Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 23.10.2019:

Kuvaus asiasta

Lupa-arkkitehti on 11.5.2018 § 521 myöntänyt rakennusluvan omakotitalon ja maalämpökaivon rakentamiseksi Moikoisissa sijaitsevalle tontille 853-51-13-15. Rakennusluvan lisäselvityksissä on todettu, että ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa haetaan erillinen rakennuslupa Lumimarjankuja-tieyhteyden rakentamiselle asemakaavan mukaisesti. Rakennusluvan lupaehtojen mukaan ennen rakennuksen käyttöönottoa on perustettava rasitesopimuksen 16.5.2018 mukaiset rasitteet. Lisäksi lupaehdoissa on edellytetty, että rakennustöiden aloittamisen jälkeen on välittömästi haettava erillistä rakennuslupaa asemakaavan mukaisen ajotien rakentamiselle tontille 51-13-15. Ajotien on lupaehtojen mukaan oltava rakennettuna ja ko. lupa on loppukatselmoitava ennen rakennettavan asuinrakennuksen käyttöönottoa. Osoitteessa Lumimarjankuja 12 ja 15 sijaitsevien pientalotonttien maanvuokramiehet ovat hakeneet korkeimmalta hallinto-oikeudelta rakennuslupapäätöksen purkamista, koska heitä ei ole kuultu rakennuslupahakemuksesta.

Rakennus- ja lupalautakunta on 6.8.2019 § 237 myöntänyt ajoyhteyden toteuttamiseksi maisematyöluvan asemakaavan mukaisesti. Kyseisestä maisematyölupahakemuksesta on kuultu osoitteessa Lumimarjankuja 12 ja 15 sijaitsevien pientalotonttien maanvuokramiehiä ja he ovat huomauttaneet hakemuksesta. He ovat valittaneet Turun hallinto-oikeuteen maisematyölupapäätöksestä ja samalla vaatineet, että heidät vahvistetaan asianosaisiksi sekä rakennusluvan että maisematyöluvan osalta ja että rakennuslupapäätös kumotaan siltä osin kuin ehtona on tien rakentaminen. He ovat vaatineet maisematyölupapäätöksen kumoamista, täytäntöönpanokieltoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. He ovat myös vaatineet, että hallinto-oikeus velvoittaa Turun kaupungin suorittamaan asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin.

Hallinto-oikeus on pyytänyt rakennus- ja lupalautakunnan lausuntoa valitusta koskien 1.11.2019 mennessä.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Maankäyttö- ja rakennuslain 133.1 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65.1 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on antaessaan rakennuslupahakemuksesta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon naapureille varattava heille vähintään 7 päivää huomautuksen tekemiseen. Ilmoitus hakemuksesta saadaan toimittaa postitse kirjeellä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65.3 §:n mukaan hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen. Siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta, ei 1 momentissa säädetty kuuleminen ole tarpeen. Valituksentekijöitä on kuultu kaupungin toimesta maisematyölupahakemuksesta ja he ovat jättäneet asiassa huomautukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan rakennuslupa tarvitaan rakennuksen rakentamiseen ja sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen tai rakennuksen käyttötarkoituksen olennaiseen muutokseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 128.1 §:n 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella. MRL:n 128.2 §:n mukaan lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.

Tien rakentaminen puiston läpi ei ole verrattavissa siten rakennuksen rakentamiseen, että se tulisi ratkaista rakennusluvalla. Tien rakentaminen edellyttää kuitenkin maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä ja näin ollen asia on ratkaistu maisematyöluvalla.

MRL:n 140.1 §:n mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Maisematyöluvan myöntäminen on oikeusharkintaa ja lupa on myönnettävä edellytysten täyttyessä. Lupaa ei voi hylätä sillä perusteella, että asianosaiset katsovat asemakaavasta poikkeavan ratkaisun olevan parempi kuin kaavassa osoitetun. Se, että rakennuspaikalle on aiemmin käytännössä kuljettu yleisen alueen 853-51-9903-0 läpi asemakaavan vastaisesti toista kautta kuin mitä asemakaavassa on osoitettu, ei tarkoita, että asemakaavan mukainen lupahakemus voitaisiin hylätä.  Kulkuyhteyden osoittaminen asemakaavan mukaisesti jo toteutetun Lumimarjankujan jatkoksi ei haittaa Killivuorenpuiston virkistyskäyttöä vaan selkeyttää tilannetta, kun ajoyhteys vastaa asemakaavassa osoitettua tilannetta.

Kulkuyhteyden järjestäminen tontille 853-51-13-15 on harkittu asemakaavoituksen yhteydessä osoittamalla se ajoyhteydellä yleisen alueen 853-51-9903-0 läpi. Valituksentekijöillä on ollut asemakaavoituksen yhteydessä mahdollisuus vaikuttaa tuolloin voimassa olleen rakennuslain mukaisesti. Valituksentekijät ovat tehneet asemakaavaa koskien valituksen ympäristöministeriölle, kuten valituskirjelmän liitteestä 10 käy ilmi. Kyseisessä liitteessä 10 on todettu, että kulkuyhteys johtaa vain yhdelle omakotitontille eikä näin ollen aiheuta kohtuutonta haittaa ottaen huomioon Lumimarjankujalla jo olevien omakotitalojen liikenne. Ajoyhteyden muodossa on huomioitu ympäristön korkeussuhteet ja yhteyden vähäinen liikenne on mahdollista sovittaa maisemaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 60.1 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 60.2 §:n mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta.

Alueella voimassa oleva asemakaava 9/1994 ei ole merkittävältä osalta edelleen toteuttamatta. Tämä käy ilmi lausunnon liitteenä toimitettavasta karttaotteesta, johon on merkitty asemakaavan 9/1994 rajaus ja asemakaavakartta sekä olemassa olevien rakennusten rakennusviivat ja kiinteistöt. Se, että asemakaavassa osoitettu ajoyhteys toteutetaan vasta nyt ei tee asemakaavasta vanhentunutta maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asemakaavan mukaiselle ajoyhteydellä on perustettu kulkuyhteysrasite. Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista. Rasitteen perustamista koskien on tehty erillinen päätös, joka on lainvoimainen. Kiinteistönmuodostamislain 154.1 §:n 11 kohdan mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella. Laki ei siis edellytä rasitteen perustamista yksityistielain mukaisessa toimituksessa. Rasitetoimitus on pidetty 6.9.2018.Toimivaltainen valitusviranomainen rasitetoimituksen osalta on maaoikeutena toimiva Varsinais-Suomen käräjäoikeus.

Valitus hallinto-oikeuteen on tehty maisematyölupaa koskien, mutta sen yhteydessä on esitetty vaatimuksia myös lainvoimaista rakennuslupaa koskien. Rakennuslupa 11.5.2018 § 521 on tullut lainvoimaiseksi 31.5.2018. Muutoksenhakijat ovat tehneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle rakennuslupaa koskien purkuhakemuksen. Hallintolain 63.3 §:n mukaan purkua ei saa hakea, jos päätöksestä voidaan samalla perusteella tehdä perustevalitus tai kantelu. Rakennuslupapäätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tuleen asianosaisten tietoon. Hallintolainkäyttölain mukainen kuuden kuukauden määräaika kantelun tekemiseksi on näin ollen jo kulunut. Rakennus- ja lupalautakunta toteaa, että kantelu rakennusluvan osalta tulee hylätä.

Rakennus- ja lupalautakunta toteaa kuitenkin, että hakija on kuullut maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen edellyttämällä tavalla rakennusluvasta rakennuspaikkana olleen tontin 853-51-13-15 naapureita 853-51-13-13, 853-51-13-16 ja 853-51-13-17. Rakennuslupapäätöksellä ei ole myönnetty lupaa kulkuyhteyden toteuttamiseksi yleisen alueen 853-51-9903-0 läpi, vaan rakennuslupa omakotitalon ja maalämmön toteuttamiseksi tontille 853-51-13-15. Valituksentekijät hallitsevat tontteja 853-51-15-5 ja 853-51-26-8, jotka eivät ole rakennusluvassa rakennuspaikkana olleen tontin 853-51-13-15 naapureita. Heidän tonttinsa eivät sijaitse rakennuspaikkana olevan tontin vieressä eivätkä sitä vastapäätä. Rakennuspaikan ja heidän tonttiensa välissä on noin 100 metriä leveä Killivuorenpuisto.

Hallintolainkäyttölain 74.1 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Hallintolainkäyttölain 74.2 §:n mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Asiassa ei ole tapahtunut virhettä ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee näin ollen hylätä.

Maisematyölupapäätöksen yhteydessä ei ole haettu eikä myönnetty ennalta-aloitusta, joten vaatimus täytäntöönpanonkieltoa koskien on tarpeeton.

Lisävalitukset ovat saapuneet hallinto-oikeuteen vasta 16.9.2019. Määräaika valituksen tekemiseksi hallinto-oikeuteen on päättynyt 13.9.2019. Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että myöhästyneenä saapuneet valitukset pitää ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee perusteettomana hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa hallintojohtaja Harri Lehtinen p. 02-262 4289, s-posti: harri.lehtinen@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä liitteineen

Valvontajohtajan Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Samalla päätetään, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.