Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 

LUVAN HAKIJA

Kiertomaa Oy

Kuormakatu 17

20380 Turku

puh. 020 728 2133

y-tunnus 2787387-2

Kiinteistötiedot ja ottamisalueen sijainti

Turun kaupunki, Saramäki

Kallio I             853-487-6-18

Saravesi         853-487-6-46

Isomoisio        853-507-2-16

Kotiniitty          853-518-1-11

Kotiniitty          853-518-1-25

Kuusela           853-518-2-78

Hankealue sijaitsee Asutustien päässä Turku-Tampere-radan itäpuolella. Tulevaisuudessa alueelle liikennöidään alueen lounais- ja luoteispuolille rakennettavien Sarakaaren ja Vaijerikadun kautta.

Ottamisalueen haltija ja omistaja

Ottamisalue on Kiertomaa Oy:n hallinnassa maanvuokrasopimuksin, joissa alue on osoitettu kallion louhintaan ja maa-ainespuiston toimintaan.

Kiinteistö Saravesi (853-487-6-46) on Turun Seudun Vesi Oy:n omistuksessa. Muut kiinteistöt omistaa Turun kaupunki.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on saapunut Turun kaupungin ympäristönsuojelun palvelualueelle 27.7.2017.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Turun kaupungissa toimii kaupunginvaltuuston 29.5.2017 § 105 hyväksymän hallintosäännön mukaan rakennus- ja lupalautakunta. Turun rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään 11.1.2018 § 7 siirtänyt oikeuden maa-aineslupien ratkaisemiseen ympäristönsuojelupäällikölle.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Toiminnalle ei ole aiempaa maa-aineslupaa.

Suunniteltu ottamistoiminta liittyy Saramäen maa-ainespuiston tulevaan toimintaan. Saramäen maankaatopaikkatoiminnalle on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut 16.4.2013 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa 10.9.2013. Arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaan hanke on toteuttamiskelpoinen.

Välittömästi ottamisalueen länsipuolella sijaitsi aiemmin Rudus Oy:n maa-aineslupa-alue. Turun kaupungin ympäristönsuojelujohtaja on päätöksellään 8.2.2013 § 1 myöntänyt Rudus Oy:lle maa-ainesluvan kalliokiviaineksen louhintaan. Rudus Oy:n kenttäalueen ja sen yhteydessä olevan asfalttiaseman (NCC Roads Oy) ympäristövaikutukset on arvioitu vuonna 2009 päättyneessä YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen antoi arviointiselostuksesta lausunnon 11.6.2009. Rudus Oy on ilmoittanut toiminnan lopettamisesta 31.3.2017 mennessä.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa hakemuksen tarkoittama alue on osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T), minkä lisäksi alue on lentomelualueella. Länsipuolella on Toijalan rata ja moottoritieksi merkitty nykyinen vt 9 sekä lentoaseman liikennealue (LL). Hakemusaleen pohjoispuolelle on merkitty virkistysalue (V) ja itäpuolelle maa- ja metsätalousvaltainen alue M. Alueen länsipuolella sen välittömässä läheisyydessä kulkee suunniteltu runkovesijohtolinjan reitti ja itäpuolelle (n. 800 m etäisyydelle) on suunniteltu ulkoilureitti.

Alueella on voimassa myös Turun kaupungin yleiskaava 2020 (lainvoimaan v. 2004), jossa hakemusalue on merkitty teollisuusalueeksi (T). Osa alueesta on merkitty virkistykseen tarkoitetuksi alueen osaksi. Lisäksi alueelle ulottuu merkintä me: teoreettinen 55 dB:n tieliikenteen melualueen raja. Ottamisalueen ympäristö on teollisuusaluetta ja maatalousaluetta (M).

Maa-ainespuiston asemakaavassa (tullut voimaan 7.1.2017) alue on merkitty jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ-1) sekä laskeutusaltaan sijainnin osalta suojaviheralueeksi (EV-2). Kaavanmääräyksen mukaan jätteenkäsittelyn korttelialuetta (EJ-1) saa käyttää maa-ainesten käsittely-, kierrätys- ja loppusijoitustoimintaan. Aluetta voidaan käyttää myös haravointijätteiden, risujen, yms. vastaanottamiseen ja käsittelyyn, lumenkaatopaikkana sekä pientuojien lajitteluasemana. Alueelta saadaan louhia kalliota toiminnan tarvitseman pinta-alan ja tilavuuden kasvattamiseksi. Alueelle saa rakentaa toimintaa palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä näihin liittyviä teknisiä tiloja. Alueen toteutuksen yhteydessä on järjestettävä kiinteistön 487:11:5 kasteluvesialtaaseen tarvittaessa vettä sen mukaan, mitä alueen toteutus poistaa altaan valuma-alueelta altaaseen johtuvia vesiä.

Suojaviheralue (EV-2) kattaa koko maa-ainespuiston itäreunan sekä kaakkoiskulman. Suojaviheralueen kaavamääräyksen mukaan alue on liito-oravan ja riistaeläinten liikkumista palveleva ekologinen käytävä, joka tulee säilyttää metsäpeitteisenä. Alueella olevat peltoalueet tulee metsittää.

Heti ottamisalueen pohjoispuolella on Kalliosäiliön asemakaava-alue, jolle on kaavoitettu ET-aluetta (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) sekä virkistysaluetta (V), jonka alle on louhittu kalliosäiliötä. Lisäksi alueella on varaus kalliosäiliöiden louhinnan jatkamiselle. Kaava-alue on kalliosäiliöiden suoja-alue. Muutoin ottamisalueen ympäristöön (pohjois-, länsi- ja eteläpuolille) on kaavoitettu lähinnä teollisuusaluetta (T, T-1 ja T-2).

TOIMINNAN SIJOITUSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Saramäen alue sijaitsee noin 8 km kaupungin keskustasta pohjoiseen Toijalan radan itäpuolella ja Turun ohitustien pohjoispuolella. Saramäen alueella toimi 31.3.2017 asti murskelouhos (Rudus Oy) ja alueella on toiminnassa asfalttiasema (NCC Roads Oy). Alueen länsipuolella sijaitsevat Turku-Toijala junarata (etäisyys louhittavista alueista vähimmillään noin 400 m), valtatie 9 (noin 750 m) ja Turun lentokenttä (yli 1 km).

Ottamisalueen pohjoispuolella sijaitsee Turun Seudun Vesi Oy:n Saramäen kalliosäiliö, joka toimii talousveden välivarastona Virttaankankaalta pumpattavalla tekopohjavedelle. Etäisyyttä lähimmän louhittavan alueen (alue 5B) reunasta kalliosäiliön sisäänkäyntiin on noin 180 m ja vesialtaille noin 350 m. Kalliosäiliön rakenteet on ruiskubetonoitu. Kalliosäiliön säiliöiden alin pohjataso on noin +39. Muut alimmat rakenteet ovat noin tasossa +36. Saramäen kalliosäiliön ja suunnitellun maankaatopaikan välisessä laaksopainanteessa maanpinta on tasolla +42…+45.

Ottamisalueen lähituntumassa kaakossa sijaitsevat Huiskulan puutarhan kasvihuoneet kasteluvesilammikoineen ja itäpuolella runsaan 1 km:n etäisyydellä hakemusalueesta sijaitsee Maarian allas (padottu Vähäjoki), joka toimi Turun kaupungin varavesilähteenä.

Lähin asutus on pientalovaltaista haja-asutusaluetta. Turun kaupunki on hankkinut omistukseensa lähimmät kolme asuinrakennusta, jotka sijaitsevat noin 115 – 180 m etäisyydellä maa-ainesten ottamisalueen itälaidasta. Noin 500 – 700 m säteellä ottamisalueesta on noin 5 asuinrakennusta ja noin kilometrin säteellä useita kymmeniä asuinrakennuksia sekä muutama vapaa-ajan asunnoksi luokiteltu rakennus.

Tiiviimmin rakennettu asemakaavoitettu alue on Saramäen Paunankadulla noin kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta lounaaseen. Junaradan ja Tampereen valtatien välissä on Vaisten asuinalue myös noin kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta.

Suunnitellun maa-ainesten ottoalueella on eri-ikäistä metsää, avokalliota ja peltoa. Koko maa-ainespuiston alue on noin 67 ha, josta maa-aineslupahakemuksen mukaisen lupa-alueen pinta-ala kattaa noin 37,5 ha.

Maisema

Hakemusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse arvokkaaksi maisema-alueeksi luokiteltuja alueita. Lisäksi alueella on ollut jo pitkään louhintaa, joka on muuttanut maisemakuvaa. Myös kaavoituksen mukainen maankäyttö edellyttää muutoksia maisemakuvassa. Näin ollen maisemakuvallista muutosta ei voida pitää merkittävänä.

Louhinta vaikuttaa alueen sisäiseen maisemakuvaan ja muutokset kaukomaisemassa ovat vähäiset. Louhinnan seurauksena syntyneitä kuoppia on tarkoitus käyttää maa-ainespuiston varastoalueina ja täyttää kierrätykseen kelpaamattomilla puhtailla ylijäämämailla, joten louhinnan aiheuttama maisemakuvan muutos on pitkällä aikavälillä ainakin osittain palautuva.

Suunniteltu maa-ainespuistotoiminta muuttaa alueen maisemakuvaa. Läjitystoiminnan lopputuloksena alueelle muodostuu loivapiirteinen mäki, jonka korkein kohta ulottuu suunnitelman mukaan tasoon + 65. Läjitysalueen nykyisten kalliomäkien korkein kohta on tasossa +60 ja pohjoispuolisen kalliomäen laki on tasossa +63.

Maa- ja kallioperä

Maanpinta vaihtelee tasolla +40…+60. Maaperä on pääosin kalliota. Kallioiden välisissä painanteissa on savea. Kallioperä on hyödyntämiseen soveltuvaa kiviainesta (mm. graniittia).

Pinta- ja pohjavedet

Maa-ainesten ottoalue kuuluu Aurajoen vesistöalueeseen Paattistenjoen valuma-alueella. Alueen pintavesiä laskee ojien kautta Vähäjokeen (Paattistenjokeen). Valtaosa ottoalueen vesistä laskee Myllyojaa pitkin Maarian altaaseen. Aivan ottoalueen luoteisosista vedet laskevat Ketusojaa pitkin Piipanojaan ja edelleen Vähäjokeen Maarian altaan eteläpuolelle. Maarian allas toimi Turun kaupungin varavesilähteenä. Maarian allas on säännöstelty ja sen luvan mukaan sallittu vedenpinnan vaihteluväli on välillä +12,65…+18,65.

Ottoalueen kaakkoispuolella alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee viisi lampea, joista suurin (1,2 ha) on kasteluveden lähde kauppapuutarhalle. Lammen vedenpinta on noin tasolla +38 m.

Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tärkeitä pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat hieman yli 2 km ja 3 km etäisyydellä lounaassa (Lentokenttä 0285302, Huhtamäki 0285304). Molemmat ovat I-luokan pohjavesialueita. Ottamisalueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Alueen etelä- ja itäpuolella on yksityiskaivoja, joista osa on kallioporakaivoja. Kaivot ovat osin talousvesikäytössä, osin kasteluvesikäytössä.

Saramäen maa-ainesten ottoalueen ympäristössä pohjavesi on tasossa + 32 .. +38 m. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääosin alueen laaksopainanteisiin ja niitä pitkin itään. Ottoalue ja kalliosäiliöalue ovat erillisiä kalliomäkiä, joiden välissä on itä-länsisuuntainen kallioruhje. Vesipinta Saramäen säiliössä on tasossa + 46,5 … + 48 m. Altaiden pohjataso on noin tasossa + 39 m.

Suojelukohteet ja muut luontoarvot

Maa-ainesten ottamisalue ei sijaitse Natura-alueella tai muulla suojelualueella eikä sellaisen läheisyydessä. Noin 3 km lounaaseen sijaitsee Pomponrahkan luonnonsuojelualue ja Natura-alue (FI0200061). Munttismäen pähkinäpensaslehto sijaitsee niin ikään noin 3 km etäisyydellä etelä-lounaassa.

Tehtyjen luontoselvitysten mukaan hakemusalueella ei ole erityisesti suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueen luontoarvot ovat luonnontieteellisesti, maakunnallisesti ja seutukunnallisesti katsottuina tavanomaiset. Hakemusalueella on liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä, mutta lajista ei ole tehty havaintoja selvityksissä.

Alueella on tehty vuonna 2014 tehty myös ekologisten yhteyksien tarkastelu. Tarkastelun mukaan alueella liikkuu runsaasti riistaeläimiä ja alue voi toimia metsäyhteytenä Turun alueella todettujen liito-oravapopulaatioiden välillä. Tarkastelussa on esitetty aluevarauksia metsäkaistaleelle (sekä olemassa oleville, että istutettaville), jotka on huomioitu alueen kaavoituksessa. Nämä aluevaraukset on esitetty Maa-ainespuiston asemakaavassa suojavyöhykkeenä EV-2. Hakemusalueen pohjoisosan pellon poikki kulkee hirvien vaellusreitti, joka siirtyy toiminnan seurauksena pohjoisemmaksi.

Hakemusalueen välittömässä läheisyydessä olevassa metsälammen ympäristössä (Huiskulan puutarhan kasteluallas) tavataan pohjanlepakkoa ja vesisiippaa, jotka käyttävät lampea ruokailualueena. Lampi toimii myös rupikonnien lisääntymisalueena.

Hakemusalueella tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa alueelta ei löydetty muinaisjäännöksiä. Lähin kiinteä muinaisjäännös on: Kuusela, kivikautinen asuinpaikka (SM 853014, n. 250 m alueesta) etelään.  

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Ottamisalueen pinta-ala:   37,5 ha

Kokonaisottomäärä:

4,16 milj. m³ktr  kiviainesta (sis. pintamaat)

17 000 m³ multaa

33 000 m³ savea ja moreenia

Vuotuinen ottomäärä:      
150 000 m³ktr kiviainesta ja 1000 m³ multaa (menekin mukaan)

Haettu ottamisaika:         

20 vuotta

Toiminnan kuvaus

Hakijan mukaan alueen suunnittelun lähtökohtana on tuleva maankäyttö. Toiminta toteutetaan voimassa olevan kaavoituksen mukaisesti siten, että alue toimii louhintatoiminnan aikana ja sen jälkeen maa-ainespuistona. Koko maa-ainespuiston alue on noin 67 ha. Maa-ainesluvan mukaisen hakemusalueen pinta-ala on 37,5 ha. Louhittavien alueiden (osa-alueet 2A, 2B, 3, 4 ja 5B) pinta-ala on noin 19,6 ha.

Taulukko 1: Louhinnan osa-alueet ja niiden tunnusluvut:

Hakijan mukaan louhinta on normaalia murskelouhintaa. Louhinta tehdään yhtenä tai useampana penkereenä. Louhinnassa huomioidaan voimassa oleva Saramäen asemakaava sekä pohjoispuolella sijaitseva Saramäen kalliosäiliö, joka ennalta arvioiden rajoittaa louhintatoimintaa alueen pohjoisosassa osa-alueella 5B.  Osa-alueiden 2B, 3 ja 4 itäosien louhiminen toteutetaan alle 300 m etäisyydellä lähimmistä asuinkiinteistöistä vain jos kiinteistöt eivät ole asuinkäytössä. Hakijan mukaan toiminnassa noudatetaan alalla vallitsevaa hyvää toimintatapaa.

Louhittu kiviaines murskataan alueella erilaisiksi mursketuotteiksi. Alueella voidaan murskata myös muualta tuotua kiviainesta. Suunnitellun ottamisalueen maaperä on kiviainesten hyödyntämiseen soveltuvaa. Toiminnan alkuvaiheessa murskauslaitos sijaitsee ottoalueen länsipuolella nykyisellä käsittelykentällä. Murskauslaitoksen ja varastokasojen sijainti alueella voi vaihdella työteknisistä seikoista johtuen. Murskauslaitos ja varastokasat sijoitetaan alas louhintarintausten suojaan louhittaville alueille, mikäli se on työtekniset seikat huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Tämän lisäksi mursketuotteita voidaan varastoida käsittelykentällä.

Ottamistoiminnan yhteydessä kaivetaan myös pintamaita (moreenia, multaa, savea) sekä kantoja, joita käytetään ottamisalueen valleihin, maankaatopaikan pintakerroksiin ja maisemointiin tai ne kuljetetaan ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Toiminnassa ei synny sivukiveä.

Turvallisuus

Hakijan mukaan toiminnan aikana työmaa-alue merkitään lippusiimalla. Tarvittaessa jyrkät rintaukset aidataan tai kulku niille estetään muutoin (esim. isoilla kivillä).

Pääsy työmaa-alueelle estetään lukittavalla puomilla. Tarvittaessa työmaa-alue aidataan tarpeellisin osin.

Toiminnassa noudatetaan yleistä varovaisuutta sekä otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvat riskit (mm. kivenheitto, jyrkät rintaukset).

Räjäytysten ajankohdista sovitaan ennakkoon Turun lentoaseman lennonjohdon kanssa. Toiminta keskeytetään välittömästi, Turun lentoaseman lennonjohdon sitä edellyttäessä.

Kaivusyvyys ja ottamissuunnat

Osa-alue 2A louhitaan tasoon +43 ja 2B tasoon +39. Osa-alueet 3, 4 ja 5B louhitaan tasoon +30. Osa-alueilla 1A, 1B ja 5A maa-ainesten ottosyvyys on noin 0,5 m.

Ottamistoiminta etenee kaikilla osa-alueilla lännestä itään. Osa-alueiden 2 B sekä alueiden 3 ja 4 itäosien louhinnassa huomioidaan vähintään 300 metrin etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin, mikäli kiinteistöt ovat asuinkäytössä alueiden louhinnan tullessa ajankohtaiseksi. Edettäessä osa-alueella 5B kohti pohjoista rajaa, otetaan louhinnassa huomioon pohjoispuolella oleva Saramäen kalliosäiliöt ja niiden asettamat rajoitukset louhintatärinälle.

Työkoneet, tankkaus, huolto ja paikoitus

Toiminnassa käytettävät työkoneet ovat vastaavia kuin muussa samankaltaisessa toiminnassa käytettävät työkoneet. Hakijan mukaan polttoaineiden, öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden sekä jätteiden säilytys ja varastointi sekä käyttö alueella järjestetään asianmukaisesti siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisille tai ympäristölle.

Ottamisalueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita pääasiassa käsittelykentällä. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä ja ne on varustettu ylitäytönestimillä. Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla. Kuljetuskalustoa ei tankata tai huolleta alueella. Työkoneiden tankkauspaikka on suojattu tiiviillä muovikalvolla tai bentoniittimatolla. Muovikalvon tai bentoniittimaton päälle levitetään kalvon tai maton rikkoutumisen estävä maa-aineskerros.

Öljy- tai polttoainevuotojen varalle varataan imeytysmateriaalia. Lisäksi alueella varastoidaan tarpeen mukaan myös muuta öljyntorjuntakalustoa. Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta öljyä ja muita likaavia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen.

Liikenne

Liikenne alueelle tapahtuu nykyisin ja toiminnan alussa länsipuolelta Asutustien kautta. Tulevassa tilanteessa alueelle liikennöidään asemakaavan mukaisesti lounais- ja luoteispuolille rakennettavien tieyhteyksien kautta Sarakaarelta ja Vaijerikadulta.

Alueen ympäristö ja nykyiset liikennemäärät huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu merkittävää liikennemäärien lisäystä, vaan liikennöinti jatkuu samansuuruisena kuin alueen aikaisemmasta louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutunut liikennemäärä.

Alueen sisäinen liikennöinti tapahtuu jo olemassa olevien työmaateiden sekä alueelle rakennettavien uusien työmaateiden kautta. Työmaateitä rakennetaan alueen sisällä kulloinkin tuotannon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla alueen muut toiminnat huomioon ottaen.

Jätteet, kaivannaisjätteet ja jätehuolto

Hakijan mukaan toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. jäteöljyt ja voiteluaineet sekä sosiaalitilojen jätteet, joiden säilytys ja varastointi sekä käyttö alueella järjestetään asianmukaisesti siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisille tai ympäristölle.

Saramäen maankaatopaikan yhteyteen käsittelykentälle sijoitetaan lajitteluasema. Lajitteluasemalla sijaitsee pienjätteiden jätelajikkeiden mukainen vastaanottoasema, jossa eri jätejakeet lajitellaan, välivarastoidaan ja kuljetetaan hyötykäyttöön, kierrätykseen tai loppusijoitukseen. Toiminnassa syntyviä jätteitä toimitetaan ko. asemalle mahdollisuuksien mukaan. Lajitteluasemalle kelpaamattomat jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne kerätään välivarastoon ja kuljetetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätteet kerätään asianmukaiseen keräysastiaan ja paikallinen jätehuoltoyrittäjä noutaa ne alueelta. Kaivualueella ei käytetä pohja- ja pintavedelle vaarallisia aineita, eikä alueella polteta tai haudata jätteitä.

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat alueelta poistettavat pintamaat sekä kannot ja mahdolliset hakkuutähteet. Arviolta alueelta poistettavia pintamaita on arviolta noin 135 000 m³ktr. Kantojen ja hakkuujätteiden määrää ei pysty ennalta arvioimaan luotettavasti.

Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet eivät aiheuta vaaraa tai haittaa ihmisille tai ympäristölle. Pintamaat käytetään hyödyksi maankaatopaikan pintakerroksiin, maisemointiin, valleihin tai ne kuljetetaan ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Kaivannaisjätteet varastoidaan käsittelykentälle. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on käsitelty ympäristöluvan yhteydessä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset maisemakuvaan ja luonnonolosuhteisiin

Maisemakuva tulee muuttumaan voimakkaasti alueen suunniteltujen maankäyttömuotojen vuoksi, joten varsinaisesta louhinnasta aiheutuvaa maisemakuvan muutosta ei voida pitää merkittävänä. Lisäksi louhinnan aiheuttama maisemakuvan muutos on väliaikainen, koska lopullisen maisemakuvan määrää maankaatopaikkatoiminta. Maankaatopaikan maisemavaikutukset rajoittuvat suurelta osin alueen sisäiseen maisemakuvaan ja muutokset kaukomaisemassa ovat vähäiset.

Alueen luontoarvot ovat tavanomaisia eikä siellä sijaitse suojeltavia lajeja, eliöitä tai kohteita taikka alueita. Luonnonympäristön tuhoutuminen ottamistoiminnan myötä ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Melu

Saramäen maa-ainestoiminnan YVA:ssa tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminnasta voi aiheutua louhinnalle ja murskaukselle asetettujen raja-arvojen ylityksiä (vakituiselle asutukselle 55 dB) louhintatoiminnan sijaitessa alueen itäosissa (2B). Meluntorjunnallisesti merkittävin on maanpinnalla sijaitseva pora. Louhinnan edetessä syvemmälle kalliorintausten suojaan melutilanne lähimpien häiriintyvien kohteiden kannalta paranee.

Louhintatoiminnan alkuvaiheessa osa-alueella 2B tai osa-alueiden 3 ja 4 itäosissa porauksen sijaitessa maanpinnan päällä, on suositeltavaa, että porauksessa käytetään vaimennettua poravaunua. Vaihtoehtoisesti meluhaittaa voidaan vähentää suorittamalla pintamaiden kuorinta osissa porauksen etenemän mukaisesti siten, että pintamaavalli jää poran ja lähimpien itäpuolisten häiriintyvien kohteiden väliin. Edellä mainitut meluntorjuntatoimenpiteet ovat tarpeellisia mikäli Turun kaupungin omistamat kiinteistöt Kuusela (11:20) ja Pesä (11:9) ovat asuinkäytössä toiminnan alkaessa.

Hakija on täydentänyt hakemustaan Turun kaupungin kirjallisella ilmoituksella, että kaupungin omistamien hankealueen itäpuolisten asuinrakennusten vuokrasopimukset irtisanotaan toiminnan edetessä 300 m etäisyydelle häiriintyvistä kohteista.

Osa-alueilla 2A ja 5B tapahtuva louhinta ei aiheuta meluhaittoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Tärinä

Tärinänhallintaan kiinnitetään huomiota räjäytysten suunnittelussa. Tärinää aiheuttavat räjäytykset ovat lyhytkestoisia. Tärinää hallitaan säätelemällä käytettävän räjäytysaineen määrää sekä nallien hidasteaikaa. Ennalta arvioiden tärinävaikutukset on mahdollista saada pääosin tavallisin ratkaisuin hyväksytylle tasolle.

Louhinnassa otetaan huomioon Saramäen kalliosäiliön läheisyys mm. suunnittelemalla räjäytykset alueella 5B huolellisesti ja tarkkailemalla räjäytysten tärinävaikutuksia mittauksin. Tärinävaikutuksia tarkkaillaan mittauksin lähimmässä häiriintyvässä kohteessa myös louhittaessa alueella 2B. Ennalta arvioiden muilla alueilla louhittaessa toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää häiriintyvissä kohteissa.

Pöly

Merkittävin yksittäinen pölyä aiheuttava toiminto on murskaus. Murskauksen aiheuttamaa pölyämistä torjutaan kastelemalla. Lisäksi murskaus sijoitetaan joko käsittelykentälle (kuten aikaisemminkin, jolloin todettuja pölyhaittoja ei ole ollut) tai louhoksen pohjalle rintauksen suojaan. Louhinta- ja murskaustoiminnasta ei ole odotettavissa raja-arvoja ylittävää pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Päästöt vesistöön ja pohjaveteen

Toiminnasta aiheutuu kiintoaineskuormitusta vesistöön, jota ehkäistään käsittelemällä vedet laskeutusaltaissa ennen ympäristöön johtamista. Laskeutusaltaat rakennetaan lajitteluasemalle, lumenkaatopaikalle sekä maankaatopaikalle. Maankaatopaikan laskeutusallasta hyödynnetään myös avolouhoksesta pumpattavien kuivanapitovesien kiintoaineksen laskeutuksessa. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan ojilla ja rummuilla idän suunnan purkuvesistöön Myllyojaan ja edelleen Maarian altaaseen. Tarvittaessa avolouhosten kuivanapitovesien käsittelyssä voidaan hyödyntää myös lumenkaatopaikan laskeutusallasta.

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ei ole vaikutuksia ympäristössä sijaitseviin pohjavesialueisiin. Suunniteltu ottamistoiminta ei heikennä alueen ympäristön pohjavesialueiden veden laatua tai antoisuutta.

Saramäen maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan (s.51) jos louhinta tehdään alueen keski- ja pohjoispäässä tasoon +30, hanke voi vaikuttaa lähiympäristön pohjaveden tasoihin. Mahdollisella vaikutusalueella sijaitsee yksi rengaskaivo hankealueen itäpuolella (K5). Hankealueen eteläpuolelle oleviin kaivoihin hankkeella ei ole vaikutusta, koska ne jäävät selväpiirteisen kallioselänteen eteläpuolelle.

TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Ottamisalue merkitään maastoon siten, että valvontaviranomaiset voivat valvoa ottamistoiminnan etenemistä. Louhinta-alueiden rajat merkitään maastoon ennen toiminnan aloittamista ja merkintöjä täydennetään työn aikana.

Toiminnan aikana henkilökunta tarkkailee laitteiden toimivuutta ja ottamistoiminnan etenemistä. Mikäli laitteiden toiminnassa havaitaan häiriö, työt keskeytetään. Toimintaa jatketaan vasta kun vika on saatu korjattua.

Louhintatärinää tarkkaillaan mittauksin tarvittavassa laajuudessa. Ennalta arvioiden tärinää tulee mitata lähimmässä häiriintyvässä kohteessa alueen itäpuolella louhittaessa alueella 2B, 3 ja 4 sekä Saramäen kalliosäiliössä/sen välittömässä läheisyydessä louhittaessa alueella 5B. Ennen toiminnan aloittamista katselmoidaan Saramäen kalliovesisäiliö ja rakennukset vähintään 500 metrin säteellä louhittavista alueista.

Melua mitataan edustavissa pisteissä itäpuolissa häiriintyvissä kohteissa kertaluonteisesti porauksen edettyä alueelle 2B tai alueiden 3 tai 4 itäosaan. Mittaustulosten perusteella päätetään melumittausten jatkotarpeesta.

Ilman hiukkaspitoisuuksia mitataan kun louhinta on edennyt osa-alueelle 2B ja/tai kun alueilla 3 ja 4 on aktiivista toimintaa niiden itäpuoleisessa osassa.

Alueen talousvesikaivot on kartoitettu 28.4.2017. Kaivot kartoitetaan uudelleen louhintatoiminnan loputtua. Kolmen kaivon vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain.

Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan rakennettavista laskeutusaltaista. Tarkkailua tehdään kerran vuodessa. Viiden vuoden välein analysoidaan laajan analyysivalikoiman mukaiset tekijät.

Toiminnassa syntyvistä jätteiden laatua ja määrää tarkkaillaan ja siitä pidetään kirjaa.

Toiminnan tarkkailusta on tehty yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma, joka on hakemuksen liitteenä.

OTTOALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIKÄYTTÖ

Asemakaavassa alue on osoitettu maa-ainespuistoksi. Louhituille alueille ei ole tarvetta tehdä maisemointitoimenpiteitä, koska Kiertomaa Oy hyödyntää louhittuja alueita maa-ainespuiston toiminnassa.

Mikäli alueen käytössä tapahtuu muutoksia, päivitetään alueen jälkikäyttösuunnitelmia. Tarvittaessa tehdään alueen maisemoinnista erillinen maisemointisuunnitelma.

VAKUUS

Maa-ainesten ottotoiminnan vakuudeksi esitetään 120 000 €, jolloin vakuus on 3200 €/ha. Ottoalueilla ei ole tarvetta tehdä maisemointitoimenpiteitä, sillä alueita hyödynnetään maa-ainespuiston toiminnassa ottamistoiminnan päätyttyä.

Aloituslupahakemus

Toiminnalle haetaan aloituslupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa alueen etelänpuoleisen leveämmän peltoalueen osalta. Hakija on esittänyt perusteluksi merkittävää yhteiskunnallista syytä; Turun kaupungissa on alkamassa suuria rakennusprojekteja ja näiden vuoksi maan vastaanottopaikka on saatava aukeamaan kesäkaudella 2018.

ASIAN KÄSITTELY

Täydennykset:

Lupahakemusta on täydennetty 17.1.2018, 18.1.2018 ja 9.3.2018.

Hakemuksesta tiedottaminen:

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 20.3.2018 – 27.4.2018 ja Turun kaupungin internetsivuilla. Lisäksi asiasta on tiedotettu erikseen kirjeitse ottamisalueen naapureille.

Lisäksi luvan hakija kuuli naapurit 853-487-6-46, 853-487-11-5 (osa omistuksesta), 853-487-4-26 (osa omistuksesta), 853-487-4-29, 853-487-1-214 ja 853-487-11-17.

Hakemuksen vireille tuloa koskeva kuulutus julkaistiin 20.3.2018 Turun sanomat -lehdessä.

Määräaikaan mennessä naapureilta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Tarkastukset:

Alueella suoritettiin maastotarkastus 23.1.2018.

Lausunnot:

Hakemuksesta pyydettiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristönsuojelu on antanut asiasta 5.4.2018 päivätyn lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen mukaiselta alueelta on mahdollista luonnon- ja vesiensuojelun kannalta. Lupaharkinnan yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei läheiselle asutukselle aiheudu haittaa ja valtioneuvoston kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 800/2010 edellytyksiä ja vaatimuksia noudatetaan. Tämä edellyttää, että ottamisalueen rajauksen osalta louhintaa koskeva 300 metrin suojaetäisyys täyttyy. Tiedot lähimpien asuinrakennusten vuokrasopimusten purkamisesta tulee toimittaa valvontaviranomaisen lisäksi ELY-keskukselle ennen kaivun ulottamista alle 300 metrin etäisyydelle ko. kiinteistöjen piha-alueista.

Louhinta-alueen valumavesiä varten on rakennettava vähintään yksi laskeutusallas ojitusjärjestelyineen. Laskeutusallas tulee rakentaa ennen kuin vesien johtaminen pois alueelta aloitetaan.  

Alueelta kuorittaville pintamaille tulee osoittaa erillinen varastointipaikka siten, ettei sijoittamisesta aiheudu haittaa alueen muille toiminnoille. Suositeltava pintamaan varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

Maa-ainesten ottamistoiminnan vaikutuksia alueen talousvesikaivoihin ja pinta- ja pohjavesiin sekä ottamistoiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia on tarkkailtava. Maa-ainesluvan mukainen tarkkailu voidaan yhdistää ympäristöluvan mukaiseen tarkkailuun.

Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää.

Hakijan vastine ja lausunnon huomioon ottaminen

Hakija on ilmoittanut sähköpostitse 6.4.2018, ettei vastinetta katsota tarpeelliseksi antaa.

Lausunto on huomioitu lupamääräyksistä 3, 6, 7 ja 8 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.  

PäätösPäätän myöntää Kiertomaa Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan Turun kaupungissa, Saramäen ja

Paimalan kaupunginosissa kiinteistöille 853-487-6-18, 853-487-6-46, 853-507-2-16, 853-518-1-11, 853-518-1-25 ja 853-518-2-78 suoritettavalle kiviaineksen, saven, moreenin ja mullan ottamiselle hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavin ehdoin:

1. Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja aloittaminen

Maa-ainesten ottamislupa on voimassa 20 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Louhintatöihin edellä mainituilla alueilla ei saa ryhtyä ilman, että maanomistajan kanssa on solmittu alueen hallintaan oikeuttava maanvuokrasopimus.

Ottamistoiminta voidaan aloittaa alueen etelänpuoleisen leveämmän pellon saven, moreenin ja mullan osalta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muilta osin ottamistoiminta voidaan aloittaa, kun maa-aineslupa on saavuttanut lainvoiman.  

Ennen ottamistoiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloituskokous.

2.  Ottamisalueen rajaus (alue ja määrä)

Ottamisalue käsittää ottamissuunnitelman liitteenä olevaan 20.6.2017 päivättyyn ’Louhinta ja toimintojen sijoittelu’ –asemapiirrustuksen rajatun otto-/louhinta-alueen ja sen ympäristöön rajatun toiminta-alueen.

Otettavaan maa-ainekseen sisältyy:

Kalliokiviaineksen ottaminen 4,16 milj m3ktr sisältäen pintamaat

Mullan ottaminen 17 000 m3

Saven ja moreenin ottaminen 33 000 m3

Vuosittainen maa-ainesten oton oletettu määrä on noin 150 000 m³ktr.

3.  Ottamisen eteneminen

Ottamistoiminta etenee kaikilla osa-alueilla lännestä itään.

Osa-alueiden 2 B sekä alueiden 3 ja 4 itäosien louhinta alle 300 m etäisyydellä lähimmistä asuinkiinteistöistä (Turun kaupungin omistamat tilat Kuusela 11:20 ja Pesä 11:9) on mahdollista vain, mikäli kiinteistöt eivät ole asuinkäytössä alueiden louhinnan tullessa ajankohtaiseksi. Tiedot lähimpien asuinrakennusten vuokrasopimusten purkamisesta tulee toimittaa valvontaviranomaisen lisäksi ELY-keskukselle ennen kaivun ulottamista alle 300 metrin etäisyydelle ko. kiinteistöjen piha-alueista.

Edettäessä osa-alueella 5B kohti pohjoista rajaa, tulee louhinnassa huomioida pohjoispuolella olevat Saramäen kalliosäiliöt ja niiden asettamat rajoitukset louhintatärinälle. Tärinää tulee lieventää optimaalisella ominaispanostuksella. Tärinän vähentäminen tulee ottaa huomioon räjäytyssuunnitelmaa laadittaessa sytytysjärjestelmässä, kokonaisräjähdysainemäärässä sekä räjäytyskentän koossa.

Murskauslaitteistojen sijoittamisen osalta tulee noudattaa aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa.

4.  Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto

Kullakin osa-alueella tulee noudattaa hakemuksessa esitettyä alinta ottamistasoa (metriä merenpinnan yläpuolella).

Osa-alue 2A louhitaan tasoon +43 ja 2B tasoon +39. Osa-alueet 3, 4 ja 5B louhitaan tasoon +30. Osa-alueilla 1A, 1B ja 5A maa-ainesten ottosyvyys on noin 0,5 m.

Louhinta tehdään pääsääntöisesti miltei pystysuorana. Eri osa-alueet erotetaan toisistaan noin 20 m leveillä penkereillä.

Ainesten ottajan on seurattava louhoksen pohjan ja luiskien korkeutta alueelle asetettavista korkeusmerkeistä. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon. Merkitseminen on sidottava maastoon pysyvästi asetettuihin kiintopisteisiin, esim. rajapyykkeihin tai monikulmiopisteisiin.

Alue on liitettävä kunnassa käytettyyn korkeusjärjestelmään (N2000) ja alin ottamistaso on merkittävä maastoon siten, että alinta ottamistasoa voidaan luotettavasti valvoa ottamistoiminnan aikana.

5. Toiminta-ajat

Louhintaa ja murskausta saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, seuraavina ajankohtina:

• Poraus klo 07.00 – 18.00
• Räjäytys klo 09.00 – 17.00

Lohkareiden rikotuksen ja murskauksen sekä maansiirtotöiden, valmiiden tuotteiden kuormauksen ja huoltotöiden toiminta-aikojen osalta noudatetaan aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa.

6. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen

Louhinnan ollessa käynnissä jyrkät reunaluiskat on varustettava varoituskyltein ja suoja-aidoin. Luvan hakijan tulee huolehtia, että eläinten ja ihmisten pääsy suunnitellulle louhinta-alueelle on estetty. Louhinnan päätyttyä yli 1,5 metrin korkuiset jyrkät leikkaukset on aidattava vähintään 1,5 metrin korkuisella panssariaidalla silloin, kun alueen loppukäyttö maankaatopaikkana ei ole välittömässä lähitulevaisuudessa toteutumassa tai sen ajankohtaa ei ole tiedossa. Mikäli aita rikkoutuu toiminnan aikana, tulee siihen tulleet vauriot korjata viipymättä.

Erillistä maisemointia ei tarvitse tehdä. Louhinnan lopputulokseksi jää joko murskepintainen tasamaa, joka on maa-ainespuiston toiminnan käytössä tai aluetta käytetään maankaatopaikkana. Maankaatopaikan maisemoinnista on määrätty erikseen aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämässä ympäristöluvassa.

Alueen jälkihoitotyöt tulee tehdä luvan voimassaoloaikana. Maankaatopaikkatoiminnan ulkopuolelle jäävien jyrkkien leikkausten lopputilanteen turvallisuus on varmistettava luiskauksin tai porrastuksin, mikäli tällaisia alueelle jää. Ottamisalue maisemoinnissa tulee noudattaa ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, luku 7” mukaisia menetelmiä niiltä osin, kun mahdollisia reuna-alueita jää maa-ainespuiston toiminnan ulkopuolelle.

Kaivannaisjätteiden käsittelyn osalta tulee noudattaa aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa.

Alueelta kuorittaville pintamaille tulee osoittaa käsittelykentältä erillinen varastointipaikka siten, ettei sijoittamisesta aiheudu haittaa alueen muille toiminnoille. Pintamaa on pyrittävä hyödyntämään 3 vuoden kuluessa sen kuorimisesta.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

Mikäli suunniteltu maankaatopaikkatoiminta ei toteudu ympäristöluvassa kuvatulla tavalla, tulee alueen maisemoinnista laatia erillinen maisemointisuunnitelma. Maa-ainesluvan valvontaviranomainen tekee tarvittaessa suunnitelmasta erillisen päätöksen.

7. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen

Suojaviheralue ja siinä oleva puusto on säilytettävä ja peltoalueet on metsitettävä kaavamääräysten mukaisesti. Suojaviheralueelle voidaan rakentaa hakemuksen mukainen laskeutusallas siten, ettei metsäyhteys vahingoitu.

Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pintamaiden kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ottamistoiminnan etenemisen vuoksi.

Suojaviheralueen reunalta voidaan poistaa turvallisuuden kannalta välttämättömät puut jyrkän louhintarintauksen ulottuessa suojaviheraluetta vasten. Kaadettujen puiden tilalle tulee istuttaa uudet taimet niiltä osin, kun se alueen aitaamiselta on mahdollista. Alueen loppukäytön toteuduttua ja aidan poistuttua suojaviheralueet on metsitettävä myös näiltä osin.

8. Muut hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet

Maa-ainesten ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Louhinta-alueen valumavesiä varten on rakennettava vähintään yksi laskeutusallas ojitusjärjestelyi-neen kutakin vesienjohtamissuuntaa kohden. Laskeutusallas tulee rakentaa ennen kuin vesien johtaminen pois alueelta aloitetaan. Louhinta-alueen vesien johtamisesta tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma ennen louhinnan aloittamista, kuitenkin viimein vuoden kuluessa tämän luvan lainvoimaisuudesta. Suunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa tehdä suunnitelman johdosta erillisen päätöksen.

Mikäli louhinnasta, rikotuksesta, murskauksesta tai liikenteestä tai muusta toiminnasta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta melu-, pöly- tai tärinähaittaa, on toiminnan harjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi. Muilta osin melun, pölyn, tärinän torjunnan ja vesiensuojelun osalta noudatetaan aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa.

9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi

Maa-ainesten ottamistoiminnan vaikutuksia alueen talousvesikaivoihin ja pinta- ja pohjavesiin sekä ottamistoiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailun osalta voidaan noudattaa aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman tai olosuhteiden muuttuessa maa-aineslakia valvova viranomainen voi omalta osaltaan tehdä muutoksia tarkkailusuunnitelmaan.

Hakijan tulee tarkkailla alueen pohjaveden pinnankorkeutta vähintään kolmesta eri puolilla aluetta sijaitsevasta havaintopaikasta. Mikäli pinnankorkeuden tarkkailua ei voida suorittaa samoista havaintopaikoista ympäristöluvan mukaisen vesientarkkailusuunnitelman kanssa, tulee hakijan laatia selvitys soveltuvista pohjaveden pinnankorkeuden havaintopaikoista ja tarkkailun toteuttamisesta. Selvitys tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaisuudesta.

Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Tarkkailutulokset on toimitettava viipymättä niiden valmistuttua tiedoksi maa-aineslupaa valvovalle viranomaiselle.

Louhinnasta, murskauksesta ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä raportointia varten tarvittavat tiedot, kuten toiminta-ajat, suoritetut huollot ja häiriötilanteet.

Otetun aineksen määrä ja laatu tulee ilmoittaa vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä maa-aineslain valvontaviranomaiselleTurun kaupungin kaupunkiympäristötoimialaan Luvat ja valvonta –palvelualueelle. Ilmoitus voidaan tehdä sähköisesti valtakunnallisten tietojärjestelmien kautta.

Lisäksi maa-aineksen valvontaviranomaiselle tulee toimittaa kopio aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämän ympäristöluvan lupaehdon 45. tai tämän korvanneen uudemman ympäristöluvan edellyttämästä vuosiraportista. Kopio voidaan toimittaa sähköisesti.

10. Aika, jonka kuluessa lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun

Kaikki lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun yhden vuoden kuluessa ottamistoiminnan lopettamisesta, mikäli ottaminen lopetetaan ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Ottamistoiminnan lopettamisesta on välittömästi ilmoitettava maa-aineslain valvontaviranomaiselle.

11. Alueen käyttö ottamisen jälkeen

Louhittua aluetta ei maisemoida, vaan se tulee asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen maa-ainespuistotoimintaan. Alueen toiminnassa noudatetaan aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa tai tämän korvannutta uudempaa ympäristölupaa.

PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset:

Maa-aineslain 6 §:ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus (MAL 6 § 1. mom.).

Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai

4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 § 1. mom.).

Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa (MAL 3 § 3.mom.).

Yleiset perustelut lupapäätökselle:

Mikäli otetaan huomioon lupamääräyksissä mainitut seikat, voidaan katsoa, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 §:n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat asetuksen mukaiset ja asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty.

Esitetyn ottamisen tai sen järjestelyn ei voida katsoa olevan ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta alueen suurmaisemaan ja paikallisetkin vaikutukset ovat osittain palautuvia. Ottamisalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä maa-ainesten ottamiselle ole luonnonsuojelulaista johtuvia esteitä. Eläinten kulkuyhteyksien säilyminen on turvattu lupamääräyksessä 7 osoitetulla tavalla. Toiminta-alue sijaitsee teollisuusalueella ja se on lainvoimaisessa asemakaavassa osoitettu maa-ainespuisto- ja louhintatarkoitukseen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja lupamääräyksissä 8 ja 9 on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta ja pohjaveden sekä pintavesien laatumuutosten seurannasta

Maa-aineslain 6 §:n mukaisten luvan myöntämisen edellytysten turvaamiseksi on asetettu lupamääräyksiä maa-aineksen ottamisluvan voimassaoloajasta ja laajuudesta, ottamisen etenemisestä ja kaivausten syvyydestä ja muodosta, toiminta-ajoista, alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen, puuston säilyttämisestä ja uusimisesta, toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista, alueen jälkihoidosta ja muista haittojen rajoittamiseksi tarpeellisista toimista.

Laki eräistä naapuruussuhteista (17 §) kieltää kiinteistön käyttämisen siten, että lähistöllä asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta mm. pölystä, melusta ja tärinästä.

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa voidaan myöntää erityisestä syystä kalliokiven louhinnan osalta 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Hakemuksen mukainen hanke on arvioitu YVA-menettelyssä toteuttamiskelpoiseksi, sillä on lainvoimainen ympäristölupa ja alue on lainvoimaisessa asemakaavassa merkitty jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (EJ-1) sekä laskeutusaltaan sijainnin osalta suojaviheralueeksi (EV-2). Kaavanmääräyksen mukaan jätteenkäsittelyn korttelialuetta (EJ-1) saa käyttää maa-ainesten käsittely-, kierrätys- ja loppusijoitustoimintaan. Aluetta voidaan käyttää myös haravointijätteiden, risujen, yms. vastaanottamiseen ja käsittelyyn, lumenkaatopaikkana sekä pientuojien lajitteluasemana. Alueelta saadaan louhia kalliota toiminnan tarvitseman pinta-alan ja tilavuuden kasvattamiseksi. Louhittavaa kiviainesta on luultavasti jäljellä 20 vuoden lupa-ajan jälkeenkin. Hankkeen tarkoituksena on edistää maa-ainesten kierrätystä ja pyrkiä pitämään neitseellisen kiviaineksen tarve mahdollisimman pienenä. Maa-aineslain 3 § 3 momentin mukaan ainesten ottaminen on järjestettävä niin, että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti. Pitkä toiminta-aika tukee tätä tarkoitusta.

Maa-aineslain 21 §:n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Määräys voi tarvittaessa koskea vain osaa haettua aluetta ja ajankohtaa, jolloin ottamistoiminta tai siihen liittyvät muut toimenpiteet voidaan käynnistää.

Hakijalle on myönnetty lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta alueen etelänpuoleisen leveämmän pellon saven, moreenin ja mullan osalta. Hakija on perustellut tarvetta merkittävillä rakennushankkeilla, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Turun keskusta-alueella alkaa merkittäviä rakennushankkeita kesällä 2018, ja maa-ainesten vastaanottotoiminta pitää voida aloittaa. Etelänpuoleista peltoa tarvitaan kyseisten maiden vastaanottopaikaksi. Kyseisellä rakennushankkeella voidaan katsoa olevan yhteiskunnallista vaikutusta, sillä hankkeella on merkittävä vaikutus keskustan toimintoihin ja Turun seudun joukkoliikenteeseen. Aloittamislupa voitiin myöntää, koska hakija on esittänyt perustellun syyn eikä toiminnan aloittaminen pellon pintamaiden (0,5 m) osalta tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muilta osin toiminta voidaan aloittaa vasta tämän päätöksen saatua lainvoiman. (Lupamääräys 1)

Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Asetuksen 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen toimintaan, johon on oltava ympäristölupa. Alueen toiminnassa noudatetaan aluehallintoviraston 22.2.2017 (Dnro ESAVI/9866/2015) myöntämää ympäristölupaa.

Ympäristöministeriön ympäristöoppaan nro 85 suosituksen mukaan suojaetäisyys kalliolouhoksen ja asutuksen välillä tulisi olla 300 - 600 metriä. Yleensä suojaetäisyyden olisi suositeltavaa olla vähintään 500 metriä, jos alueelle tulee murskaamo. Suojaetäisyys yleiselle tielle tulisi olla vähintään 50 metriä.

Saramäen maa-ainestoiminnan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan (s.51) jos louhinta tehdään alueen keski- ja pohjoispäässä tasoon +30, hanke voi vaikuttaa lähiympäristön pohjaveden tasoihin. Mahdollisella vaikutusalueella sijaitsee yksi rengaskaivo hankealueen itäpuolella (K5). Hankealueen eteläpuolelle oleviin kaivoihin hankkeella ei ole vaikutusta, koska ne jäävät selväpiirteisen kallioselänteen eteläpuolelle.

Hankealueen itäpuolen asuinrakennukset ovat Turun kaupungin hallinnassa ja hakemuksen mukana on asuntojen omistajan kirjallinen ilmoitus aikomuksesta poistaa asunnot käytöstä louhinnan edetessä 300 m etäisyydelle asuinrakennuksista. Louhinta tätä lähempänä on sallittua vasta kun asuinrakennukset ovat pois käytöstä. (Lupamääräys 3)

Toiminta-ajoissa on pyritty noudattamaan mahdollisuuksien mukaan voimassa olevaa ympäristölupaa. Porauksen ja räjäytysten osalta toiminta-aikaa on kuitenkin katsottu välttämättömäksi tiukentaa. Poraus ja räjäytys ovat muutoinkin luonteeltaan sellaisia toimintoja, joiden rajaaminen päiväsaikaan ei vaikuta olennaisesti toiminnanharjoittajan mahdollisuuksiin toteuttaa toimintaansa. Räjäytys on luonteeltaan hetkittäinen tapahtuma ja poraamista suoritetaan tyypillisesti yhtäjaksoisesti muutamia tunteja. Hankkeesta laaditun YVA-selostuksen melumallinnuksen mukaan nimenomaan poraamisesta voi aiheutua melun raja-arvojen ylityksiä alueen itäosassa. Toiminta-aikoja koskeva määräys on tarpeen naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi ja toiminnanharjoittajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. Lupapäätöksessä esitetyt toiminta-ajat ovat porauksen ja räjäytysten osalta yleisesti käytössä Turun kaupungin alueella vastaavan toiminnan yhteydessä. (Lupamääräys 5)

Louhinnan valmistuttua kullakin osa-alueella tulee yli 1,5 metriä korkeat jyrkänteet aidata vähintään 1,5 metrin korkuisella panssariaidalla. Mikäli jyrkänne on lähitulevaisuudessa poistumassa maankaatopaikkatoiminnan seurauksena ja sen todennäköinen ajankohta on osoitettavissa muutaman lähivuoden sisään, voidaan aitauksena pitää louhinnan aikaista ratkaisua kuten esim. riista-aitaa. Tätä pidempiaikaiset jyrkänteet on aidattava panssariaidalla. Louhinnan aikaisten ja sen jälkeisten aitarakenteiden pitää estää ihmisten ja esim. hirvieläinten pääsy jyrkänteelle. (Lupamääräys 6)

Luvan hakija on esittänyt huolensa louhinta-alueen sijoittumisesta välittömästi suojaviheralueen viereen siten, että jyrkänteen reunalla kasvavat puut voivat kaatua louhokseen ja aiheuttaa turvallisuusriskin. Turun kaupungin kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus –palvelualue on 7.5.2018 toimittanut kirjallisen kannanoton, jonka mukaan lupamääräyksissä voidaan sallia turvallisuuden kannalta välttämättömien puiden kaataminen suojaviheralueelta silloin, kun

kyseisen kohdan louhinta on ajankohtaista. Puiden kaadon ei tule katkaista suojaviheraluetta ja alueelle tulee istuttaa uudet puuntaimet. (Lupamääräys 7)

Lupahakemuksen yhteydessä on esitetty kaivokartoitus ja ilmoitus, ettei pohjaveden pinnankorkeutta voida tarkastella kyseisistä kaivoista. Alueen lounaispuolelta on kuitenkin mitattu useiden kaivojen korkeustasoja varhaisempien toiminnanharjoittajien aikana, jolloin korkeustasot ovat vaihdelleet välillä + 35 … + 39. Alueen YVA-selvityksen mukaan louhinta voi laskea lähialueen pohjaveden tasoa. Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailu on välttämätöntä toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee laatia pinnankorkeuden tarkkailua koskeva suunnitelma 3 kk kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaisuudesta. Tarvittaessa tarkoitukseen on asennettava uudet tarkkailukaivot. (lupamääräys 9)

Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on käsitelty ympäristöluvan yhteydessä.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

LUPA- JA VALVONTAMAKSU

Maa-ainesluvan käsittelystä ja valvonnasta peritään maksu Turun kaupunginvaltuuston 12.12.2005 § 267 hyväksymän maa-ainestaksan 2, 3 ja 4 §:n mukaisesti maksun määräytyessä seuraavasti:

Ottamissuunnitelman tarkastaminen

• 2.1 § tilavuuden mukaan 1,00 € / 100 m³
• 2.4 § yli 500 000 m³ ylittävältä osalta huomioidaan 50 %
• 7.5 § taksan mukaisia maksuja määrättäessä otetaan huomioon toimenpiteen laajuus, vaativuus ja viranomaisten käyttämä aika ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Tämän perusteella maksua voidaan hankkeen vaativuuden mukaan laskea tai korottaa enintään 50 %, mikäli toimenpide olennaisesti poikkeaa keskimääräisestä tasosta.

Haettu ottomäärä on 4 210 000 m³ktr (4 160 000 kalliokiviainesta m³ktr, 17 000 m³ multaa ja 33 000  m³  savea tai moreenia).

• 500 000 m³ x 1, 00 € /100 m³  = 5000 €
• 3 710 000 m³ x 1, 00 € /100 m³ x 50 % = 18 550 €
• Lupamaksua on kohtuullistettu – 10 %

Lupamaksuksi määrätään 21 195 €    

Valvontamaksu

• 3.1 § lupapäätöksessä vuosittain otettavaksi sallitun maa-ainesten kokonaismäärän mukaan 1,00 € / 100 m³
• 3.1 § mikäli lupa on voimassa vain osan vuotta, peritään kyseiseltä vuodelta vain sitä vastaava osuus
• 3.2 § yli 50 000 m³ ylittävältä osalta huomioidaan 50 %
• 3.3. § Luvanhaltija on velvollinen maksamaan ensimmäisen vuotuisen valvontamaksun ennen ottamistoimintaan ryhtymistään ja seuraavat valvontamaksut vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana ennakkoon
• 3.4 § Luvan voimassaoloaikana luvan haltijalle voidaan myöntää 50 %:lla alennettu valvontamaksu, mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle etukäteen viimeistään 15.1. mennessä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta.
• 3.7 § Mikäli valvonta vaatii erityistoimenpiteitä, voidaan valvontakulut periä toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten mukaan
• Vuosittainen oletettu ottomäärä on 150 000 m³ktr kiviainesta.
• 50 000 m³ x 1, 00 € /100 m³  = 500 €
• 100 000 m³ x 1, 00 € /100 m³ x 50 % = 500 €

Tarkastusmaksuksi määrätään 1000 €. Vuoden 2018 osalta 500 €.

Kuuleminen

• 4.1 § naapurin tai asianosaisen kuulemisesta peritään 50 €/kuultava
• 4.2 § hakemuksen kuuluttamisesta ja lehti-ilmoituksesta peritään todelliset kulut

Maa-ainesviranomainen on kuullut hakijan ennakkoon kuulemien asianosaisten lisäksi 6 asianosaista. Kuulemismaksu näiden osalta on 300 €.

Hakemus on kuulutettu Turun Sanomat –lehdessä 20.3.2018. Lehtikuulutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat 1386,20 €.

Hakemuksen kuulutuskustannukset ovat yhteensä 1686,20 €.

Vakuus

Vakuuden hyväksymisestä, vaihtamisesta tai muuttamisesta peritään 150 €/vakuus.

Yhteenveto:

VAKUUS

Hakijan on ennen ainesten ottamista asettaa Turun kaupunkiympäristötoimialalle 120 000 euron vakuus (omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus) maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuus on voimassa ympäristönsuojelutoimialan tekemään hyväksyvään lopputarkastukseen saakka.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakijan on ennen toiminnan aloittamista asettaa Turun kaupunkiympäristötoimialalle 3000 euron vakuus (omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus).

Liite 1Kartta, louhinta ja toimintojen sijoittelu

Olli-Pekka Mäki

va. ympäristönsuojelupäällikkö

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.