Hallintojohtaja Harri Lehtinen 10.4.2018:

Rakennuslautakunta on 15.11.2017 § 510 hylännyt Asunto Oy Turun Tyyrpuurin toimenpidelupahakemuksen, joka koski terassilasituksen rakentamista tontilla 5-47-10 sijaitsevan asuinkerrostalon ylimmän kerroksen kahteen huoneistoon osoitteessa Eerik Pommerilaisen ranta 22.

Asunto Oy Turun Tyyrpuuri on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle, joka on 20.12.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiön valituksen. Yhtiö on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka on pyytänyt lautakunnan selitystä asian johdosta 4.5.2018 mennessä.

Rakennuslautakunnan toimivalta on siirtynyt 1.1.2018 alkaen rakennus- ja lupalautakunnalle.

Rakennusvalvonta esittää, että Turun hallinto-oikeudelle annettaisiin asiassa seuraava selitys.

Ehdotus selitykseksi

Valituslupahakemus

Tapauksessa on kyse yksittäisen asemakaavamääräyksen soveltamisesta, eikä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ole tärkeätä saattaa asiaa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Asemakaavamääräykset ovat aina määrättyyn kohteeseen laadittuja, eikä niiden soveltamisesta voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä muissa samakaltaisissa, mutta olosuhteiltaan poikkeavissa tapauksissa.

Yhdenvertaiseen kohteluun vetoaminen ei myöskään ole peruste valitusluvan myöntämiselle, koska naapurikiinteistöjen rakennukset poikkeavat julkisivuiltaan nyt kyseessä olevasta rakennuksesta eivätkä tapaukset siten ole vertailukelpoisia.

Tästä syystä rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valituslupahakemus tulee hylätä.

Valitus

Valituksen osalta rakennus- ja lupalautakunta uudistaa asiassa hallinto-oikeudelle lausutun ja katsoo, että hallinto-oikeuden päätöksessä on hyvin perusteltu seikat, joiden vuoksi lupahakemus on voitu hylätä.

Asemakaavan toteutumisen valvonta on yksi tärkeimmistä seikoista, joka rakennusvalvontaviranomainen lupahakemuksia käsitellessään tulee maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n mukaisesti ottaa huomioon.

Tässä tapauksessa lupa-arkkitehti on omassa lausunnossaan todennut, että

”Asemakaavassa edellytetään ylimmän kerroksen toteuttamista alempia kerroksia pienempänä julkisivulinjasta sisään vedettynä niin, että terassit saadaan rakentaa julkisivulinjaan kiinni. Asemakaavamääräys ohjaa ylimmän kerroksen visuaalista massaa alempia kerroksia pienemmäksi ja edellyttää julkisivulinjan muuttumista ylimmän kerroksen tasolla.

 Alkuperäisessä rakennusluvassa on tulkittu rakennusten julkisivulinjaksi lasitettujen parvekkeiden muodostamaa julkisivupintaa. Tähän parvekelasituksen muodostamaan julkisivulinjaan on suhteutettu ylimmän kerroksen terassin ja julkisivun muodostumista.

Ylimmän kerroksen terassin lasitus muodostaa julkisivupinnan samaan linjaan alempien kerrosten julkisivulinjan kanssa ja muuttaa ylimmän kerroksen visuaalisen massan saman suuruiseksi alempien kerrosten visuaalisen massan kanssa ja on näin asemakaavan vastainen. Ylimmän kerroksen terassien lasitus poistaa alkuperäisen rakennuksen yläosaa keventävän sisäänvedon, lisää rakennuksen visuaalista massaa, peittää julkisivun jäsentelyä ja heikentää rakennuksen satamaympäristöön soveltuvaa hienovaraisesti "laivankansiin" viittaavaa massoittelua.”

Myös kaavoitusarkkitehdin lausunto tukee hankkeen asemakaavan vastaisuutta. Asemakaavan tulkinnassa on pelkän sanamuodon lisäksi otettava huomioon asemakaavamääräyksen tarkoitus. Asiassa ei ole merkitystä sillä muodostaako lasitettu terassi kerrosalaan luettavaa tilaa vai ei, vaan kyse on siitä miltä rakennuksen julkisivu näyttää. Terassin lasitus hävittäisi asemakaavan perusidean siitä, että rakennuksen ylin kerros on porrastettu.

Rakennuksen ylimmän kerroksen terassi on rakenteiltaan suunniteltu toimimaan avoimena, joten avoimen terassin kunnossapitoon vedotut seikat eivät ole asiassa relevantteja.

Yhdenvertaisen kohtelun osalta on vielä todettava, että vaikka naapurikiinteistöön on myönnetty terassin lasituslupa mahdollisesti asemakaavamääräyksen vastaisesti, ei tämä seikka voi olla perusteena toistaa samaa virhettä tässä tapauksessa.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, mikäli valituslupa myönnetään, että hallinto-oikeuden päätös on lain säännösten mukainen ja valitus siten tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa hallintojohtaja Harri Lehtinen, puh. 02 262 4289, s-posti harri.lehtinen(at)turku.fi, osoite PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1               Rakennuslautakunnan päätös 15.11.2016 § 510

Oheismateriaali 2               Rakennuslautakunnan lausunto 8.2.2017 § 54

Oheismateriaali 3               Turun hallinto-oikeuden päätös 20.12.2017

Oheismateriaali 4               Valituskirjelmä 18.1.2018

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen selityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.