Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Jaana Gustafsson 20.7.2018:

Ilmoituksen tekijät

Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala

Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Linnankatu 65, Turku

Kiinteistöt:

853-9-5-23 ja 853-9-5-21(26)

Kiinteistöjen omistajat:

Turun kaupunki ja Oy Turku Energia  - Åbo Energi Ab

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 11.1.2018.

Ilmoituksen vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 29.6.2018, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirros
• Kaavakartta
• Kiinteistö- ja naapuritiedot
• Ympäristöteknisten tutkimusten raportit, Golder Associates, 31.3.2014, 26.6.2014,4.5.2015
• Kunnostuksen yleissuunnitelma, Golder Associates, 29.5.2018

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueella on voimassa Turun kaupungin ympäristösuojelun tulosalueen 4.3.2013 antama päätös Linnanfältin alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Dnro 1025-2013 (231).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistöllä 853-9-5-23 on ollut sähkön- ja energiantuotantoa yli sata vuotta. Vanhin kiinteistöllä tällä hetkellä olevista rakennuksista on rakennettu vuonna 1908. Kiinteistöllä toimii mm. kaukolämmön lämpökeskus, sähköasema ja käyttökeskus, toimitiloja sekä varasto- ja korjaamotiloja.

Kiinteistön piha-alueella sijaitsee kolme 1960- ja 1970-luvulla käyttöönotettua öljysäiliötä. Piha-alueella on sijainnut mm. kaasuturbiini, joka on purettu noin 20 vuotta sitten sekä tankkauspaikka. Lisäksi piha-alueella on säilytetty pieniä määriä lämpölaitoksen käyttämää kivihiiltä.

Kiinteistöllä 853-9-5-21(25) sijaitsee alun perin 1930-luvulla rakennetut raitiovaunuhallit. Vuonna 1951 hallien viereen on rakennettu toimistorakennus ja korjaamohalli. Raitiovaunuliikenteen loputtua vuonna 1972 hallit ovat toimineet linja-auto- ja varastohalleina.

Energiajakelun turvaamiseksi alueella jatketaan kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa sekä sähkönjakelua.

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Tontilla 5-25 on voimassa Linnanfältin alueen asemakaava (5/2006) joka on tullut voimaan 2013. Tässä asemakaavassa raitiovaunuhallit on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Rakennus on myös suojeltu.

Turku Energian alueella on voimassa oleva asemakaava (107/1961), jossa kiinteistö 853-9-5-23 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (asemakaavamerkintä Y). Kohdealueen käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa osin asumiseen ja alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta (”Turku Energia” kaavatunnus 1/2015 4145-2014).

Kaavaluonnoksen mukaan kiinteistö on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL-1), kiinteistön pohjoisrajalle on kaavaluonnoksessa varattu alue autopaikolle (LPA 1) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET-1). Osa rakennuksista tullaan alueen kaavaluonnoksen mukaan purkamaan. Vanhat voimalarakennukset ja raitiovaunuhallit suojellaan (kaavamerkintä sr) ja muutetaan asuin-, toimisto- ja toimitilakäyttöön. Autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitokseen sekä pihakannen alle

Alue rajautuu pohjoisessa Amiraalistonkatuun, idässä Stedingkinkatuun, etelässä Linnankatuun ja lännessä Linnanmalmin katuaukioon.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun mukaan kohteen maaperä on täyttömaata. Rakennukset on ainakin osittain rakennettu kalliolle. Ympäristöteknisessä tutkimuksissa todettiin asfalttikerroksen alla n. 1–2 m täyttökerros, jonka alapuolella todettiin kiviä/kallio. Kiinteistön länsireunalla täyttökerroksen alapuolella oli savea. Karkearakeisessa täyttökerroksessa todettiin paikoin pieniä määriä tiiltä yms. rakennusjätettä sekä alueen käyttöhistoriasta johtuen kivihiiltä.

Pohja- orsi- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä yhden tutkimuspisteen alueella todettiin pohja- tai orsivettä. Veden pinta oli asennetussa väliaikaisessa vesiputkessa noin 1 m syvyydellä maanpinnasta. Kallioperän ruhjeet ohjaavat pohjaveden virtausta kiinteistöllä. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on etelään kohti Aurajokea.

Kohteen eteläpuolella, noin 150 m etäisyydellä sijaitsee Aurajoki. Alue on asfaltoitu ja viemäröity.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kiinteistöltä 853-9-5-23 analysoiduissa näytteissä todetut haitta-aineiden maksimipitoisuudet ylittivät paikoin VNa 214/2007 ylemmät ohjearvot öljyhiilivetyjakeiden C₁₀–C₂₁ (maksimi 3800 mg/kg) ja C₂₂–C₄₀, (maksimi 3600 mg/kg), kuparin (maksimi 242 mg/kg), elohopean (maksimi 13 mg/kg), sinkin (maksimi 1060 mg/kg) sekä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuden (maksimi 110 mg/kg) osalta.

Yksittäisistä PAH-yhdisteistä ylemmän ohjearvopitoisuuden ylitti fluoranteeni (19 mg/kg). Lisäksi alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin arseenia (maksimi 94 mg/kg), nikkeliä (maksimi 114 mg/kg), lyijyä (maksimi 229 mg/kg) ja PCB:tä (maksimi 0,59 mg/kg) sekä yksittäisistä PAHyhdisteistä fenantreenia (maksimi 14 mg/kg), bentso(a)antraseenia (maksimi 12 mg/kg), bentso(k)fluoranteenia (maksimi 6,5 mg/kg) ja bentso(a)pyreenia (maksimi 11 mg/kg).

Entisen raitiovaunuhallin alapuolisessa maaperässä todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (maksimi 684 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus (maksimi 271 mg/kg)

Kunnostustarpeen arviointi

Huomioiden alueen suunniteltu käyttö, todetut haitta-aineet ja olosuhteet, voidaan maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käyttää apuna VNa 214/2007 ohjearvoja. Suunniteltu käyttötarkoitus huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään sekä VNa 214/2007 alempia että ylempiä ohjearvoja.

Maaperä kiinteistöllä on paikoin pilaantunut öljyhiilivedyillä, alkuaineilla (As, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn) sekä PAH- ja PCB-yhdisteillä. Alueella on näin ollen maaperän puhdistustarve.

Ympäristöteknisten tutkimusten tulosten perusteella haitta-ainepitoisuudeltaan VNa 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä maita arvioidaan olevan piha-alueella noin 2 000–2 800 m³ ktr, eli noin 4 000– 5 600 tonnia. Kattilarakennuksen alapuolisessa maaperässä pitoisuudeltaan VNa 214/2007 alemman ohjearvon ylittävää maata on arviolta noin 100–300 m³ ktr, eli noin 200–600 tonnia.

Tutkimuspisteissä todettiin paikoin merkkejä rakennus- yms. jätteistä (mm. tiili, puu). Jätteen määrät

olivat suhteellisen vähäisiä. Lisäksi, alueen käyttöhistoriasta johtuen, maa-aineksen seassa todettiin

vaihtelevasti kivihiiltä.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla alueella tehtävien rakennustöiden yhteydessä. Alueen maaperän kunnostaminen tehdään hankekohtaisesti. Maaperän kunnostusta ohjataan alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivunaikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien tai laboratorioanalyysien perusteella. Kaivutyöt tehdään ns. lajittelevana kaivuna.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Alueen tuleva käyttö huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään

1) VNa 214/2007 alempia ohjearvoja:

• asuinrakennusten alueilla sekä näihin verrattavilla alueilla,
• oleskelu- ja leikkialueiksi varatuilla alueilla
• rakennettavilla kunnallistekniikan alueilla (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) ja yhden metrin etäisyydellä linjojen kummaltakin puolelta.

2) VNa 214/2007 ylempiä ohjearvoja

• päällystetyillä katu- ja kulkuväylillä (pp, pp/t ja pp/h) sekä näihin verrattavilla alueilla
• autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET-1)
• suojeltavien rakennusten alueet, joille ei ole sallittu asuinrakentamista.

Päällystämättömillä päiväkoti- ja leikkipaikka-alueilla maaperän ylimmän kerroksen (noin 0–0,5 m) haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 kynnysarvopitoisuuksia.

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään myös näiden osalta yllä esitettyä toimintatapaa.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi
• Maa-aines luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi jos jäteasetuksessa (VNa 179/2012 ja muutos VNa 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa N:o 1357/2014 esitetyt kriteerit täyttyvät.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavia massoja voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta välivarastoida pitkiä aikoja tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Välivarastoidut pilaantuneet maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maat peitetään tällöin varastoinnin ajaksi.

Kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte (esim. tiili, betoni) käsitellään noudattaen Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Vesien käsittely

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien viemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesiliikelaitoksen ja ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan loka-autolla.

Kunnostustyön laadunvalvonta ja päättyminen

Maaperän kunnostusta jatketaan kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai kunnostettavan alueen raja saavutetaan. Puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella.

Massanvaihtokaivannon rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m² suuruista puhdistettua aluetta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi noin 30 % kaivantojen rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa. Laboratorioon toimitettavista näytteistä analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joilla kyseinen kunnostettava alue on tutkimuksissa tai kunnostuksen aikana todettu pilaantuneeksi. Tarvittaessa analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten / -havaintojen perusteella.

Kiinteistöjen alueella kalliopinta on paikoin hyvin lähellä maanpintaa. Jos maaperän kunnostus ulottuu kallionpintaan asti, ei jäännöspitoisuusnäytteitä tällöin voida ottaa. Kallionpintaan ulottuneet alueet merkitään raportin liitteeksi tulevaan jäännöspitoisuuksia esittävään karttaan.

Suunnitelma mahdollisesta eristysrakenteesta

Maaperän kunnostus toteutetaan kiinteistöillä 853-9-5-23 ja 853-9-5-21(25), eikä sitä jatketa kohteen ulkopuolisilla alueilla. Mikäli pilaantunut alue ulottuu kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, kulloinkin kunnostettavan alueen rajalle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan/eristämään pilaantumattomista täyttömaista erottavalla rakenteella. Myös eri puhtaustasoille kunnostetut alueet eristetään toisistaan. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita, kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, noudatetaan niiden osalta myös puhdistustavoitteena alempia tai ylempiä ohjearvoja samojen periaatteiden mukaan kuin tiedossa olevien haitta-aineiden osalta.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavien kiinteistöjen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän kunnostus toteutetaan hankekohtaisesti. Kulloinenkin työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet.

Tiedotus ja raportointi

Maaperä kunnostetaan hankekohtaisesti. Jokaisesta kunnostettavasta alueesta laaditaan oma raportti. Raportit toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun jokaisen hankkeen osalta kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Jokaisesta kunnostushankkeesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ennen töihin ryhtymistä. Laadittavassa aloitusilmoituksessa ilmoitetaan puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopisteiden tiedot.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorio-analyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperä puhdistetaan tulevina vuosina uudisrakentamisen aikataulun mukaisesti. Tarkempi, hankekohtainen maaperän puhdistuksen aikataulu ilmoitetaan aloitusilmoituksessa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätän hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

1. Maaperä tulee puhdistaa siten, että alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kunnostussuunnitelmassa esitettyjä pitoisuuksia. Jos alueelle jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi esittää suunnitelma jatkotoimenpiteistä.
   
2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ympäristöteknisissä tutkimuksissa tai puhdistustyön aikana havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet.
   
3. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä. Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) alueella ja alueen ulkopuolella.
   
   Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on koholla olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan hyödyntää alueella tai myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).
   
4. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.
   
5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristötekninen asiantuntija vastaa myös jätelain 121 §:n mukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta. Siirtoasiakirjat on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
   
6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.
   
7. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä tai johtamisesta kaupungin hule- tai jätevesiviemäriin tai maastoon tulee sopia Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojelun kanssa.
   
8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.
   
9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat.
   
10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.
    
11. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.
    
12. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava osa-aluekohtaiset loppuraportit, jotka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raporteista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet. Puhdistuksen loppuraporteihin on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut.

Kohteeseen toteutetaan uudisrakentamista, mikä vaatii maankaivua. Kohteeseen soveltuu näin ollen parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostustavoitteeksi esitettyä puhdistustasoa voidaan pitää riittävänä alueen tuleva käyttö huomioiden. Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee jatkotoimenpiteet suunnitella riskitarkastelun perusteella. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista. (Määräys 3)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 5).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 6)

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. (Määräys 7)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä. (Määräys 11).

Loppuraportteihin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot puhdistustyön lopputuloksen arvioimiseksi. Raporteissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Maa-alueen luovuttajien tai vuokraajien on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 12)

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 24.7.2018 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1000 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Ympäristönsuojelupäällikön sijaisena

Jaana Gustafsson

va. ympäristöinsinööri

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.