Va. ympäristöinsinööri Jaana Gustafsson, terveystarkastaja Satu Ylhäinen, ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall ja ympäristönsuojelupäällikkö 30.7.2018:

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on pyytänyt 31.8. mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksesta. Lausuntopyyntö koskee viemäriverkoston ulkopuolella asumisessa, vapaa-ajan asumisessa ja julkisissa toiminnoissa syntyneiden lietteiden kuljetusta. Lausuntopyyntö ei koske yritystoiminnassa syntyneiden lietteiden kuljetuksia. Lausuntopyynnössä viitataan asiasta koottuun aineistoon osoitteessa www.turku.fi/lietteenkuljetus. Oheismateriaalina on tässä aineistossa oleva Sako- ja umpikaivolietteen käsittelyä Lounais-Suomessa koskevan selvityksen tulokset.

Suurin osa Turun kaupungin alueella olevista vakituiseen asumiseen käytetyistä kiinteistöistä kuuluu viemäriverkkoon, vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan vakituisista asunnoista 93 % oli joko viemärin piirissä tai viemäröinnin suunnittelualueella. Keväällä 2018 tehdyn selvityksen mukaan Turussa on viemäriin kuulumattomia kiinteistöjä vajaat 5500, ja lähes 90 % näistä on sako- ja umpikaivollisia. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja sako- ja umpikaivollisia kiinteistöjä on noin 3700.

Turun alueella muodostuvia sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Topinojalla sijaitsevalla Gasum Oy:n vastaanottopaikalle, josta lietteet johdetaan käsiteltäväksi jätevesiviemäriä myöden Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa lietteen vastaanottopaikkojen järjestelystä. Vastaanotettu lietemäärä oli 36 300 m³ vuonna 2016, eli noin 3000 m³/kk. Selvityksen mukaan kaikesta syntyvästä lietteestä käsittelyyn päätyy Lounais-Suomessa vain noin 38 %.

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan on huolestuttavaa, että suurin osa syntyvästä lietteestä ei päädy asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäriin liittymättömiä kiinteistöjä on paljon saarissa tai muuten meren rannalla. On siksi mahdollista, että osa lietteestä päätyy mereen lisäten sen rehevöitymistä. Kemiönsaarella, jossa on siirrytty kunnan kilpailuttamaan järjestelmään, lietteen vuotuinen vastaanottomäärä kasvoi noin kaksinkertaiseksi.

Ympäristönsuojeluun tulevien jätevesiä koskevien ilmoitusten perusteella merkittävä osa haja-asutusalueen jätevesihaitoista aiheutuu siitä, että kiinteistön sako- tai umpikaivoja ei ole tyhjennetty riittävän usein. Saostuskaivojen tyhjentämättä jättäminen aiheuttaa mm. tukoksia jätevesijärjestelmässä ja maaperäkäsittelyn toimimattomuuden. Tästä aiheutuu vesistöjen rehevöitymistä, talousvesikaivojen pilaantumisen vaaraa sekä hajuhaittoja ojissa ja pienvesissä.

Jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus on mahdollista jättää kiinteistönhaltijoiden järjestettäväksi, jos jätelaissa (37§) mainitut ehdot täyttyvät:

1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;
2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Turun kaupungin ympäristönsuojelu katsoo, että siirtymisellä kunnan kilpailuttamaan lietteenkuljetukseen olisi monia positiivisia vaikutuksia. Suuri osa lietteestä ei nykyisellään ohjaudu asianmukaiseen käsittelyyn ja Kemiönsaaren kokemusten mukaan asianmukaiseen käsittelyyn päätyvän lietteen määrä lisääntyisi. Kunnan kilpailuttama järjestelmä mahdollistaisi myös nykyistä tilannetta tehokkaamman valvonnan. Nykyisin osa kuljetusyrittäjistä ei ilmoita jätehuoltoviranomaiselle asiakastietoja, joten kuljetusrekisterin tiedot eivät ole ajan tasalla ja luotettavia.

Koska sako- ja umpikaivolietettä syntyy verrattain harvoilla kiinteistöillä eri puolilla kaupunkia, työllistää kuljetus yrittäjiä usein vain sivutoimisesti. Siksi kiinteistöittäinen kilpailutus ei välttämättä mahdollista palvelun kehittämistä, esim. raportissa ”Sako-ja umpikaivolietteen käsittely Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella” esitetyn kuivaavan kaluston hankintaa. Tällaista kalustoa on käytössä muissa pohjoismaissa ja niiden avulla voidaan vähentää olennaisesti lietteen mukana kuljetetun veden määrää ja siten myös ympäristön kuormitusta. Matalamman kuiva-ainepitoisuuden omaavalle lietteelle olisi mahdollista kehittää myös muita käsittelymahdollisuuksia kuin jätevedenpuhdistamolle ohjaaminen.

Ympäristönsuojelu katsoo edellä mainitusta syistä, että alueella tulisi siirtyä lietteenkuljetuksessa kunnan kilpailuttamaan järjestelmään.

Ympäristöterveyden lausunto

Lietteiden keräystä ja kuljetusta koskien on tehty useita taustaselvityksiä ja syntyvien lietteiden määrästä on erilaisia arvioita. Lietteiden määrää ja kuljetusta koskevat selvitykset siis esittävät keskenään eriäväisiä lukuja, ja vaikka niiden laskentatapoja on raporteissa perusteltu, ovat selvitykset vielä puutteellisia ja jättävät avoimia kysymyksiä. LCA Consultingin tekemän lieteselvityksen (7.2.2018) johtopäätöksissä todetaan, että tällä hetkellä lietteen vastaanottopaikoilla otetaan vastaan vain noin kolmasosa alueella syntyvästä lietemäärästä. Mikäli lietettä ei kuljeteta lainsäädännön mukaisesti vastaanottopaikkoihin tai sako- ja umpikaivoja ei hoideta jätehuoltomääräysten mukaisesti, voi toiminta aiheuttaa terveyshaittaa.

Jätekuljetusjärjestelmästä päätettäessä on selvitettävä, täyttyvätkö jätelain 37 § kuvatut vaatimukset. Mikäli lietteenkuljetus jätetään kiinteistönhaltijoiden järjestettäväksi, tulee varmistaa, että tyhjennykset ja kuljetukset tehdään lainsäädäntöjen edellyttämällä tavalla. Vaikka lietettä tulee saada kerättyä mahdollisimman paljon, tulee esille kysymys, miten vastaanottopaikkojen kapasiteetti kestäisi, mikäli otettaisiin vastaan kaksin- tai kolminkertainen lietemäärä. Vastaanottopaikoissa kapasiteetin osoittautuessa riittämättömäksi syntyisi taloudellisen haitan lisäksi haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Lietteen kuljetuksen ja välivarastoinnin tulee täyttää terveydensuojelulainsäädännön vaatimukset. Terveydensuojelulain 22 §:n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.

Oheismateriaali 1Sako- ja umpikaivolietteen käsittely Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella. Selvityksen tulokset, 26.4.2018 / LCA Consulting Oy

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa edellä olevan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden lausunnon Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle.

PäätösAsia pantiin pöydälle Karlssonin Valkosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.