Kaupunkiympäristötoimiala

Luvat ja valvonta

Ympäristönsuojelu

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen

valvontasuunnitelma 2018 – 2020

   9.5.2018

Sisällysluettelo

1) Valvontasuunnitelma ja sen tavoite             2

2) Lautakunnan valvontavastuu ympäristönsuojelussa          2

3) Valvonta-alueen ympäristöolosuhteet ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot    2

4) Ympäristönsuojelulaki                3

4.1 Ympäristölupavelvolliset tai rekisteröintimenettelyyn kuuluvat laitokset    3

4.2 Valvontaohjelman laatiminen             5

4.3 Toiminnat, joilta ei edellytetä ympäristölupaa          5

4.4 Meluilmoitukset                 6

4.5 Pilaantunut maaperä                6

4.6 Hajajätevesiasetus ja nitraattiasetus             6

4.7 Ympäristönsuojelumääräykset             7

5) Jätelaki ja jätehuoltomääräykset                7

6) Vesilaki                   8

7) Vesihuoltolaki                   8

8) Merenkulun ympäristönsuojelulaki             9

9) Maa-aineslaki                   9

10) Luonnonsuojelulaki                9

11) Metsästyslaki ja kalastuslaki               10

12) Maastoliikennelaki ja vesiliikennelaki            10

13) Ulkoilulaki                  10

14) Viranomaisten välinen yhteistyö               10

15) Ympäristönsuojelun yksikön henkilöresurssit valvontatehtävissä      11

16) Valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutumisen arviointi         11

1Valvontasuunnitelma ja sen tavoite

Ympäristönsuojelulain 168 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen lain säännöllistä valvontaa varten suunnitelma. Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelman perusteella on laadittava erillinen valvontaohjelma, jonka tulee sisältää mm. suunnitelman ohjelmakaudella toteutettavista luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista. Kuvaus edellisen kauden valvonnan toteutumisesta sisältyy vuosittaiseen valvontaraporttiin.

Tämä valvontasuunnitelma sisältää myös suunnitelman Turun rakennus- ja lupalautakunnan toimivallassa olevien muiden lakien säännöllisestä valvonnasta. Valvontasuunnitelmassa ei ole käsitelty ympäristön tilan seurantaa, kuten ilman- ja vesien laadun tarkkailua.

2 Lautakunnan valvontavastuu ympäristönsuojelussa

Rakennus- ja lupalautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, maa-aineslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena, vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena sekä ulkoilulain mukaisena leirintäalueviranomaisena. Lisäksi lautakunta vastaa pilaantuneen maaperän puhdistamiseen liittyvistä viranomaistehtävistä, toimii maastoliikennelain lupa- ja valvontaviranomaisena, huolehtii luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen tai kaavalla suojeltavaksi määrättyjen kaupungin omistamien alueiden ja luontokohteiden valvonnasta sekä metsästys- ja kalastuslain mukaisesta valvonnasta kaupungin kokonaan tai osittain omistamilla maa- ja vesialueilla.

Lautakunnan ratkaisu- ja päätösvaltaa on delegoitu ympäristönsuojelupäällikölle seuraavissa asioissa:

-ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat, niihin liittyvät tarkkailusuunnitelmat ja lausunnot

-ympäristönsuojelulain mukaan rekisteröitävää toimintaa koskevat ilmoitukset

-huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelmien hyväksyminen

-vesihuoltolain mukaiset vapautukset vesihuoltoverkostoon liittymisvelvollisuudesta

-pilaantunutta maaperää koskevat asiat

-maastoliikennelain mukaiset asiat

-kunnan leirintäalueviranomaiselle kuuluvat asiat

-väliaikainen määräys ympäristölle haitallisen toiminnan keskeyttämisestä

-ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoituksen tekeminen poliisille esitutkintaa varten

-ammattikalastajien lupa-asiat

-metsästysluvat

-luonnonsuojelulain mukaisia luonnonmuistomerkkejä koskevat päätökset

-maa-aineslain mukaiset kunnan lupaviranomais- ja valvonta-asiat

Lisäksi ympäristönsuojelupäällikölle ja ympäristönsuojelun viranhaltijoille on delegoitu mm. ympäristönsuojelulain ja jätelain mukainen oikeus tiedonsaantiin ja tarkastustoimintaan sekä päätösvaltaa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä tehtävien poikkeamishakemusten ja ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusmenettelyasioiden käsittelyssä.

3 Valvonta-alueen ympäristöolosuhteet ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot

Turku on vanha teollisuus- ja satamakaupunki, jonka maankäytön historia heijastuu kuormituksena ympäristössä. Maaperän tilan tietojärjestelmään on kaupungin alueelta kirjattu noin 1100 kohdetta, joissa maaperä on mahdollisesti pilaantunut ympäristölle haitallisilla aineilla. Turussa on 5 pohjavesialuetta, joista kolme ulottuu osittain naapurikuntien puolelle. Kaikki Turun pohjavesialueet soveltuvat yhdyskuntien vedenhankintaa mutta vain yksi niistä luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, jolla on käytössä oleva vedenottamo. Kaksi pohjavesialuetta luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi, jolla ei ole toiminnassa olevaa vedenottamoa. Kaksi muuta pohjavesialuetta kuuluu luokkaan 2E, joihin liittyy lisäksi pohjavesistä riippuvaisia maa- ja pintavesiekosysteemejä. Kaupungin rajojen sisälle sijoittuvien pohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 6 neliökilometriä.

Ympäristöhaittojen ja pilaantumisriskien kannalta herkimmät ympäristöt ovat tiheä asutus sekä kaupunkirakenteeseen välittömästi liittyvät Natura-alueet, pohjavesialueet, kaupungin halki virtaava Aurajoki sekä siihen ja mereen laskevat lukuisat kaupunkipurot. Satama-alueille suuntautuva meriliikenne, Pansion öljysatamaan keskittynyt kemikaalien teollinen varastointi, lentokenttätoiminta ja ratapihan kemikaalikuljetukset ovat ympäristön kannalta keskeisiä kuljetuksen ja varastoinnin riskitekijöitä.

4 Ympäristönsuojelulaki

4.1 Ympäristölupavelvolliset tai rekisteröintimenettelyyn kuuluvat laitokset

Ympäristöluvanvaraisten tai rekisteröitävien laitosten tarkastuksen suorittaa kunnan tai valtion valvontaviranomainen. Viranomaisten on kuitenkin oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Ensisijaisesti valvontavastuu kohdistuu siis niihin laitoksiin, joille kaupunki on myöntänyt ympäristöluvan tai niihin, jotka kaupunki on rekisteröinyt. Näiden laitosten toimintaa säätelevät ympäristönsuojelulain lisäksi toimialakohtaiset asetukset. Valvottavat laitostyypit (toimialat), niiden lukumäärät sekä laitosten valvontaluokka on esitetty taulukossa 1.

T

Taulukko 1. Luettelo valvottavista laitostyypeistä (toimialoista) ja niiden lukumääristä (4/2018)

Valtion ympäristölupaviranomaisen valvomia lupakohteita oli Turussa vuoden 2018 alussa 48 kpl. Näistä 19 on direktiivilaitoksia. Valtiolta siirtyy muutamia lupalaitoksia kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulakiin tehtyjen muutosten seurauksena.

Valvontatiheyden määräytyminen

Laitosten valvontaa toteutetaan neuvotteluin ja tarkastuskäynnein ympäristölupavalmistelun yhteydessä. Tämän jälkeen laitokset tarkastetaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti 1–5 vuoden välein luvan myöntämisen tai toiminnan rekisteröinnin jälkeen. Tarkastustiheys on määritelty laitostyypeittäin arvioidun riskin perusteella (valvontaluokat 1, 3 ja 5, jotka kuvaavat valvontatiheyttä vuosina). Riskillä tarkoitetaan ympäristön pilaantumisen tai terveysvaaran todennäköisyyttä ja vakavuutta. Valvottavat laitokset tarkastetaan järjestelmällisesti niille määritellyn tarkastustiheyden mukaisesti. Tarkastusvälit on määritelty laitoskohtaisesti esitetyn riskinarvioinnin ja käytettävissä olevien resurssien perusteella.

Alustavat tarkastustiheydet määräytyvät toimialakohtaisesti toiminnoista arvioitujen ympäristöriskien perusteella (taulukko 1). Arvioinnissa otetaan huomioon toimialakohtaiset riskit, joiden merkittävyys pisteytetään. Laitoskohtainen tarkastusväli määräytyy laitostyypin lisäksi seuraavien seikkojen perusteella:

•sijainti: asutuksen lähellä, pohjavesialueella, luonnonsuojelualueen läheisyydessä

•yleisöilmoitukset

•varastoitavien vaarallisten kemikaalien ja jätteiden määrät

•tilat ja laitteet

•kuljetus ja varastointi

•toiminnanharjoittajan tuntemus ympäristölainsäädännön velvoitteista (esim. nimetty ympäristövastaava) ja velvoitteiden noudattaminen

•toiminnan riskialttius

•riskien ja vaarojen tunnistaminen ja arviointi

•johdon ja henkilöstön sitoutuminen turvalliseen työskentelyyn

•laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä standardoitujen menetelmien ja laitteistojen käyttö

•henkilöstön koulutus ja perehdytys työtehtäviin

•toiminnan luonne (esim. vakiintunut ja selkeä toimiala, muutosaltis toimiala, kertaluonteiset toimenpiteet)

•toimialalla turvallisuutta koskevia velvoittavia säädöksiä (polttoaineiden jakeluasemat)

•toiminnan tarkkailu

•vuosiraportoinnin laatu tai raporteissa esiin tulleet ongelmat

•häiriö- ja poikkeustilanteiden esiintyminen

•puutteiden määrä edellisellä tarkastuksella.

Säännöllisen valvonnan lisäksi laitosten tarkastuksia tehdään mahdollisten häiriöilmoitusten tai yleisöilmoitusten perusteella. Laitosten toimintaa valvotaan myös vuosiraportein ympäristölupapäätöksen edellyttämällä tavalla.

Tarkastukset onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa suoritetaan ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisesti huomioiden kunnan ja valtion valvontaviranomaisten toimivaltajako.

Yhteen tarkastukseen kuluu 0,5–2 työpäivää. Tähän kuuluu yrityksen tietojen haku ja tarkastus, yhteydenotto yritykseen, tarkastuskäyntiin kuluva työaika matkoineen ja muistion laatiminen. Ympäristölupavelvollisille ja rekisteröidyille kohteille on nimetty vastuuvalvoja.

Valvontavastuu on ympäristölupien valmistelijoilla.

4.2 Valvontaohjelman laatiminen

Valvontasuunnitelman perusteella laaditaan valvontaohjelma. Se muodostuu toimialakohtaisesta jatkuvasti päivitettävästä laitosluettelosta, joka sisältää laitoskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman kalenterivuoden aikana tehtävistä tarkastuksista ja mahdollisista muista suunnitelmallisista valvontatoimenpiteistä.

Valvontaohjelma tehdään vuosittain. Ohjelman mukainen valvonta on maksullista ja maksut sisältyvät ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Kuvaus edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta esitetään erillisenä valvontaraporttina. Valvontaohjelman toteutumista valvoo rakennus- ja lupalautakunta.

4.3 Toiminnat, joilta ei edellytetä ympäristölupaa

Tarkastuksia yrityksiin, joilta ei edellytetä ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä, tehdään alueittain (kaupunginosittain) ja toimialakohtaisesti. Näiden yritysten ympäristövalvontaa pyritään tekemään riskinarvioinnin perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon jätelain muutoksen 834/2017 vaatimukset.

Ennen tarkastuskäyntiä yrityksille lähetetään infokirjelmä ja esitietolomake tai lomake viedään yritykseen ja samalla sovitaan tarkastusajankohta.

Yritysten ja kiinteistöjen ympäristötarkastuksissa päähuomio kohdistetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn, oikeaan lajitteluun sekä turvalliseen vaarallisten jätteiden varastointiin ja käsittelyyn. Lisäksi ympäristötarkastusten yhteydessä kysytään tietoja mahdollisista öljysäiliöistä ja kemikaalien käyttömääristä. Tarkastuksista laaditaan muistio, jossa kehotetaan korjaamaan mahdolliset jätehuoltoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät puutteet.

Vuosittain tehdään yritysten ympäristötarkastuksia 1–2 kaupunginosassa. Lisäksi vuosittain valitaan vähintään yksi toimiala, jonka yrityksiin tehdään toimialakohtaisia ympäristötarkastuksia.

Ympäristönsuojelu vastaanottaa vuosittain noin 150 rakennusjäteilmoitusta purettavista rakennuksista ja suurista remonteista, kuten kerrostaloissa tehtävistä linjasaneerauksista. Rakennusjäteilmoitukset tarkastetaan ympäristönsuojelussa, ja mikäli niissä huomataan puutteita tai epäselvyyttä, otetaan yhteyttä ilmoituksen laatijaan. Suurten työmaiden kohdalla voidaan pyytää lisäselvityksiä tai loppuraportti. Tarvittavat lisäselvitykset liittyvät yleensä jätteiden hyötykäyttökelpoisuuden selvittämiseen, murskaukseen ja jätteiden toimituspaikkoihin.

Rakennus- ja purkualalle tarkoitettua ympäristöohjetta päivitetään vuosittain ja asiasta tiedotetaan tarvittaessa yrityksiä.

Valvontavastuu on ympäristötarkastajilla.

Alueellisessa ja toimialakohtaisessa valvonnassa voidaan lisäksi käyttää harjoittelijatyövoimaa.

4.4 Meluilmoitukset

Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta tehdään meluilmoitus, joita tehdään eniten rakennustyömaista ja suurista ulkoilmakonserteista. Ilmoituksesta annettavassa päätöksessä annetaan määräyksiä mm. melutasosta, sen seurannasta ja tapahtumasta tiedottamisesta.

Pääasiallisina valvontakeinoina ovat ilmoituksen käsittelyn yhteydessä käytävät neuvottelut sekä tarkastuskäynnit. Lisäksi tarkastuksia tehdään yleisöilmoitusten perusteella. Tarvittaessa melumittauksia tehdään yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa, mutta yleensä toiminnanharjoittaja velvoitetaan itse teettämään mittaukset. Virka-ajan ulkopuolella yleisöilmoitukset ohjautuvat poliisille. Ilmoitusvelvollisten työmaiden osalta valvotaan myös pölyämistä. Luonnonsuojelua koskevat asiat huomioidaan, jos toiminto sijaitsee luonnonsuojelualueella tai sen lähialueella.

Työaika vaihtelee toiminnan mukaan. Yksinkertaisimmissa tilanteissa työaikaa kuluu ainoastaan muutamia työtunteja ilmoituksen käsittelyyn ja tiedottamiseen. Pitkäaikaisten työmaiden ja monipäiväisten festivaalien valvonta voi vaatia toistuvia tarkastuskäyntejä ja neuvotteluja, jolloin työaikaa kuluu moninkertaisesti. Meluilmoituksista annetaan vuosittain noin 50 päätöstä. Tämän lisäksi ympäristönsuojeluun toimitetaan tarkastettavaksi useita kymmeniä ilmoituksia, joista ei varsinaista päätöstä tarvitse antaa.

Valvontavastuu on ympäristöinsinöörillä.

4.5 Pilaantunut maaperä

Ympäristöministeriö on siirtänyt toimivallan pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevissa asioissa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuonna 2015. Päätös toimivallan siirrosta on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulle on myönnetty maanlaajuisen Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) käyttöoikeus ja se ylläpitää järjestelmän tietoja oman alueensa osalta ja tiedottaa järjestelmään liitettyjen kiinteistöjen omistajia..

Ympäristönsuojelu tekee ilmoitusten tai lupahakemusten perusteella puhdistamispäätöksiä, joita valvotaan tekemällä katselmuksia työmaille sekä tarkastamalla kohteiden toimenpideraportit. Lisäksi ympäristönsuojelu tiedottaa kaavoittajaa ja rakennusvalvontaa mahdollisista riskikohteista. Riskikohteet on lisäksi siirretty kaupungin käyttämään karttajärjestelmään.

Valvontavastuu on ympäristöinsinöörillä ja ympäristötarkastajilla.

4.6 Hajajätevesiasetus ja nitraattiasetus

Ns. hajajätevesiasetuksen (209/2017) vaatiman puhdistustehovaatimuksen osalta valvontaa toteutetaan tällä hetkellä pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien käsittelyn yhteydessä. Lisäksi asiaan voidaan puuttua yleisöilmoitusten tai toimenpidepyyntöjen perusteella. Asetuksen siirtymäaika ranta-alueilla ja pohjavesialueilla päättyy 31.10.2019, jonka jälkeen valvontaa tehdään suunnitelmallisesti.

Ns. nitraattiasetuksen noudattamista valvotaan muiden tarkastusten yhteydessä sekä mm. yleisöilmoitusten perusteella. Poikkeamista karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta ja muuta lannan kaukovarastointia aumoissa valvotaan vuosittain ilmoitusten ja tarkastusten avulla.

Rakennusvalvonnan pyytämien jätevesilausuntojen antamiseen kuluu aikaa keskimäärin 2–5 tuntia. Tämä sisältää paikan selvittämisen, rakennuspaikan olosuhteiden selvittämisen, mahdollisen tarkastuksen tekemisen matkoineen ja lausunnon laatimisen. Lausuntoja annetaan vuosittain noin 20–60. Jätevesiselvitysten osalta tiedot pyydetään kirjeitse ja saadut tiedot tullaan kirjaamaan rakennusvalvonnan kanssa yhteiseen tietokantaan.

Nitraattiasetuksen mukaiseen tarkastukseen kuluu aikaa keskimäärin 6 tuntia. Tämä sisältää ilmoituksen vastaanottamisen, paikan selvittämisen, tarkastuksen tekemisen matkoineen, muistion laatimisen ja toimenpiteen kirjaamisen tietokantaan. Tarkastuskäyntejä tehdään vuosittain 5-10 kpl. Vuosittain saapuvista ilmoituksista lähetetään yhteenvetoraportti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Ilmoituksia tulee vuosittain 10–20.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla ja ympäristötarkastajalla.

Valvonnassa voidaan käyttää apuna myös harjoittelijatyövoimaa.

4.7 Ympäristönsuojelumääräykset

Ympäristönsuojelumääräykset koskevat muita kuin lupavelvollisia tai rekisteröitäviä toimintoja. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvotaan muiden tarkastusten yhteydessä sekä mm. yleisöilmoitusten perusteella. Jäteveden käsittelyyn liittyviä määräyksiä valvotaan lisäksi mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien käsittelyn yhteydessä.

Ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamiset koskevat erityisesti öljysäiliöiden maahan jättämistä ja jätevesilaitteistojen vähimmäissuojaetäisyyksistä poikkeamista. Poikkeamisia käsitellään vuosittain 10–20.

Ympäristönsuojelumääräysten valvontaan liittyvään tarkastukseen kuluu aikaa keskimäärin 0,5–1 työpäivää. Tämä sisältää mahdollisen yleisöilmoituksen vastaanottamisen, paikan selvittämisen, tarkastuksen tekemisen matkoineen ja tarkastusmuistion laatimisen.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijoilla, ympäristöinsinööreillä ja ympäristötarkastajilla:

5 Jätelaki ja jätehuoltomääräykset

Jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, kuten jätehuoltomääräysten, noudattamista valvotaan ja ilmoitukset jätteen ammattimaisesta keräyksestä merkitään jätehuoltorekisteriin.

Yritysten jätehuoltoa valvotaan ympäristötarkastusten yhteydessä. Kunnan vastuulla olevien toimintojen, kuten esim. asumisen ja julkisen toiminnan jätehuoltoa, valvotaan ilmoitusten perusteella sekä rekisterien ja tarkastusten avulla. Yli 1000 hengen yleisötapahtumista laaditut jätehuoltosuunnitelmat tarkastetaan ja toiminnan järjestäjille lähetetään hyväksymiskirje, jossa voidaan tarvittaessa antaa määräyksiä jätehuollon järjestämisestä.

Jätelain valvontaan kuuluu jätevirtojen seurantaa sekä roskaantuneiden alueiden tarkastuksia ja puhdistuskehotusten laadintaa. Roskaantumisen valvonnassa yhteen tarkastukseen kuluu aikaa keskimäärin 3 tuntia. Tämä sisältää mahdollisen yleisöilmoituksen vastaanottamisen, paikan selvittämisen, tarkastuksen tekemisen matkoineen ja muistion laatimisen sekä toimenpiteen kirjaamisen tietokantaan.

Valvontavastuu on ympäristöinsinöörillä ja ympäristötarkastajilla.

JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVÄT

Jätehuollon valvonnan lisäksi Turun kaupungin organisaatioon kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on 17 kunnan yhteinen toimielin, jonka vastuukuntana on Turun kaupunki. Lautakunta huolehtii jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä. Lautakunnan tehtäviin kuuluu ohjata kunnan jätehuollon järjestämistä esimerkiksi antamalla jätehuoltomääräykset, päättämällä kuljetusjärjestelmistä ja määräämällä jätetaksat.  Lautakunta seuraa myös kunnan jätehuollon toimintaa ja ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä.

Jätehuoltolautakunnan asioista vastaavat jätehuoltoasiamiehet ja suunnittelija.

6 Vesilaki

Vesilain ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamisen valvonta kohdistuu vesistöjen rakentamiseen, pohja- ja pintaveden ottamiseen ja ojitusasioihin.

Yhteen tarkastukseen kuluu aikaa noin 2–5 tuntia. Siihen sisältyy mahdollisen yleisöilmoituksen vastaanottaminen, paikan selvittäminen, tarkastuksen tekeminen matkoineen ja muistion laatiminen. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden selvittäminen ja toteuttaminen on yleistä ainakin ojitusasioiden yhteydessä. Ojitusasioiden käsittely vie yleensä aikaa noin 2–3 työpäivää.

Vesilain mukaisia asioita (ruoppaukset ja muu vesistörakentaminen sekä ojitusasiat) valvotaan lähinnä yleisöilmoitusten tai toimenpidepyyntöjen perusteella.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla:

7 Vesihuoltolaki

Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa vesihuoltolain mukaisia toimia ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt selvitetään yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt selvitetään alueittain putkikarttojen sekä vesilaitoksen maksujärjestelmän avulla. Verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä tulee ilmi myös rakennuslupakäsittelyn tai yleisöilmoitusten kautta.

Kiinteistöillä on vesihuoltolain mukainen mahdollisuus hakea vapautusta vesi- ja viemäriverkostoihin liittymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli vapautusta ei ole anottu tai myönnetty, tulee lautakunnan velvoittaa kiinteistöt liittymään vesihuoltolaitoksen verkostoihin kiinteistöjen haltijoiden kuulemisen jälkeen. Velvoitteen antamisen jälkeen valvotaan, että kiinteistöt liittyvät määräajassa. Verkostoihin liittymättömien kiinteistöjen selvittämiseen menee aikaa vuosittain noin 5–10 työpäivää. Yhden kiinteistön käsittelyyn menee aikaa noin 2-3 työpäivää.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla ja ympäristötarkastajalla.

8 Merenkulun ympäristönsuojelulaki

Venesatamien jätehuoltoa ja veneistä peräisin olevien jätteiden vastaanottoa valvotaan hyväksymällä niiden jätehuoltosuunnitelmat ja merkitsemällä ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Valvontavastuu on ympäristöinsinöörillä ympäristönsuojelusuunnittelijalla, ja ympäristötarkastajilla:

9 Maa-aineslaki

Ympäristönsuojelu myöntää maa-aineslain mukaiset luvat ainesten ottamiseen ja valvoo lain noudattamista.

Valvonta käsittää maa-ainesten ottoluvan saaneiden kohteiden tarkastuksen. Jokaiseen kohteeseen tehdään valvontakäynti vähintään kerran vuodessa. Kohteesta selvitetään otetun aineksen määrä ja ottoalueen etenemä. Toiminnanharjoittaja toimittaa ympäristönsuojelulle ilmoituksen otetun aineksen määrästä ja laadusta vuosittain. Ympäristönsuojelu yhteistyössä kiinteistöliikelaitoksen kanssa tarkistaa ottomäärät mittauksin kerran kolmessa vuodessa ja useammin jos lupapäätöksessä on niin määrätty.

Ympäristönsuojelu välittää ilmoituksen alueelliselle ympäristökeskukselle maaliskuun loppuun mennessä. Yhden kohteen valvonta vie vuosittain 1–2 työpäivää.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla.

10 Luonnonsuojelulaki

Ympäristönsuojelu hoitaa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen alueiden ja luonnonmuistomerkkien valvontaa, jota tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen ja poliisin kanssa.

Luonnonsuojelualueiden valvonnalla arvioidaan niiden kuntoa ja hoitotarvetta, ohjataan virkistyskäyttöä ja seurataan rauhoitusmääräysten noudattamista.

Luonnonsuojelulain tavoitteiden toteutumista valvotaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen valmistelun yhteydessä sekä lupahakemusten käsittelyn yhteydessä annettavilla lausunnoilla. Lausunnot liittyvät Natura-alueiden, muiden luonnonsuojelualueiden ja kaavamääräyksillä suojeltujen arvokkaiden luontokohteiden rakentamishankkeisiin.

Ruissalon laajan luonnonsuojelualueverkoston (354 ha) valvontaan käytetään muita luonnonsuojelualueita (15 kpl) enemmän aikaa. Vuosittain pyritään järjestämään poliisin ja metsästysseurojen kanssa tempaus, jonka tarkoituksena on valvoa mm. koirakuria ja maastopyöräilyä.

Luonnonsuojelualueiden valvontaan kuluu vuodessa yhteensä yli 50 työpäivää.

Valvontavastuu on ympäristötarkastajalla, luonnonsuojelutarkastajalla, luonnonsuojelutyöntekijällä ja kenttämestarilla:

11 Metsästyslaki ja kalastuslaki

Ympäristönsuojelu vastaa metsästyslain ja kalastuslain mukaisesta valvonnasta kaupungin kokonaan tai osittain omistamilla maa- ja vesialueilla.

Metsästyslupien valvonta perustuu pääasiassa metsästysseurojen toimittamiin vuosiraportteihin, joista käy ilmi saalismäärät ja riistanhoitotoimenpiteet. Hirvieläinten metsästystä valvoo myös alueellinen riistanhoitopiiri, joka määrittelee hirvieläinkiintiöt kullekin seuralle. Metsästystoiminnan mahdollisia epäkohtia valvotaan yleensä yleisöltä tulleiden valitusten perusteella. Vuosittain metsästysasioiden valvontaan kuluu 3–4 työpäivää.

Kalastuksenvalvonta on hankittu ostopalveluna Airisto–Velkuan ja Lounais-Suomen kalastusalueilta. Lisäksi Rajavartiolaitoksen kanssa on ollut valvontatempauksia.

Metsästyslain valvontavastuu on luonnonsuojelutarkastajalla ja luonnonsuojelutyöntekijällä:

12 Maastoliikennelaki ja vesiliikennelaki

Maastoliikennelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle luvanvaraisen toiminnan osalta. Luvattoman maastoliikenteen valvonta kuuluu poliisille.

Vesiliikennelain mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Vesiliikennettä valvovat merenkulkulaitos, poliisi, rajavartiolaitos ja tullilaitos.

Poliisin kanssa pyritään järjestämään vähintään kahdesti vuodessa valvontaa alueilla, joilla luvatonta maastoliikennettä esiintyy.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla ja luonnonsuojelutarkastajalla.

13 Ulkoilulaki

Ympäristönsuojelu valvoo ulkoilulain mukaisia pysyviä ja tilapäisiä leirintäalueita. Tilapäiset leirintäalueet ovat yleensä käytössä vain yhden viikonlopun ajan jonkin suurtapahtuman yleisön majoittamiseksi.

Pysyvät leirintäalueet tarkastetaan kerran kolmessa vuodessa yhdessä jätehuollosta vastaavien tarkastajien, kanssa. Tilapäisten leirintäalueiden tarkastuksia tehdään tarvittaessa. Niiden valvonta painottuu ilmoitusmenettelyn yhteydessä ennakolta annettaviin viranomaismääräyksiin.

Yhteen tarkastukseen kuluu keskimäärin 5 tuntia.

Valvontavastuu on ympäristönsuojelusuunnittelijalla.

14 Viranomaisten välinen yhteistyö

Ympäristölupavelvollisten tai rekisteröintimenettelyyn kuuluvien laitosten valvonnassa yhteistyötä tehdään lähinnä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa suorittamalla yhteistarkastuksia valtion valvontaviranomaisen toimivallassa oleviin laitoksiin.

Ympäristönsuojeluviranomainen antaa ympäristölupiin liittyvissä asioissa lausuntoja sekä aluehallintovirastolle että Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.

Jätelain valvonnassa yhteistyötä tehdään seudullisen jätehuoltoviranomaisen sekä alueellisen ELY-keskuksen kanssa.

Muussa valvonnassa, kuten melu-, roskaantuneisuus-, maaperä-, vesi-, ilmapäästöasioissa tiivistä yhteistyötä tehdään toimialan muiden tulosalueiden sekä kaupungin muiden toimialojen, mm. kiinteistötoimialan kanssa (tietojenvaihtoa, lausuntopyyntöjä ja yhteistarkastuksia). Onnettomuus- ja vuototilanteissa valvonnallista yhteistyötä tehdään mm. aluepelastuslaitoksen, poliisin ja ELY-keskuksen kanssa. Asiantuntijatietoa pyydetään tarvittaessa Eviralta, Tukesilta, Suomen ympäristökeskukselta ja ympäristöministeriöltä.

15 Ympäristönsuojelun yksikön henkilöresurssit valvontatehtävissä

Ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä kuuluu ympäristönsuojelun yksikössä 8 työntekijän tehtäväkuvaan (ympäristöinsinööri (2), ympäristönsuojelusuunnittelija sekä ympäristötarkastaja (5)). Luonnonsuojeluun, metsästykseen ja kalastukseen sekä maasto- ja vesiliikenteeseen liittyviä lupa- ja valvontatehtäviä kuuluu 4 työntekijän tehtäväkuvaan (ympäristönsuojelusuunnittelija, luonnonsuojelutarkastaja, luonnonsuojelutyöntekijä sekä kenttämestari). Lisäksi ympäristönsuojelupäälliköllä on tehtäviä kaikkia lupa- ja valvonta-asioita koskien.

16 Valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutumisen arviointi

Valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutumista arvioidaan ja siitä raportoidaan kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle vuosittain seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Raportissa selvitetään:

•Vuosittaiset tavoitteet

•Valvonnan painopistealueet

•Tarkastuskohteiden ja tarkastusten määrät

1. säännölliset tarkastukset

2. jälkivalvontaan liittyvät tarkastukset

3. ennalta suunnittelemattomat tarkastukset, mm. roskaantumistarkastukset

•Syyt tavoitteiden ja toteutumien eroissa

Valvonnan työkaluna käytetään Trimble Locus -ympäristövalvontasovellusta, johon tallennetaan tiedot laitoksista ja valvontatoimenpiteistä. Valvontasovelluksen käyttö mahdollistaa paikkatietojen esittämisen WebMap-karttaselaimen avulla kaikkien kaupungin toimialojen käyttöön.

Valvontasuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein.