Ympäristönsuojelu, va. ympäristöinsinööri Jaana Gustafsson 17.5.2018:

Ilmoituksen tekijä

PT Pohjan Teko Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Kiertotähdentie 6, Turku

Kiinteistö:

853-62-60-8

Kiinteistöjen omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 11.1.2018.

Ilmoituksen vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 14.5.2018, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Kaavakartta
• Kiinteistö- ja naapuritiedot
• Maaperän haitta-ainetutkimus, Ramboll Finland Oy
• Kunnostuksen yleisuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 14.5.2018

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ympäristönsuojelun tietojen mukaan alueella ei ole aiemmin suoritettu maaperän kunnostustöitä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on harjoitettu moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaa 1950-luvulta alkaen. Suunnittelualueella on sijainnut kaksi huonokuntoista varastorakennusta, jotka on purettu keväällä 2018. Varastorakennuksen yhteydessä sijaitsi kaksi maanpäällistä öljysäiliötä kiinteistön koillisosassa.

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Asemakaavassa kiinteistön alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T2). Alueelle suunnitellaan kahden uuden varastorakennuksen rakentamista. Kiinteistölle on rakennuslupa vanhojen rakennusten purkamiseksi ja uusien rakentamiseksi.

Maaperä

Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen perusteella maaperän todettiin koostuvan pääasiassa täyttömaa-aineksesta: hiekasta, sorasta ja louheesta. Maaperässä todettiin paikoitellen myös tiili- ja betonijätettä.

Pohja- orsi- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä ei todettu orsi- tai pohjavettä. Koska kiinteistön piha-aluetta ole asfaltoitu, arvioidaan alueella kuitenkin muodostuvan jossain määrin maavettä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Alueella todettiin laboratorioanalyyseissä sinkkiä asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus yhdessä tutkimuspisteessä. Samassa näytepisteessä todettiin myös arseenia asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittävä pitoisuus.

Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin bentso(a)pyreeniä asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittävä pitoisuus.  Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin keskitisleiden C₁₀–C₂₁ osalta asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus.

Kunnostustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin ns. perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Koska kohdealueella harjoitetaan teollisuus- ja varastotoimintaa, soveltuvat maaperän pilaantuneisuuden vertailuarvoiksi asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.

Viitearvovertailun perusteella maaperää voidaan pitää pilaantuneena öljyhiilivetyjen keskitisleiden C₁₀–C₂₁ osalta maanpäällisten polttoainesäiliöiden läheisyydessä. Alueella todettiin tutkimuksissa myös asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia yhdessä tutkimuspisteessä. mikä tulee ottaa huomioon maata kaivettaessa ja kaivumassojen sijoittamisessa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla.Alueen maankäyttö ja muut olosuhteet huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään asetuksen 214/2007 mukaista ylempää ohjearvotasoa öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ osalta. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten tulosten perusteella kohteesta arvioidaan poistettavan noin 200 m³ktr maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason

Vesien käsittely

Mikäli kunnostuskaivantoihin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä, otetaan kaivantovesistä tarvittaessa edustava näyte, josta tutkitaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet laboratorioanalyysein. Mikäli kaivantovesi todetaan laboratorioanalyyseissä pilaantumattomaksi, pumpataan vesi pois kaivannosta ja johdetaan sadevesiviemäriin. Mikäli kaivantovesi todetaan pilaantuneeksi tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä öljyhiilivedyistä, johdetaan vedet alueelle tarvittaessa tuotavan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Tarvittaessa kohteesta voidaan poistaa vettä myös imuautolla muualle käsiteltäväksi.

Kunnostustyön laadunvalvonta ja päättyminen

Pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ympäristötekninen valvoja. Valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kunnostettavalta alueelta sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät massat maarakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada alueelta poistettua, kyseiset alueet dokumentoidaan. Dokumentointi esitetään loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Mikäli kunnostusalueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä alueelta poistamaan, asennetaan kaivurajaan joko huomiorakenne tai eristerakenne. Suunnitelma mahdollisista huomio- ja eristerakenteista toimitetaan ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi ennen asennusta.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Jos alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja ne toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta Ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään. Löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten ja ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään. Työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Jos kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen kanssa.

Jos kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, asiasta tiedotetaan ympäristöviranomaisia. Laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

 Maaperän kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja, jolla on riittävä kokemus vastaavanlaisista kunnostushankkeista. Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostamisesta varoittavia kylttejä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia. Kunnostustyön aikana kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi.

Tiedotus ja raportointi

Maaperän kunnostustyön aikana työmaalla pidetään kirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä, tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot työskentelyolosuhteista (esim. poikkeavat sääolosuhteet) sekä muut havainnot ja mahdolliset poikkeavat tilanteet

Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viran- omaisen saatavilla.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kunnostustyön päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyöt tehdään mahdollisimman nopealla aikataululla ja työ aloitetaan toukokuussa 2018. Kunnostustyön kestoajaksi arvioidaan noin yksi - kaksi viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätän hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

1. Maaperä tulee puhdistaa siten, että alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kunnostussuunnitelmassa esitettyjä pitoisuuksia. Jos alueelle jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi esittää suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ympäristöteknisissä tutkimuksissa tai puhdistustyön aikana havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet.

3. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä. Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on koholla olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan hyödyntää alueella tai myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

4. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristötekninen asiantuntija vastaa myös jätelain 121 §:n mukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta. Siirtoasiakirjat on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.

7. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä tai johtamisesta kaupungin hule- tai jätevesiviemäriin tai maastoon tulee sopia Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojelun kanssa.

8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

12. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut.

Kohteeseen toteutetaan uudisrakentamista, mikä vaatii maankaivua. Kohteeseen soveltuu näin ollen parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostustavoitteeksi esitettyä puhdistustasoa voidaan pitää riittävänä alueen tuleva käyttö huomioiden. Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee jatkotoimenpiteet suunnitella riskitarkastelun perusteella. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista. (Määräys 3)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 5).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 6)

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. (Määräys 7)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä. (Määräys 11).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot puhdistustyön lopputuloksen arvioimiseksi. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 12)

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 22.5.2018 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1000 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

va. ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.