan tilakohtaisten ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on määritetty siten, että tilojen paine-erot ilmanvaihdon vaikutuksesta ovat ±0 Pa. Kiinteistön omistajan tilaama rakennusterveysasiantuntija on kuitenkin todennut 11.11.2019 pidetyssä palaverissa, että ilmanvaihtokoneiden toiminnassa on puutteita. Ilmanvaihdon vaatimuksista säädetään asumisterveysasetuksen 8-10 §:ssä.

Suoraviljelynäytteiden perusteella on todettavissa, että lattialaattojen alla on mikrobivaurio. Asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Kiinteistön omistajan tilaaman rakennusterveysasiantuntijan mukaan todennäköisesti laatan alta ei ole suoraa ilmayhteyttä, mikäli laatat ovat ehyet eivätkä ole irti alustastaan. Kaikissa tiloissa, joissa on vastaavia lattialaattoja kuin näytteidenottokohdissa saattaa olla vastaava vaurio. Kiinteistön omistajan tulee estää mikrobien kulkeutuminen koulun väistötilakäytössä olevien tilojen sisäilmaan.

Rakennuksen koulun väistötilakäytössä olevien tilojen ilmavuodot tulee selvittää välittömästi ja selvitys sekä suunnitelma ilmavuotojen poistamiseksi toimittaa välittömästi ympäristöterveydelle. Kiinteistön omistajalta edellytetään myös suunnitelmaa ilmavuotojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistua edellyttävätkö toimenpiteet rakennuslupaa. Kaikki rakennuksen ilmavuodot, joiden kautta mikrobeja voi kulkeutua koulun väistötilakäytössä olevien tilojen sisäilmaan tulee poistaa 1.1.2020 mennessä. Ympäristöterveyteen tulee toimittaa 1.2.2020 mennessä rakennusterveysasiantuntijan laatima selvitys, jolla todennetaan ilmavuotojen poistaminen. Rakennusterveysasiantuntija on todennut välipohjien ja seinien liittymissä rakoja, joiden kautta todettiin merkkiainekokeella ilmavuotoja sisätiloihin. Mikäli kiinteistön omistaja päätyy poistamaan ilmavuodot tiivistämällä, tulee tiivistystöiden onnistuminen varmistaa, koska kyseessä on vanha rakennus, jonka rakenteet lähtökohtaisesti ovat epätiiviitä. Ympäristöterveyteen tulee toimittaa 1.2.2020 mennessä pätevän rakennusterveysasiantuntijan laatima selvitys, jolla todennetaan ilmavuotojen poistaminen. Kiinteistön omistajan valitsemasta korjaustavasta riippuen ilmavuotojen poistaminen saattaa edellyttää rakennuslupaa ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Kuidut ilmassa aiheuttavat terveyshaittaa. Tämä haitta on kuitenkin sellaista, että haitta poistuu, kun tiloista poistutaan. Mm. ilmanvaihto ja ihmisten toiminta tiloissa voivat nostaa pinnoille laskeutuneen pölyn ja kuidut tilapäisesti hengitysilmaan ja ylähengitysteihin. Tästä syystä tiloissa tulee tehdä kuitusiivous ja ryhtyä välittömästi siivoamaan tilaa tehostetusti. Tilat on kiinteistön omistajalta saadun tiedon mukaan siivottu tehostetusti tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen. Näin ollen on syytä epäillä, että tiloissa on erillinen kuitulähde, josta kuituja siirtyy sisäilmaan. Kiinteistönomistajan tulee selvittää ja poistaa kuitulähde.

Kuituja koskevat näytteet on otettu pölynkoostumusnäytteinä eikä asumisterveysasetuksen mukaisina laskeumanäytteinä. Tutkimussuunnitelma 10.10.2019 sisältää laskeumanäytteiden oton. 14.11 saapuneet laskeuma kuitunäytteet oli otettu eri tiloista kuin pölynkoostumusnäytteet. Kuituja kuitenkin oli laskeumanäytteissäkin.

Ympäristöterveys katsoo, että terveyshaitan poistamiseksi on syytä määrätä, että ylläpitosiivousta tulee tehostaa niin kauan kuin väistötilaa käytetään. Kiinteistönomistajan tulee myös välittömästi selvittää kuitulähde ja poistaa se. Tiloihin tulee tehdä kuitusiivous, kun laskeumanäytteet on otettu ja kuitulähde on selvitetty ja poistettu. Terveyshaittaa aiheuttavien kuitujen poistaminen sisäilmasta tulee todentaa rakennusterveysasiantuntijan tekemällä selvityksellä, joka tulee toimittaa ympäristöterveyteen 1.2.2020 mennessä. Selvitys pyydetään toimittamaan vasta helmikuun alkuun mennessä, koska sitä ei voida luotettavasti tehdä heti kuitusiivouksen jälkeen.

PAH-yhdisteitä on löytynyt rakennuksissa käytetyissä pikieristeissä rakennuspahveissa. PAH-yhdisteitä sisältävän materiaalin käsittely purku-, saneeraus- ja rakennustyössä edellyttää suojaustoimenpiteitä. Jos epäillään materiaalin sisältävän PAH-yhdisteitä, on tarpeen tehdä materiaalista PAH-analyysi, jotta suojaustoimien tarve ja suojauksen aste voitaisiin määrittää. Tietoa PAH-yhdisteistä tarvitaan myös jätteenkäsittelyssä. KKO on ratkaisussaan 2019:41 Valviran asiantuntijalausuntoon perustuen arvioinut, ettei vanhan rakennuksen rakenteissa rakentamisaikana tavanomaisesti käytetystä kivihiilipiestä ei usean vuosikymmenen jälkeen yleensä haihdu huoneilmaan PAH-yhdisteitä ainakaan terveydelle haitallisessa määrin, jos haitta-ainetta sisältäviin rakennekerroksiin ei ole koskettu. Rakennusmateriaalinäytteen sisältämän haitta-ainepitoisuuden tutkimus ei kerro suoraan rakenteissa olevan aineen haitallisuudesta terveydelle. Huoneilman sisältämät kaasumaiset yhdisteet ja hiukkasiin sitoutuneet PAH-yhdisteet ovat ihmisen terveyden kannalta merkityksellisiä ja niitä tutkitaan ilmanäytteiden avulla. Indikaattorina voi toimia myös haju. Materiaalinäytteiden pitoisuuksista ei voi vetää johtopäätöksiä PAH-yhdisteiden pitoisuuksista huoneilmassa.

Kiinteistön omistajan tilaama rakennusterveysasiantuntija on todennut talonmiehen asunnossa kreosootin hajua samoin opetuskäyttöön otetuissa opettajanhuoneissa (2 kpl) tiloissa, joissa lattiapinnoite on liimattu suoraan puulattian päälle. Kiinteistön omistajalta saadun tiedon mukaan talonmiehen asunto ei ole koulun väistötilakäytössä. Asumisterveysasetuksen soveltamisoppaassa kreosootista todetaan seuraavaa: Naftaleenia voidaan pitää kreosootin indikaattoriyhdisteenä, koska se on merkittävin ilmaan haihtuva yhdiste. Naftaleenin toimenpiderajaksi on säädetty 10 mikrogrammaa kuutiossa. Tämän lisäksi asumisterveysasetuksen 15 §:ssä on säädetty siitä, ettei huoneilmassa saa esiintyä naftaleeniin viittaavaa hajua, eli asunnossa tai muussa oleskelutilassa ei saa esiintyä kreosootin hajua, joka on hyvin tunnistettavissa oleva kyllästetyn ratapölkyn haju. Kiinteistön omistajan tulee poistaa naftaleenin hajusta aiheutuva terveyshaitta. Tiloja, jotka ei ole tarkoitettu opetuskäyttöön, ei tule siihen käyttää.

Kiinteistön omistajan tulee ilmoittaa ympäristöterveyden terveystarkastajalle välittömästi, mikäli kohteen jatkotutkimuksissa ilmenee ilmeiseen terveyshaittaan viittaavia tekijöitä, joiden on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa tilan käyttäjille. Mikäli tätä määräystä ei noudateta tai mikäli tutkimuksissa ilmenee lisäselvitystä, jonka perusteella asiaa tulee arvioida toisin, tilat voidaan asettaa erillisellä päätöksellä käyttökieltoon.

Lautakunnalle ehdotetaan, että päätös määrätään pantavaksi täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on terveyshaitan selvittämistä ja poistamista koskeva määräys tiloissa, joissa oleskelee suuri määrä lapsia päivittäin.

Kiinteistönomistajan tulee selvittää ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, edellyttävätkö työt rakennuslupaa.

Asianosaisten kuuleminen

Toimenpidepyynnön tekijälle, tilapalvelukeskukselle kiinteistön omistajana ja sivistystoimialalle tilojen käyttäjänä on varattu mahdollisuus antaa kirjallinen vastineensa tästä päätösehdotuksesta.

Sivistystoimialan vastineessa todetaan muun muassa, että kiinteistön omistajan toivotaan tekevän esitetyt toimenpiteet onnistuneesti määräajassa ja että mikäli tilat joudutaan asettamaan käyttökieltoon ainoaksi vaihtoehdoksi jää opetusryhmien hajasijoittaminen ympäri kaupunkia.

Tilapalvelukeskuksen vastineessa todetaan muun muassa, että ehdotuksen mukaiset toimenpiteet on mahdollista tehdä annetussa aikataulussa. Lisäksi todetaan, että kuitujen poistamisen todentaminen sisäilmasta tullaan tekemään asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeen mukaisella menetelmällä ja selvitys toimitetaan määräajassa. Vastineessa on huomautettu, että normaalisti kontrollinäytteet otetaan noin 2 kuukauden kuluttua kuitusiivouksesta.

Ympäristöterveys toteaa, että selvitystä 11/2019 todetuista kuitulöydösten lähteestä ei ole toimitettu ympäristöterveyteen. Kalkkipitoinen rakennuspöly ja lasikuitupölyn poistaminen sisäilmasta ja pinnoilta olisi pitänyt toteuttaa korjaus- ja kunnostustoimenpiteiden jälkeen ennen 14.8.2019. Tilapalvelukeskus on ilmoittanut 4.7.2019 jatkotoimenpiteistä, joita tullaan tekemään 29.5.2019, 7.6.2019 ja 18.6.2019 otettujen materiaalinäytteiden mikrobimääritysvastausten perusteella. Toimenpiteinä mainitaan mm. kunnostettavien alueiden osastointi ja alipaineistus korjausten ajaksi sekä kunnostettavien tilojen ja niiden ympäristöjen huolellinen puhdistus kunnostustöiden jälkeen. Nämä toimenpiteet eivät ole onnistuneet, koska 09/2019 ja 10/2019 pölykoostenäytteissä todettiin runsaasti rakennusmateriaalipölyä ja lasikuitupölyä.

Tästä johtuen päätösehdotusta on muutettu siten, että kuitu näytteenottoa ja tuloksia edellytetään helmikuun alkuun mennessä ja lisäksi soveltamisohjeen mukaisesti 1.4.2020 mennessä.  Lisäksi kiinteistönomistajalta edellytetään myös suunnitelmaa ilmavuotojen poistamiseksi ja sen toimittamista välittömästi ympäristöterveydelle, jotta voidaan varmistua edellyttävätkö toimenpiteet rakennuslupaa.

Toimenpidepyynnön tekijän vastineen mukaan tiloissa tehdyt aiemmat tutkimukset on tehty harhauttavasti eikä stachybotrys -itiöiden alkuperää ole selvitetty. Lisäksi vastineessa on muun muassa todettu, että kreosootin haju aiheuttaa terveyshaittaa ja tilat pitäisi sulkea. Vastineessa on myös viitattu ympäristöterveyden lausuntoon, jonka mukaan tilojen käytön keskeyttämistä koulutarkoitukseen ja siirtymistä väistötiloihin tullaan harkitsemaan, mikäli uusintanäytteissä todetaan vielä kosteusvaurioihin viittaavaa kasvustoa. Toimenpidepyynnön tekijän vastineen mukaan määräysten mukaan toimenpiteet eivät ole riittäviä ja puutteiden korjaaminen edellyttää kiinteistön täydellistä peruskorjausta.

Ympäristöterveys toteaa, että tiloissa on todettu olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tästä johtuen rakennus- ja lupalautakunnalle ehdotetaan, että kiinteistönomistajalle annetaan määräyksiä terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi ja rajoittamiseksi. Päätösehdotuksessa määrätään muun muassa kreosootin hajusta aiheutuva terveyshaitta poistettavaksi. Vaurioituneet kohdat, joissa stachybotrys -itiöitä havaittiin, on korjattu kesän 2019 aikana. Päätösehdotuksessa määrätään muun muassa selvittämään ja poistamaan ilmavuodot sekä todentamaan ilmavuotojen poistamisen onnistuminen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen lausunto

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen lausunto on saapunut 27.11.2019. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on toimittanut taulukon, joissa kommentoidaan lausuntopyynnön liitteenä olleita asiakirjoja.

Lausunnossa todetaan, että materiaalia toimitettiin lisää useamman kerran ennen määräaikaa. Materiaalia on toimitettu sitä mukaa, kun sitä saapui lisää ympäristöterveyteen. Lausunnon mukaan lähtökohtaisesti THL ei voi ottaa kantaa yksittäisen rakennuksen terveydellisen haitan arviointiin ja siihen liittyviin toimenpiteisiin, mutta esittää yleisiä havaintoja ja huomioita lausuntopyyntöön liittyen.

Lausunnossa todetaan muun muassa, että tehtyjen tutkimusten ja niitä seuraavien toimenpiteiden osalta ei ole havaittavissa selkeää suunnitelmallisuutta ja dokumentointi on puutteellista. Saatavilla ei ole yhteenvetoa tehdyistä tutkimuksista, johtopäätöksistä ja toimenpiteistä. Dokumenteista ei ilmene, onko sisäilmatyöryhmä tehnyt tutkimusten kuluessa moniammatillista arviota Sepänkadun rakennuksen terveydellisestä haitasta.

Lausunnon mukaan altistumisolosuhteidenarviointien tulokset ovat muuttuneet tutkimusten edetessä osittain varmasti siitä syystä, että selvitykset ovat syventyneet. Lausunnossa todetaan, että viimeisimmän alustavan arvioinnin mukaan rakennuksessa on useita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja käyttäjien altistuminen vaihtelee mahdollisesta erittäin todennäköiseen ja altistumisen kokonaisvaltaisuus altisteiden yhteisvaikutuksille vaihtelee eri tilojen välillä. Loppuraporttia ei ole vielä käytettävissä. Terveydellisen merkityksen arviointi voidaan tehdä vasta, kun altistumisolosuhteiden arviointi on tehty hyvin ja noudattaen TTL:n ohjeistusta.

Oheismateriaali 1Toimenpidepyyntö

Oheismateriaali 2Kouluterveydenhuollon selvitys

Oheismateriaali 3Työterveystalon selvitys

Oheismateriaali 4Tilapalvelukeskuksen selvitys

Oheismateriaali 5Sivistystoimialan vastine

Oheismateriaali 6Tilapalvelukeskuksen vastine

Oheismateriaali 7Toimenpidepyynnöntekijän vastine liitteineen

Oheismateriaali 8Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen lausunto ja taulukko

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta velvoittaa Turun kaupungin tilapalvelukeskuksen kiinteistön 853-3-12-4 omistajana ryhtymään välittömästi ja alla olevin tarkemmin aikarajoin seuraaviin toimenpiteisiin:

• Koulun väistötilakäytössä olevissa tiloissa tulee välittömästi aloittaa tehostettu ylläpitosiivous, jota tulee jatkaa niin kauan kuin tilat ovat väistötilakäytössä.
• Kuitulähde tulee selvittää välittömästi ja poistaa 1.1.2020 mennessä.
• Kaikkiin koulun väistötilakäytössä oleviin tiloihin tulee tehdä kuitusiivous, kun kuitulähde on selvitetty ja poistettu.
• Terveyshaittaa aiheuttavien kuitujen poistaminen sisäilmasta tulee todentaa pätevän rakennusterveysasiantuntijan (asumisterveysasetuksen 21 §:n mukainen pätevyys) tekemällä selvityksellä, joka tulee toimittaa ympäristöterveyteen 1.2.2020 mennessä. Lisäksi kuitujen poistamista koskien tulee tehdä seurantatutkimus 1.4.2020 mennessä.
• Rakennuksen koulun väistötilakäytössä olevien tilojen ilmavuodot tulee selvittää välittömästi ja pätevän rakennusterveysasiantuntijan tekemä (asumisterveysasetuksen 21 §:n mukainen pätevyys) ilmavuotoselvitys ja suunnitelma niiden poistamiseksi toimittaa välittömästi ympäristöterveydelle.
• Kaikki rakennuksen ilmavuodot, joiden kautta mikrobeja voi kulkeutua koulun väistötilakäytössä olevien tilojen sisäilmaan tulee poistaa 1.1.2020 mennessä. Ympäristöterveyteen tulee toimittaa 1.2.2020 mennessä pätevän rakennusterveysasiantuntijan (asumisterveysasetuksen 21 §:n mukainen pätevyys) laatima selvitys, jolla todennetaan ilmavuotojen poistaminen.
• Irronneet tai vaurioituneet lattiapinnoitteet tulee kiinnittää tai korjata 1.1.2020 mennessä.
• Väistötilakäytössä olevien tilojen ilmanvaihtokoneiden toimivuus tulee tarkistaa välittömästi.
• Väistötilakäytössä oleviin tiloihin on asennettava ilmanpuhdistimet 1.1.2020 mennessä.
• Kreosootin ja öljyn hajusta aiheutuva terveyshaitta tulee poistaa välittömästi. Ympäristöterveyteen tulee toimittaa 1.2.2020 mennessä pätevän rakennusterveysasiantuntijan (asumisterveysasetuksen 21 §:n mukainen pätevyys) laatima selvitys, jolla todennetaan kreosootin ja öljyn hajusta aiheutuvan terveyshaitan poistuminen.
• Kaikki sisäilman laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet tulee dokumentoida kattavasti tilakohtaisesti ja dokumentit on toimitettava ympäristöterveyteen 1.2.2020 mennessä.

Lisäksi rakennus- ja lupalautakunta päättää, että tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Mikäli tätä määräystä ei noudateta tai mikäli tutkimuksissa ilmenee lisäselvitystä, jonka perusteella asiaa tulee arvioida toisin, tilat voidaan asettaa erillisellä päätöksellä käyttökieltoon.

PäätösAsia pantiin pöydälle Valkosen Luojolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 28.11.2019 § 342.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jäsen Raekallion tekemä seuraava ehdotus raukesi kannattamattomana:

 ”Turun rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että ilmi tulleet tiedot osoitteessa Sepänkatu 2 toimivien väistötilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta antavat aihetta asettaa tilat käyttökieltoon vuoden 2020 alusta lähtien siihen saakka, kunnes kohteessa toteutettavat toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi on saatu valmiiksi.

Rakennus- ja lupalautakunta viittaa tehtäväänsä Turun rakennusvalvonta- ja rakennusten terveellisyydestä vastaavana viranomaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain pykälään 117 c, jossa todetaan, ettei rakennuksesta saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo myös, että sen tulee saada kaikki terveyshaitan poistamiseen liittyvät tiedot ja tulokset käsiteltäväkseen ennen päätöstä väistötilojen käyttöönotosta uudelleen ja että lautakunta on asiassa lopullisen päätöksen tekevä taho.”

Esittelijänä asiassa toimi kaupungineläinlääkäri Sirpa Kemilä.